Näin käytät raivaussahaa ergonomisesti oikein

Raivaussahatyö on hyvää hyötyliikuntaa, kun se tehdään oikein – siis vartalolla kädet keskitettynä ohjaamiseen. Metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Matti Äijö vinkkaa, miten raivaussahan käyttö sujuu turvallisesti ja helposti.


11.11.2016 | Teksti Vesa Vainio | Kuvat iStockphoto ja Saana-Emilia Leppiniemi

Metsä on kuin kuntosali, joka on aina auki. Jokainen päivä on oikea hetki lähteä hoitamaan omaa metsää, ja taimikkoon tulee harvoin mentyä liian aikaisin. Tällaisia totuuksia heittää pöytään metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Matti Äijö Suomen metsäkeskuksesta ja kehottaa metsänomistajia tarttumaan raivaussahan kahvoihin.

Yli tuhannen tankillisen omakohtaisella kokemuksella ja pitkällä koulutustaustalla hän on myös oikea henkilö opastamaan raivaussahan ergonomista, kehoa ja mieltä hellivää käyttöä.

Ennen palstalle suuntaamista Äijö suosittelee hankkimaan ammattikäyttöön tarkoitetun raivaussahan, mikäli on kyse useamman hehtaarin metsäalasta.

– Ammattisahat ovat vuosikymmenten tuotekehityksen tulos. Niistä löytyy riittävästi tehoa ja säätöjä, lisäksi varaosia ja huoltoa on saatavissa läheltä. Suvun ikivanhalla perintösahalla saa usein aikaan vain väsymystä, särkyä ja niskakipua.

Valjaat keventävät raivausurakkaa

Yhden tankillisen nyt sahaa vaikka ilman valjaita. Äijön seuraava teesi pitää varmasti paikkansa, mutta nautinnolliseen ja työn iloa sisältävään työrupeamaan on syytä varautua huolellisella valjaiden säädöllä. Vertaus rinkan kantamiseen toimii hyvänä ohjenuorana.

– Painon tulee jakautua tasaisesti. Lantion ja selän isot lihakset ovat avainasemassa. Jos paino on selvästi olkapäillä, painopiste on liian ylhäällä ja liian pienellä alalla, jolloin hartiat kuormittuvat.

Jokainen kroppa on omanlaisensa, mutta nykyaikaisella ammattisahalla tasapainoisen työasennon säätäminen onnistuu Äijön mukaan hyvin myös niin, ettei tule hiertymiä tai hankaumia. Etenkin epätasaisessa maastossa vakaa työasento on ensiarvoisen tärkeää.

Kun kädet ovat hivenen koukussa kyynärtaipeista ja suoraan edessä lepotilassa, on niiden asento oikea.

– Käsiä käytetään vain sahan ohjaustoimintoihin, kuten kaasuun. Varsinainen sahaaminen tapahtuu vartalolla lähinnä reisilihaksilla ja lantiolla.

Metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Matti Äijö neuvoo pitämään aina raivaushommissa uutta sahanterää mukana, sillä se sujuvoittaa työtä huomattavasti.

Systemaattisesti raivaaminen palkitsee

Mukavuudenhaluisina ihmisinä aloitamme monet työt helpoimmasta kohtaa, näin myös metsän raivaamisessa. Lopputuloksena on hallitsematon tilanne, jossa aluetta on raivattu sieltä täältä. Sopiva vertailukohta löytyy nurmikon leikkaamisesta, joka etenee usein hyvin järjestelmällisesti.

– Kun kulkee ensin lohkon ristiin rastiin läpi ja hahmottaa raivattavan kuvion, voi tehdä itselle selväksi työn loogisen etenemisen ja sisällön. Systemaattisuus auttaa myös seuraavan raivauskerran suunnittelua.

Samaa suunnitelmallisuutta Äijö painottaa itse raivaustyössä. Tuulen huomioiminen ja kaatosuunnan määritteleminen ovat oleellisia seikkoja työn sujuvuuden kannalta. Eteenpäin eli menosuuntaan tulee kaataa mahdollisimman vähän.

– Kun pyrkii ohjaamaan kaatosuunnan sille sivulle, joka on jo raivattu, pääsee vähemmällä käsityöllä. Työ opettaa, pitää jaksaa ja olla kärsivällinen.

Raivaaminen sopii myös aloittelijalle

Joka alussa hosuu, se lopussa väsyy. Niinpä Äijö painottaa rauhallista liikkeelle lähtemistä ja ottaa vertauksen päivän upeasta ruskaretkestä rinkka selässä. Se on monelle hyvän olon tuova nautinto, ja sama pätee myös onnistuneeseen työpäivään metsässä.

Tasapainoisen työasennon rinnalla yhtä tärkeä elementti on energiatasapaino. Sahaamisen aikana syke on korkealla ja rasitustaso on pitkän hiihtolenkin kaltainen. Energiaa kuluu ja sen tankkaamisesta pitää huolehtia säännöllisesti.

– Väsyneenä virheet lisääntyvät, ajatus ja työergonomia katoavat. Kun tankkaa sahan, pitää samalla tankata itsensä. Hiilihydraattipitoinen syötävä ja riittävä juotava pitävät energiatason yllä.

Pieni tauko antaa niin ikään tärkeän lepotauon mielelle. Ympäröivä luonto ja oman työn jälki lisäävät kiintymystä metsään ja sen hoitamiseen.

Työn tahdin määrittävät omat fyysiset edellytykset sekä kunto ja taito. Jollekin voi riittää tankillinen tai pari kerrallaan, toinen voi vetää kunnon työpäivän metsässä. Vähän päivässä, paljon viikossa on tässäkin toimiva viisaus.

Varusteet kuntoon ennen urakkaa

Aloitteleville raivaajille Äijö suosittelee työskentelyajankohdaksi aikaista kevättä tai myöhäistä syksyä. Tällöin raivattavan kokonaisuuden hahmottamien on helpompaa, kun puissa ei ole lehtiä.

– Metsän kannalta paras aika raivaukseen on juhannuksesta heinäkuun lopulle, jolloin vesominen on vähäistä. Menee metsälle sitten koska tahansa, kaikki on plussaa, sillä hoitamatonta alaa piisaa.

Äijö kuulee 200 metrin päähän, kun raivaussahan terä on niin tylsä, että puu menee polttamalla poikki. Uusi terä ei maksa paljon, joten sellainen kannattaa olla aina mukana metsässä, samoin viila ja haritusrauta.

Tukevapohjaiset, pitävät ja pitkävartiset kengät toimivat kesällä jalkineina saappaiden sijaan, vaatetuksen suhteen kerrospukeutuminen on hyvä valinta. Hengittävät kestävät käsineet ja housut, joiden ei tarvitse olla viiltosuojatut, sekä ohut pitkähihainen pusero t-paidan päällä suojaavat tarpeeksi, mutta eivät ole liian lämpimät.

– Kypäräsetti on jokaisen metsänomistajan perusvaruste. Lyhyessä puustossa lippalakki tai liina sekä kuulosuojaimet ja suojalasit toimivat kuumimmilla keleillä.

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?