Partio – elämän mittainen harrastus

Partiolaiselle metsä merkitsee mahdollisuutta testata ja kehittää opittuja taitoja. Kun luonto on läsnä jo lapsuuden harrastuksessa, side metsään säilyy aikuisikään. 


23.10.2015 | Teksti Pekka Moliis | Kuvat Jere lauha

Puumalan Pistohiekan mäntymetsikössä vilistää nuoria ja iloiset äänet raikuvat. Järvi-Suomen Partiolaisten järjestämällä Kosmos ’15 -piirileirillä on mukana noin parituhatta partiolaista. Menossa mukana ovat myös Kajaanin Korvenpoikien Silja ja Ville Keränen.

Metsä on suomalaiselle partiolaiselle perusympäristö liikkua ja kehittää taitoja, joilla pärjää hieman vaativammissakin oloissa luonnossa liikuttaessa.

– Täälläkin on keskusteltu ulkomailta tulleiden kanssa, että miksi Suomessa partiolaisten tapahtumat ovat aina metsässä. Mutta meillä metsä on lähellä joka puolella ja se on luontainen paikka liikkua. Monissa muissa maissa leirit ovat pelloilla ja nummilla, Silja Keränen toteaa.

Aviopuoliso Ville huomauttaa välittömästi, ettei partiolaisuus ole pelkkää metsäretkeilyä. Partio on ennen muuta nuorten yhteistä tekemistä ja yhteistä oppimista.

– Partiolaisuus on paljon muutakin kuin metsässä samoilua. Se voi olla seikkailua myös kaupunkiympäristössä. Mekin olemme viikkotapahtumissa tutustuneet esimerkiksi Kajaanin maanalaiseen luolastoon. Kun tapahtumia kehitellään, niin vain mielikuvitus on rajana. Meillä on ollut paljon myös erilaisia liikuntajuttuja.

Partiolaiset pääsivät vesille Saimaan rannalla järjestetyllä Kosmos '15-leirillä.

 

Siljalle ja Villelle partio on ollut elämän mittainen tarina. Molempien partiotaival käynnistyi syksyllä 1990 Kajaanin Korvenpojissa.

– Alun perin kokeilin monia eri harrastuksia, ja partio oli vain yksi monista. Sen monipuolisuus sai kuitenkin pysymään mukana. Partioharrastuksen kautta pystyy harrastamaan monia asioita, Ville pohtii.

Ja kesken haastattelun paljastuu myös uusia asioita puolisosta, kun Silja kertoo aloittaneensa partiouransa Korvenpoikien Leijona-laumassa.

– Mitä? Leijona-laumassa? Ollaanko me oltu sitten samassa laumassa lapsena? ihmettelee Ville.

 Partio on pysynyt molemmilla harrastuksena 25 vuoden ajan, vaikka etenkin lapsuusvuosina kävivät välillä mielessä muutkin harrastukset.

– Vanhemmat minut veivät harrastamaan ja jälkeenpäin on kerrottu, että minullakin oli muutama hetki, jolloin olin lopettamassa. Onneksi tuli vanhemmilta mahtikäsky, ettei se käy, Silja naurahtaa.

Sisarukset Saku ja Saija Angerman harrastavat molemmat partiota.

 

Suhde luontoon syvenee

Diplomi-insinöörin koulutuksen hankkineet Silja ja Ville Keränen ovat niitä Kainuun kipeästi kaipaamia nuoria, koulutettuja paluumuuttajia, jotka ovat palanneet opiskeluvuosien jälkeen takaisin kotiseudulleen. Luonto ja metsät olivat ratkaisevassa asemassa, kun nuori perhe päätti suunnata muuttokuorman kera kehäkolmosen sisältä kohti pohjoista.

– Kun Helsingin keskustassa asui, luonto oli kaukana. Täällä pääsee hetkessä puhtaaseen luontoon. On lyhyt matka joka paikkaan, Silja kertoo.

Aviopuoliso Ville vahvistaa asian.

– Luonto on iso syy siihen, miksi muutimme takaisin Kajaanin. Ja arkielämän helppous on Kajaanissa aivan toista kuin pääkaupunkiseudulla.

