Mykorritsat auttavat puita kasvamaan

Juuristo kiinnittää puun kasvualustaan ja ottaa maasta vettä ja ravinteita. Lisäksi se toimii johto- ja varastosolukkona. Puun ohuissa hienojuurissa elävät sienijuuret, jotka ovat puille elintärkeitä ja joiden ansiosta puut ja ihmiset saavat ravintoa.


8.11.2016 | Teksti Annikka Selander | Kuvat Essi Kuula

Metsäpuiden juuristot muodostuvat monivuotisista, pitkistä ja puutuneista paksujuurista ja lyhyt-ikäisistä hienojuurista. Puut kiinnittyvät maahan paksujuurillaan, jotka toimivat myös kuljetuskanavina latvuston ja hienojuurten välillä. Hienojuuriksi kutsutaan yleisesti alle kahden millimetrin läpimittaisia puutumattomia juuria. Ohuimmat, alle millimetrin läpimittaiset hienojuuret muodostavat jopa 90 prosenttia juurten kokonaispituudesta. Puut ottavat vettä ja ravinteita pääasiassa hienojuurten kautta. 

Hienojuurten kasvu alkaa keväällä, kun maa on lämmennyt, ja se jatkuu pitkälle syksyyn. Näin puu kerää ravinnevarastoja seuraavan kevään kasvua varten. 

Yksittäisen hienojuuren ikä vaihtelee muutamista viikoista muutamaan vuoteen. Uusia hienojuuria syntyy jatkuvasti. Hienojuurten nopean uusiutumisen vuoksi suuri osa metsämaan orgaanisesta aineesta on peräisin kuolleista ja hajoavista pienjuurista.

Paksujuuretkin voivat ottaa maasta vettä ja ravinteita, mutta niiden vedenottokyky on heikompi kuin hienojuurten.  


Maan päällä puut kilpailevat valosta ja kasvutilasta, mutta maan alla puut voivat tehdä myös yhteistyötä. Puiden paksujuuret voivat kasvaa yhteen ja myös sienirihmastot voivat yhdistää eri puita.

Apuna ravinteiden haussa

Hienojuurten päät ovat tavallisesti muuttuneet sienijuurellisiksi juurenkärjiksi. Sienijuuri, eli mykorritsa on puun ja sienen yhteiselon muoto, josta on hyötyä molemmille osapuolille. Sieni parantaa puun ravinteiden saantia ja puu tarjoaa sienelle hiilihydraatteja ja muita aineenvaihdunnan tuotteita.

Sienijuuret syntyvät, kun maassa oleva sieni-itiö aktivoituu juuren kasvaessa sen lähelle. Ravinteet eivät liiku juurten luo, vaan juurten ja niihin yhteydessä olevien sienirihmastojen on jatkuvasti kasvettava ravinteita kohti. Näin puut saavat tarvitsemansa ravinteet pohjoisten havumetsiemme vähäravinteisesta maaperästä. 

Mykorritsat tehostavat puiden ravinteiden ottoa lisäämällä ratkaisevalla tavalla juurten pinta-alaa. Mykorritsojen sienirihmasto ulottuu laajalle, ja se voi tunkeutua vielä pienempiin maahuokosiin kuin hienojuuret. Mykorritsa voi myös pidentää hienojuurten elinikää. Mykorritsan asuttamia juurenkärkiä on valtava määrä metsämaassa: esimerkiksi lehtomaisen kankaan kuusikossa niitä on 15 senttimetrin pintakerroksessa yli miljoona kappaletta neliömetrillä. 


Sienillä ei ole lehtivihreää, ja siksi ne eivät voi valmistaa hiilihydraatteja yhteyttämällä. Kasvu puun hienojuurien soluväleihin tarjoaa sienelle puun yhteyttämää hiiltä. Yhteiselo hyödyttää molempia osapuolia.

Mykorritsat syövät kiviä 

Mykorritsat pystyvät vapauttamaan erityisesti typpeä ja fosforia maan orgaanisista yhdisteistä. Mykorritsat hajottavat proteiineja ja käyttävät niitä typen lähteinä. Jotkin mykorritsasienet voivat myös rapauttaa kiviainesta edistämällä orgaanisten happojen eritystä juurten ympäristöön. Sienijuuret auttavat tutkimusten mukaan puita kestämään paremmin kuivuutta.

Eri puuyksilöiden paksujuurilla voi olla yhteenkasvettumia, jotka välittävät ravinteita puusta toiseen. Juuriyhteyksien määrä todennäköisesti moninkertaistuu mykorritsojen ansiosta, sillä myös sinirihmastot yhdistävät puita toisiinsa. Maanpinnan yläpuolella saman puulajin yksilöt kilpailevat valosta, mutta maassa puut voivat muodostaa juuriverkoston, joka ottaa ravinteita koko metsikön puustoa varten.


