Muinaisjäännös ei ole este metsänhoidolle

Historia näkyy maastossa monin tavoin, menneistä ajoista kertovat hautaröykkiö, karsikkopuu tai I maailmansodan juoksuhauta. Muinaisjäännökset eivät kuitenkaan estä alueen metsänhoitoa. 


Muinaisjäännös ei ole este metsänhoidolle

Historia näkyy maastossa monin tavoin, menneistä ajoista kertovat hautaröykkiö, karsikkopuu tai I maailmansodan juoksuhauta. Muinaisjäännökset eivät kuitenkaan estä alueen metsänhoitoa. 

1.2.2018 | Teksti Kati Särkelä | Kuvat Museovirasto

– Metsiemme kulttuuriperintökohteet ovat muistoja ihmisen arjesta ja elämästä. Kulttuuriperinnön tietoinen huomioiminen on osa kestävää ja hyvää metsänkäyttöä, erikoistutkija Päivi Maaranen Museovirastosta korostaa.

Menneisyyden merkkejä suojelee myös muinaisjäännöslaki. Laissa määrätään, että muinaiskohdetta ei saa kaivaa, peittää, poistaa tai muuttaa sen muotoa. Vastuu muinaisjäännösten suojelemisesta on hakkuuoikeuden omistajalla. Vastuu siirtyy myös valtuutetulle toimijalle.

Vaikka itse muinaisjäännöskohde on rauhoitettu, sen ympäristön maankäyttö ja metsänhoito on sallittua. Normaalista metsänhoidosta on harvoin haittaa muinaiskohteille. Rajummat toimenpiteet, kuten maanmuokkaaminen, kannonnosto tai syvä-äestys, voivat kuitenkin vahingoittaa muinaisjäännöstä, ja tällaiset työt tulee suunnitella tarkasti. Metsätiet ja ojitukset linjataan siten, että muinaiskohde kierretään sopivalta etäisyydeltä.

Näin suojaat muinaisjäännöksen

Omassa metsässä oleva kiinteä muinaisjäännös suoja-alueineen tulee huomioida metsätöiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Maanpinta ja rakenteet eivät saa rikkoutua. Hakkuutyöt on suositeltavinta tehdä talvella, mutta muinaisjäännöksen rakenteiden ylitse ei saa ajaa edes maan ollessa roudassa tai lumen peittämänä.

Metsätöiltä rauhaan jätetään muinaisjäännös sekä kahden metrin suoja-alue sen ympärille.

– Hakkuissa poistetaan kohteen, esimerkiksi röykkiön päälle ja reunavyöhykkeelle kasvaneet puut. Puiden juuriin ei kosketa, eikä kantoja tule poistaa kohteen läheisyydessäkään, luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Metsäkeskuksesta ohjeistaa.

– Puut kannattaa jättää korkeiksi kannoiksi eli tekopökkelöiksi. Ne toimivat samalla kierrettävän kohteen merkkinä muille metsässä liikkuville ja työskenteleville.

Pökkelöt ovat pysyvä ja näkyvä merkki myöhemminkin, esimerkiksi maanmuokkauksen tekijälle.

– Yksittäisiä säästöpuita ei sen sijaan muinaiskohteen viereen kannata jättää, ne ovat myrskytuulelle alttiina ja kaatuessa niiden juurakot saattavat hajottaa suojeltavan kohteen pahastikin.

Pitää huomata, että myöskään oksamassaa ei saa laittaa muinaisjäännöksen päälle, jottei kuljetuskone aja sen päälle korjuuvaiheessa.

Tarkista, löytyykö kohde Metsään.fi-palvelusta

Mikä tahansa metsästä löytyvä kiviröykkiö ei ole muinaisjäännös, tunnettujen muinaiskohteiden sijainnin voi tarkistaa Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta tai muinaisjäännösrekisteristä.

Jokaisella kansalaisella on velvollisuus ilmoittaa alueensa maakuntamuseoon tai Museovirastolle, jos löytää muinaisjäännökseksi epäilemänsä esineen tai rakenteen maastossa. Kaikki muinaisjäännökset ovat lain mukaan automaattisesti rauhoitettuja, siis ilman erillistä rauhoituspäätöstä.