Partiotoiminnan ohella metsä on tullut tutuksi metsänomistajan roolissa. Perheellä on metsäpalstoja Virroilla ja Lapinlahdella. Sukupolvenvaihdosten kautta omistukseen tulleet palstat ovat ennen kaikkea talousmetsiä, vaikka luonnonsuojelu onkin pariskunnan sydäntä lähellä. Kaikkea metsää ei kuitenkaan voi vain suojella, vaan sitä tulee myös käyttää. 

– Minä ajattelen puuta materiaalina, jota kannattaa käyttää etenkin rakentamisessa nykyistä enemmän. Sen hiilidioksidijalanjälki on huomattavasti betonirakenteita pienempi. Metsien käyttöä on ajateltava mahdollisimman laaja-alaisesti ja monimuotoisesti. Metsiä ja luontoa pitää suojella riittävästi, ja meidän omistakin metsistämme on pieniä kohteita jätetty luonnontilaiseksi, Silja kertoo.

Kerästen tavoitteena on hoitaa metsiä jatkuvan kasvatuksen keinoin sekä huomioida samalla maisemat, riistanhoito, virkistyskäyttö, vesiensuojelu ja luontoarvot.

Toiminta partiossa on syventänyt Kerästen suhdetta luontoon. Metsä tarjoaa upeita elämyksiä, mutta se voi olla myös rankka paikka, jossa selviytyminen kysyy toden teolla partiossa opittuja selviytymistaitoja.

– Kun olimme aikoinaan kaamosvaelluksilla joulun ja uudenvuoden välissä Lapissa, opimme että nälkä ja kylmyys on asenne. Nykymaailmassa luontoa yritetään liikaa hallita, kun pitäisi elää sen ehdoilla.

Yleisin partiohuivi on sininen suorakulmainen kolmio, jonka takakulmassa on lippukunnan tunnus. 

 

Kansainvälistä ystävyyttä

Tänä päivänä partiolaisuus on entistä enemmän kansainvälistä toimintaa. Kun tekniikka helpottaa yhteydenpitoa leireillä tulleisiin kavereihin, syntyy ystäväsuhteiden verkosto, joka yltää ympäri maapallon. Kädentaitojen ja luonnossa liikkumisen ohella partiossa opitaan johtamista ja toimimista ryhmässä.

Partiotoimintaa löytyy lähes kaikkialta, joten harrastus voi jatkua uudella työ- ja opiskelupaikkakunnalla koti- tai ulkomailla.

– Kun aikanaan opiskelin Oulussa ja Kuopiossa, olin etänä lippukunnanjohtaja täällä Kajaanissa. Helsingissä asuessani olin yhden vuoden ajan Suomen partiolaisten toiminnassa hallituksen jäsenenä, vuosina 2004–2011 Suomen partiolaisten luottamustehtävissä toiminut Silja kertoo.

Kosmos ’15 -leirillä ulkomaalaisia vieraita oli paikalla noin sata. Kun keskellä metsää istuu iltanuotiolla tulta tuijottaen ja naapurin kanssa jutustellen, tulevat vieraat kulttuurit väkisinkin tutuksi.

– Kun menee ulkomaille, sielläkin on mahdollisuus etsiytyä toimintaan mukaan ja tavata samanhenkisiä ihmisiä. Ville oli opiskeluaikoina Yhdysvalloissa joissain tapahtumissa mukana, ja minä osallistuin Singaporessa partiotyttöjen toimintaan. Eihän siellä tosin tällaisia suomalaisia metsiä ollut koettavana, kun kyseessä on pieni kaupunkivaltio päiväntasaajalla, mutta teltan pystytystä sielläkin harjoiteltiin, Silja kertoo.

– Meillä on paljon kansainvälisiä koulutuksia, joihin tulee ihmisiä ympäri maailmaa. Kansainväliset kurssit ovat todella hienoja tapahtumia. Organisaation perustajan tarkoituksena olikin tutustuttaa kansakunnat toisiinsa ja näin toimia rauhanliikkeenä, Keräset toteavat.

Kajaanilaiset Silja ja Ville Keränen ovat olleet partiotoiminnassa mukana 25 vuotta.

