Nuoria houkutellaan metsäyrittäjiksi kännykkäsovelluksella

Miten saadaan nuoret innostumaan metsäyrittäjyydestä? Ainakin auttaa, kun yrittäjyydestä tehdään helpompaa esimerkiksi uuden mobiilisovelluksen ja mentoreiden avulla. 


Nuoria houkutellaan metsäyrittäjiksi kännykkäsovelluksella

Miten saadaan nuoret innostumaan metsäyrittäjyydestä? Ainakin auttaa, kun yrittäjyydestä tehdään helpompaa esimerkiksi uuden mobiilisovelluksen ja mentoreiden avulla. 

22.9.2016 | Teksti Katriina Liusjärvi | Kuvat iStockphoto

Sähköinen asiointi on mennyt metsään jo jonkin aikaa: oman metsän asioita voi hoitaa sähköisesti Metsään.fi-palvelussa. Monet metsäalan toimijat tarjoavat metsäsuunnitelmista sähköisen suunnitelman lisäksi erillisiä mobiiliversioita, jotka on entistä helpompi ottaa mukaan metsätöihin. Nyt on mahdollista saada myös parhaat metsänhoitovinkit puhelimessa mukaan maastoon.

Metsäkeskuksen elokuussa alkaneen Mobiilisti metsään -hankkeen tavoitteena on tuoda metsän käyttöön ja hoitoon liittyvät materiaalit kännykkään.

Hankkeen pääkohderyhmää ovat metsänomistajat, metsäalan toimijat ja opiskelijat sekä metsätoimihenkilöt. Heille suunnitellaan uusi mobiilisovellus, joka sisältää muun muassa eräänlaisen tietopankin eli mobiiliwikin. Tietopankkiin kerätään ainakin Metsäkeskuksen valitsemat parhaat käytännöt metsänhoidon toimenpiteistä. Lisäksi sovellukseen tulee muun muassa metsätaitotyökaluja sekä tapahtumakalenteri.

Metsätaitotyökalun tarkoitus on innostaa nuoria mukaan metsätaitokilpailuihin. Sitä varten sovellukseen tehdään metsäpolku-osio, joka valmentaa varsinaisiin kilpailuihin.

– Polulle rakennetaan muun muassa biotalouteen ja metsien monikäyttöön liittyviä tehtäviä sekä perinteisiä metsänarviointiin liittyviä elementtejä, mutta niissä hyödynnetään uutta mobiiliteknologiaa, projektipäällikkö Eerika Tapio Suomen metsäkeskuksen Rovaniemen toimipisteestä kertoo.

Kouluissa kehitetään uuden mobiilisovelluksen GPS-pohjaista luontopolkua

Uuteen mobiilisovellukseen rakennetaan myös sähköinen GPS-pohjainen luontopolku. Aluksi polku rakennetaan kahteen paikkaan Keminmaalla ja Rovaniemellä. Luontopoluilla tieto ja tehtävät löytyvät jokaisen omasta puhelimesta. Sisältöä ei ole tarkoitus tuottaa vain Metsäkeskuksessa.

– Pilottialueiden luontopolun infosisältö tehdään tiiviissä yhteistyössä paikallisten koulujen kanssa, Tapio kertoo.

Samalla pyritään edistämään nuorten kiinnostusta metsään ja monipuolisiin metsäelinkeinoihin.

– Mobiilisovellusten entistä tehokkaampi hyödyntäminen sekä yrittäjyyden edistäminen biotalouden alalla ovat tätä päivää. Lisäksi koulumaailmassa on tilausta toiminnalliseen oppimiseen ohjaaville tuotteille, jollainen tästäkin sovelluksesta on tulossa, Tapio jatkaa.

Nuoria kannustetaan metsäyrittäjyyteen
4H-yhdistyksen yritysmallin mukaan

Nuoria halutaan kannustaa perustamaan omia metsäalan yrityksiä. Yrittäjyyden edistämisessä hyödynnetään hyväksi havaittua 4H-yhdistyksen yritysmallia.

– Yritysmallin avulla nuoret ovat perustaneet Suomessa jo yli 500 yritystä, joiden liikevaihto on 0,5 miljoonaa euroa. Suurin osa perustetuista yrityksistä on keskittynyt siivousalaan, lastenhoitoon tai kioskityyppiseen toimintaan. Nyt nuoria innostetaan monipuoliseen metsäyrittäjyyteen, Tapio kertoo.

– Kun mobiilisovellus valmistuu, sen käytöstä järjestetään opastustilaisuuksia. Nämä tilaisuudet ovat myös yksi keino yhdistää uusia nuoria metsäalan yrittäjiä ja heidän palveluitaan mahdollisesti tarvitsevia metsänomistajia. Samalla kun luodaan verkostoja, metsäalan hiljainen tieto toivon mukaan virtaa osallistujien kesken, Tapio sanoo.

Tuleville metsäyrittäjille etsitään mentoreita

Nuoria innostetaan yritysten perustamiseen myös yritysohjaajien avulla. Tällaisten mentoreiden avulla nuoret voivat hioa yritysideoitaan ja kartoittaa yrittämisen perustamisen mahdollisuuksia sekä haasteita.  

– Etsimme parhaillaan innokkaita ohjaajia metsäalan toimijoista ja yrittäjistä sekä metsänomistajista. Haastan alalla toimivat ilmoittautumaan itse mukaan tai ilmiantamaan sopivia tyyppejä mentoreiksi, Tapio jatkaa.

Mentoroinnin lisäksi nuorten kanssa tehdään yritysvierailuja metsäalan yrityksiin ja heille järjestetään tiedotus- ja koulutustilaisuuksia.

– Tässä valtakunnallisestikin ainutlaatuisessa uudessa hankkeessa on valtavasti potentiaalia, Tapio summaa hanketta.

Mobiilisti metsään -hanke

Puolitoistavuotinen Mobiilisti metsään -kehittämishanke on Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittama. Hankkeessa kumppanina toimii Suomen 4H-liitto ja osatoteuttajana Lapin ammattikorkeakoulu.

 

Share/Save

Kuolinpesä metsätila

Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.

Sahayrittäjä suurella sydämellä

Sahayrittäjyyttä suurella sydämellä

Rantasalmelainen Kolkonjoen Saha tuottaa sahatavaraa lähimetsien puusta ja sai käyttöönsä Suomen Sahayrittäjien Lähipuu-tuotemerkin. Puun alkuperä ja tuotteiden ekologisuus kiinnostavat piensahojen asiakkaita.

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Antti Asikainen ottaa kernaasti kantaa biotalouteen, kasvavaan puun tarpeeseen, ilmastoasioihin, metsänhoitoon ja teknologiaan. Metsänomistajia hän kannustaa kasvattamaan hyvälaatuista järeää tukkipuuta oppikirjan mukaisesti.

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus on taimikon perustamisen valmisteleva työ. Muokkauksen tarkoituksena on muuttaa maaperän ominaisuuksia niin, että puun siemenet itävät paremmin ja istutetut taimet kasvavat nopeammin.

Pajupillin teko

Pajupilli tehdään keväällä

Parasta aikaa pajupillin tekemiseen on toukokuusta keskikesään, jolloin pajun jälsisolukko on pehmeää ja kuori irtoaa helposti. Pajun katkominen ei ole jokamiehen oikeus, vaan siihen on oltava maanomistajan lupa.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?