Ravintoa myös ihmisille

Maan alla elävä mikroskooppisen ohut sienirihmasto jää meiltä näkemättä. Tuttuja ovat sen sijaan sienten itiöemät, joista monet ovat yleisimpiä metsäsieniämme ja hyviä ruokasieniä. Tärkeitä sukuja ovat esimerkiksi tatit, haperot ja rouskut. Suuret lakkisienet, siis ruokasienet, ovat puiden tärkeitä mykorritsasieniä.

Kuusen seuralaisia ovat esimerkiksi herkkutatti, suppilovahvero, mustakorvasieni, haaparousku, kuusenleppärousku ja lampaankääpä. Kuusikossa kasvavat myös tappavan myrkylliset valkokärpässieni ja suippumyrkkyseitikki. 

Mäntyvaltaisen metsikön sieniä ovat esimerkiksi voitatti, kangastatti ja kangasrousku sekä haperot ja tuoksuvalmuska. 

Kantarelli on koivun seuralainen. Muita koivikon sieniä ovat koivuhapero ja karvarousku. Myrkkysienistä koivun kanssa kasvaa esimerkiksi punakärpässieni.

Tutkimusten edetessä sienisymbiontteja löydetään jatkuvasti lisää. Samalla puulla saattaa olla useita eri sienilajeja juurissaan. On myös todettu, että lajisto muuttuu puuston iän mukana.

Lue lisää: 
Metsämaa ja sen hoito. Eino Mälkönen (toim.) Metsäntutkimuslaitos 2003. Puolet metsän kasvusta maan alla. Heljä-Sisko Helmisaari ja Kirsi Makkonen. Metsäntutkimus-lehti. 2002.

Metsän eliöryhmät

Tuottajat pystyvät itse valmistamaan tarvitsemansa ravinnon eri raaka-aineista, eli ne ovat omavaraisia. Valmistusprosessi on yhteyttäminen eli fotosynteesi, johon ainoastaan vihreät kasvit ja eräät mikrobit kykenevät. 

Kuluttajat ovat toisenvaraisia. Ne eivät kykene itse valmistamaan ravintoaan, vaan käyttävät ravintonaan toisia eliöitä. 

Myös hajottajat ovat toisenvaraisia eliöitä. Niille on ominaista kyky hajottaa kuollutta eloperäistä materiaalia ja käyttää sitä ravinnokseen. Hajottajien merkitys metsän ravinnekierrossa on keskeinen, sillä ilman niitä kuolleen eloperäisen materiaalin sisältämät ravinteet jäisivät käyttämättä. Hajottajia ovat esimerkiksi lierot ja useat sienilajeistamme. Metsäekosysteemissä tärkein hajotettava materiaali on lehti- ja neulaskarike sekä kuolleet puut. 

Sienten merkitys metsäekosysteemissä on muutenkin elintärkeä, sillä useat tavalliset sienilajimme muodostavat puiden ja muiden kasvien juuristoon sienijuuria. Nämä parantavat merkittävästi puiden veden ja ravinteiden ottoa ja siten puuston kasvua. Voidaankin sanoa, että sienijuuri on suorastaan elinehto metsän kasvulle.

  

 

Share/Save

Metsään syntynyt menninkäinen

Saimaalainen alkuasukas. Metsänainen. Luontoliikuttaja. Melontaopas. Metsätalousinsinööri. Luontotrainer. Opas Guide-Tiina.

Riista viihtyy talousmetsässä

Riista viihtyy talousmetsässä

Riistan viihtymistä metsässä voi parantaa monella eri tavalla metsänhoitotöiden ja hakkuiden yhteydessä. Toimenpiteet tukevat myös metsän virkistyskäyttöä, maisemanhoitoa, vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja varautumista metsätuhoihin.

Puu taipuu muotoihin

Ohuimmillaan alle puolen millimetrin paksuinen koivuvaneri on upea materiaali: taipuisa ja joustava, pinnaltaan satiininen ja saumaton.

Metsävaratietoa tarvitaan

Metsään.fi-palvelu ja tuttu ammattilainen auttavat metsän­omistaja Esko Lehtimäkeä metsä­töiden suunnittelussa. Kotimaan metsistä kerättyä tietoa on hyödynnetty jo sadan vuoden ajan.

Puu vaihtaa omistajaa verkossa

Kuutio.fi-puukauppapalvelu avautui keväällä metsänomistajien käyttöön. Millä tavalla verkossa sovitaan puukaupoista? Entä miten palvelusta saa parhaan mahdollisen hyödyn irti? Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä kertoo vinkkinsä metsänomistajille.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?