 

Partiotaidot käytössä

Parintuhannen osallistujan Puumalan leiri ei ole Suomen mitassakaan mikään jättileiri. Iso toki, mutta kansainvälisiin mittoihin on matkaa. Tekemistä keskellä metsää rakennetussa leirissä kuitenkin riittää. Talvi-iltoina opetellut partiotaidot ja partiolaisten siviilielämän taidot mahdollistavat pienten ihmeiden synnyn.

– Leirillä on oma leiripalokunta ja oma leirisairaala. Kaikille löytyy tekemistä oman osaamisen mukaan, ja kenellekään ei makseta mitään. Leirisairaalaan miehitys oli monipuolisempi kuin Puumalan terveyskeskuksen, Silja kertoo.

Kansainvälisesti partiotoiminnan suurin tapahtuma on neljän vuoden välein järjestettävä kansainvälinen Jamboree, joka järjestettiin tänä vuonna Japanissa. Silja Keränen oli kahdeksan vuotta sitten mukana Englannissa. Diplomi-insinööriksi tuolloin opiskeleva suomalaisnainen löysi itsensä perin erikoisista tehtävistä.

– Se oli hieno kokemus, jossa mukana oli 35 000 ihmisistä. Olin siellä kaksi viikkoa ja maksoin reissusta tuhat euroa. 4–5 tuntia päivässä siivosin vessoja ja mietin, onko tässä mitään järkeä, nauraa Silja muistoilleen.

Puumalassa Silja ei vessapartioon päätynyt, vaan tekemistä löytyi hieman erihajuisista ympyröistä leirin johtotehtävistä. Ensi kesänä on jälleen uusi mahdollisuus tavata tuttuja isolla porukalla, kun Hämeenlinnan Evolla järjestetään Roihu 2016 -suurleiri – suomalaiseen tapaan keskellä metsää.

– Siellä sitä varmaan ollaan ensi kesänä jälleen sähköpiuhoja vetämässä, naurahtaa Ville Keränen. 

 

Partioihanteet

Partiolaiset sitoutuvat partiolupauksessaan ihanteisiin, jotka ovat koko liikkeen arvojen perusta.

  1. Kunnioittaa toista ihmistä
  2. Rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä
  3. Olla luotettava
  4. Rakentaa ystävyyttä yli rajojen
  5. Tuntea vastuunsa  ja tarttua toimeen
  6. Kehittää itseään ihmisenä
  7. Etsiä elämän totuutta

Lähde: www.partio.fi
(Suomen partiolaiset)

 

Partio Suomessa

  • Partio on maailmanlaajuinen nuorisoliike, joka on toiminut Suomessa vuodesta 1910.
  • Partiolaisia on Suomessa yhteensä noin 55 000 (2014).
  • Partiotoiminnan perusyksikkö on lippu-kunta. Suomessa on noin 750 lippukuntaa yli 300 kunnassa. Lippukuntaan kuuluu 20–200 partiolaista. 
  • Lippukunnan viikoittaisissa kokoontumisissa opetellaan erä-, leiri- ja kansalaistaitoja. Lisäksi harjoitellaan muun muassa johtamista, sosiaalisia taitoja, luovaa ajattelua ja kädentaitoja.
  • Sudenpennut (7–9-vuotiaat) keskittyvät leikkeihin, seikkailuihin ja tarinoihin. Seikkailijat (10–12-vuotiaat) opettelevat partion perustaitoja ja retkeilevät. Tarpojien (12–15-vuotiaat) ohjelmassa korostuu yhdessä toimiminen ja kavereiden kanssa koetut elämykset. Samoajat (15–17-vuotiaat) osallistuvat ryhmänohjaajakoulutukseen ja johtamisharjoitteluun, ja he toimivat tarpojaikäisten vartionjohtajina. Vaeltajien (18–22-vuotiaat) ohjelmaan kuuluvat myös kansainväliset projektit.
  • Partio on kaikille avointa, myös erityislapsille ja -nuorille. Heitä kutsutaan sisupartiolaisiksi.
  • Aikuiset toimivat partiossa vapaaehtoisina eri tason johtotehtävissä. He osallistuvat viikkotoimintaan, retkille ja leireille. 

Lähde: www.partio.fi (Suomen partiolaiset)

 

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?