Oma matkailuyritys johti onneen

Luomajärven Hevoskievarin retket johdattavat metsään. Omistajille parasta palautetta ovat tyytyväiset asiakkaat.


6.7.2016 | Teksti Katriina Liusjärvi | Kuvat Katriina Liusjärvi

Satu Haagmann seisoo Ikaalisissa Luomajärven Hevoskievarin pihasta lähtevän Hyvinvointipolun päässä ja hymyilee. Tämä polku onneen ei ole vienyt oikotietä, mutta se on tuonut hänet perille.

– Olen pienestä pitäen ollut maalaistyttö. Pitkään aikaan en vain tiennyt, mistä maalla asuessa voisin saada elantoni, Haagmann sanoo

Kymmenen vuotta sitten asia selkeni. Tuolloin Helsingissä asuneet Satu ja Mika Haagmann ostivat omakseen vanhan Hevoskievarin, pakkasivat tavaransa ja ammattitaitonsa mukaan ja ryhtyivät maatilamatkailuyrittäjiksi. Nyt toimeentulon tuovat hevoset, luonto ja ruoka.

– Olimme molemmat töissä ravintola-alalla. Minä olin yrittäjänä isossa juhla- ja tilausravintola-alan yrityksessä ja Mika kokkina Finlandia-talolla. Hyvä ruoka on meille molemmille tärkeää, ja sitä halusimme tehdä edelleen, Haagmann sanoo.

Hevoset tulivat Sadun harrastuksen kautta, ja luonto tuli lopulta mukaan luonnostaan.

– Maaseudulla luonto on mukana kaikessa. Teemme hevosilla retkiratsastuksia, tarjoamme mahdollisuutta järjestää kokouksia laavulla ja nyt uutena tuotteena meillä on metsään tehty Hyvinvointipolku, Haagmann luettelee esimerkkejä Hevoskievarin tarjoamista mahdollisuuksista. 


Hevoset ovat keskeinen osa Hevoskievarin arkea.

Metsässä pää tyhjenee

Luontomatkailussa mahdollisuuksia riittää, kun vain jaksaa innostua uudesta.

Hyvinvointipolku on hyvä esimerkki vanhasta asiasta, joka on ajateltu uudelleen. Tutkimusten mukaan jo 20 minuutin oleskelu metsässä parantaa mielialaa ja tunnin jälkeen tarkkaavaisuus paranee. Hyvinvointipolun konseptissa on kyse siitä, että ihmistä autetaan menemään metsään helposti.

Vierailijoita varten metsään on tehty reitti, ja reitin varrella on erilaisia tehtäviä. Tehtäviä voi seurata laminoidusta ohjevihosta, jonka saa mukaan metsään.

– Meidän Hyvinvointipolkumme on 2,2 kilometrin pituinen reitti, jonka varrella on seitsemän erilaista pistettä. Pisteillä voi keskittyä esimerkiksi aistimaan metsää ja ihmettelemään vanhaa tervahautaa. Tai sitten reitin voi kävellä läpi ja keskittyä itselle tärkeisiin asioihin.

Hyvinvointipolun on suunnitellut metsäluontoneuvoja Jukka Ruutiainen Suomen metsäkeskuksesta. Se on osa Metsäkeskuksen ja Tapio Oy:n METSO-hanketta.

Satu Haagmann saa voimaa metsästä, ja samaa hän toivoo muille.

– On etuoikeus asua tällaisessa paikassa luonnon keskellä. Olemme valmiita jakamaan kotimme muiden ihmisten kanssa, jotta hekin saavat tämän saman kokemuksen.

Palautteen perusteella luontokokemukset ovat olleet voimaannuttavia myös muille.

– Parhaita palautteita ovat ne, kun vieras kertoo, että metsässä on pää tyhjentynyt hyvällä tavalla. Tai se, kun joku tulee vuosi toisensa jälkeen uudelleen meille, kuten eräs venäläinen isoäiti lapsenlapsensa kanssa. He ovat käyneet meillä jo useana vuonna, ja he tulevat tänne julkisilla liikennevälineillä Keski-Venäjältä asti.


Vanhaa mallassaunaa lämmitetään kahdeksan tuntia ennen kuin se on kylpyvalmis.

Yrittäjyys ei aina ole helppoa

Kun Haagmannit tekivät päätöksen muuttaa maalle, Satu jättäytyi pois töistä ja alkoi täyspäiväisesti etsiä perheelle paikkaa maalta. Mika jatkoi tuplavuoroissa Finlandia-talolla. Vähitellen alkoi tulla jo kiire löytää sopiva paikka.

– Tämä paikka oli vedetty pois myynnistä, kun kuulin tästä. Soitin silti omistajalle ja kysyin, voimmeko tulla katsomaan. Kun ajoimme pihaan, tiesin, että tämä on meidän paikkamme.

Yrittäjyys talouden heittelyssä ei ole ollut pelkästään helppoa, mutta palkitsevaa se on ollut.

– Kun kuuntelen ystävien työkuulumisia Helsingistä, en kaipaa takaisin. Ajattelen myös, että kun olemme olleet yrittäjiä kymmenen vuotta taantuman keskellä, niin kyllä me niin kauan aiomme jatkaa, että saamme olla yrittäjiä myös, kun nousukausi tulee, Haagman sanoo.

Usko tulevaan ei ole turha, sillä biotalous on yksi niistä aloista, joista odotetaan veturia seuraavaan talouden nousuun. Sinne asti Satu ja Mika Haagmannin pitävät kiireisenä Hevoskievarin lisäksi pienet lapset.

– Luonnon lisäksi perhe on se asia, joka auttaa jaksamaan tätä kiireistä arkea.


Ollille ja Ruskolle maistuu ruoho emännän kädestä.

Share/Save

Riista viihtyy talousmetsässä

Riista viihtyy talousmetsässä

Riistan viihtymistä metsässä voi parantaa monella eri tavalla metsänhoitotöiden ja hakkuiden yhteydessä. Toimenpiteet tukevat myös metsän virkistyskäyttöä, maisemanhoitoa, vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja varautumista metsätuhoihin.

Puu taipuu muotoihin

Ohuimmillaan alle puolen millimetrin paksuinen koivuvaneri on upea materiaali: taipuisa ja joustava, pinnaltaan satiininen ja saumaton.

Metsävaratietoa tarvitaan

Metsään.fi-palvelu ja tuttu ammattilainen auttavat metsän­omistaja Esko Lehtimäkeä metsä­töiden suunnittelussa. Kotimaan metsistä kerättyä tietoa on hyödynnetty jo sadan vuoden ajan.

Puu vaihtaa omistajaa verkossa

Kuutio.fi-puukauppapalvelu avautui keväällä metsänomistajien käyttöön. Millä tavalla verkossa sovitaan puukaupoista? Entä miten palvelusta saa parhaan mahdollisen hyödyn irti? Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä kertoo vinkkinsä metsänomistajille.

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?