Yksityinen kansalainen voi myös hakea rauhoitusta arvokkaalle luontokohteelle tai kulttuuriperimään liittyen.


Vanha karsikkopuu Lieksassa

Monenlaisia menneisyyden merkkejä

Metsänomistajilla on yleensä perimätieto omalla tilalla olevista historiallisista paikoista.

– Metsänomistajat suhtautuvat kunnioittavasti näihin muinaiskohteisiin. He ovat ylpeitä paikallishistoriasta, eivätkä tieten tahtoen halua niitä vahingoittaa, Riitta Raatikainen kertoo.

Metsien kulttuuriperintökohteita on monenlaisia ja monen muotoisia. Suojeltuja kohteita ovat esimerkiksi kivikautiset asuinpaikat, joista ei maastossa maallikon silmin ole jäljellä juuri mitään nähtävää. Muinaiskalmistot ovat kokonaan maan alla näkymättömissä.

Muinaismuistolain piirissä on myös vanhoja sodanaikaisia puolustusrakenteita. Kulttuuriperintöä syntyy periaatteessa koko ajan ja muinaiskohteita löydetään lisää.

– Joka vuosi löytyy uusia kiinteitä muinaisjäännöksiä, muun muassa rauta- ja pronssikausilta, Päivi Maaranen kertoo.

Rannikkoalueiden tyypillisiä muinaiskohteita ovat pronssikautiset röykkiöhaudat ja asumisen jäljet useilta aikakausilta. Sisämaasta löytyy esimerkiksi tervahautoja, uhrikiviä ja uhrilähteitä. Vanhoja karsikkoja eli jopa 150–300 vuotta vanhoja merkittyjä puita ja keloja löytyy eri puolilta Suomea.

Maallikon voi olla vaikea tietää, miltä erilaiset muinaiskohteet näyttävät maastossa. Kiinnostuneita neuvoo tässä asiassa verkosta löytyvä Museoviraston Arkeologisen kulttuuriperinnön opas. Oppaassa esitellään erilaisia muinaisjäännöksiä sanoin ja kuvin.

Muinaisjäännökset metsässä

  • Kulttuuriperintökohteita on monenlaisia – kivikaudelta sodanaikaisiin.
  • Turvaa kohteen ja 2 metrin suojavyöhykkeen säilyminen vahingoittumattomana.
  • Huomio muinaisjäännöksen suojaaminen metsätöiden suunnittelussa ja toteutuksessa
  • Merkitse näkyvästi, älä peitä!
  • Välitä tieto kaikille toimijoille metsänkäsittelyn ketjussa.
  • Tarkista Metsään.fi-palvelusta, onko maillasi tunnettuja muinaisjäännöksiä.
  • Ilmoita havaintosi maakuntamuseoon tai Museovirastoon, jos kohdetta ei jo löydy kartoista.
Share/Save

Metsästä suoraan lautaselle

Metsästä suoraan lautaselle

Raija ja Jouko Kivimetsä innostavat tuhansia suomalaisia poimimaan syötäviä herkkuja metsästä. Villivihanneksia löytyy niin metsistä kuin aukeiltakin mailta.

Metsän suojelusta korvausta

Metsän suojelusta korvausta

Metsänomistaja Virpi Saarela on säästänyt kotitilansa lähdemetsikön ja puronvarren hakkuilta. Yllätys oli suuri, kun metsän suojelusta sai myös korvausta. METSO-ohjelman ympäristötuella rahoitetaan arvokkaiden luontoympäristöjen suojelua.

Metsänomistajaksi yllättäen

Metsänomistajaksi yllättäen

Anne Säteri peri isänsä metsät, minkä jälkeen hänelle avautui kokonaan uusi maailma.

Yläharvennus toi hyvät hakkuutulot

Auvo Alanteen mökkimetsikön harvennushakkuussa kaadettiin suurimpia tukkipuita. Yläharvennus pidentää metsän kiertoaikaa, mutta antaa metsänomistajalle hyvän tilin jo ennen päätehakkuuta.

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?