Pakuria viljelemään

Terveysvaikutteisen pakurikäävän viljely on villinnyt suomalaiset metsänomistajat.


Pakuria viljelemään

Terveysvaikutteisen pakurikäävän viljely on villinnyt suomalaiset metsänomistajat.

6.11.2018 | Teksti Kati Jalagin | Kuvat iStock ja Suomen Pakuri Oy

Tällä hetkellä yli 200 metsänomistajaa viljelee pakuria ja viljelijöiden määrä kasvaa jatkuvasti tasaista tahtia.

Moni metsänomistaja on saanut apua viljelyyn Suomen Pakuri Oy:ltä, joka hoitaa tarpeen vaatiessa viljelijälle kaiken metsäpalstan hankinnasta käävän istutukseen ja sadon keräämisestä valmiin tuotteen ostamiseen.

Vuonna 2015 perustettu Suomen Pakuri tutki useita vuosia yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvara­keskuksen kanssa mahdollisuutta viljellä pakurikääpää Suomessa. Yhteistyön tuloksena syntyivät pakuriympit eli sienirihmastotapit, joiden avulla pakurisieni istutetaan viljelyalustana toimiviin koivuihin. Kyseessä on puinen tappi, jonka sisälle pakurisieni on laboratoriossa kasvatettu.

Pakurikääpää voidaan käyttää Suomessa esimerkiksi ravintolisissä tai yrttiteenä. Pakurin markkinat ovat tällä hetkellä kuitenkin Aasiassa ja Venäjällä.

– Markkinoilla pakurin kysyntä on suurempaa kuin sitä saadaan kerätyksi. Jalostamme viljelijöiltä ostamamme pakurin erilaisiksi tuotteiksi, kuten pakurijuomiksi, ja viemme ne ulkomaille, kertoo Suomen Pakuri Oy:n hallituksen puheenjohtaja Janne Mankki.

Pakurikäävän viljelyssä vetää puoleensa sen tuottoisuus. Pienikokoisissa viljelmissä on yleensä noin 200 ymppiä, suuremmissa viljelmissä niitä on 10 000. Yhteen koivuun istutetaan yleensä 3–4 ymppiä ja yhdestä ympistä saadaan noin yhden kilogramman verran pakuria. Yhdestä puusta saa yleensä 2–4 satoa.

– Ostamme pakurin viljelijöiltämme 40 euron kilohinnalla. Käytännössä yhden puun sadon arvo on tällöin 160 euroa, laskee Mankki.

– Suomessa kasvaa koivua runsaasti ja nyt tätä aiemmin vähäarvoista puuta voidaan myös hyödyntää tuottoisasti.


Pakurisieni istutetaan viljelyalustana toimiviin koivuihin.

 

Pakurikääpää käytetään moneen vaivaan

Pakurikääpää on käytetty suomalaisessa kansanlääkinnässä satoja vuosia ja siihen liitetään monenlaisia terveysvaikutuksia. Pakuri valittiin Suomessa vuoden 2013 luontaistuotteeksi, minkä jälkeen sen käyttö on lisääntynyt ja sen terveysvaikutuksista on puhuttu paljon julkisuudessa. Moni on saanut pakurista apua nivelkipuihin, vatsan ja suoliston vaivoihin sekä flunssan torjuntaan. Sen yhteyttä elimistön jatkuvan matala-asteisen tulehdustilan alenemiseen on myös esitetty.

Useimmat positiiviset terveysvaikutukset perustuvat tuotteen käyttäjien omiin kokemuksiin. Suomessa pakurikäävän markkinoinnissa ei saa esittää laisinkaan terveysvaikutuksia.

Share/Save

Kohti tavoitteiden mukaista metsänhoitoa

Annatko metsässäsi painoarvoa puunmyyntituloille, maisemalle, metsästykselle vai esimerkiksi virkistyskäytölle? Metsänkasvatusmenetelmän voi valita metsänomistajan tavoitteiden mukaan.

Viljaa ja vihanneksia riistalle

Pienet hirvieläimet ja peltokanalinnut kiittävät talveksi katetusta ruokapöydästä. Riistan talviruokinta pitää monen riistaeläimen kannan elinvoimaisena.

Metsä siirtyi suvussa seuraaville

Harri ja Paula Viilo ovat ostaneet metsämaata ja peltoa vanhemmiltaan. Metsätilan sukupolvenvaihdosta kannattaa suunnitella ajoissa. Vaihtoehtoja siihen on useita, ja ammattilaisilta saa apua.

Avoin metsävaratieto tuo uutta metsäalalle

Avoin metsävaratieto tuo uutta metsäalalle

Yksityismetsistä kerätyt metsävaratiedot tulivat julkisiksi alkuvuodesta. Avoimen metsätiedon pohjalta on syntynyt uusia sovelluksia, joista on hyötyä puunostajille ja metsänomistajille.

Perhe lomailee ekohirsitalossa

Perhe lomailee ekohirsitalossa

Perinteiset hirsirakennukset kiinnostavat jälleen. Erityisesti loma-asuntoja valmistetaan paljon hirrestä.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?