Perintö- ja sijoitusmetsistä yhteismetsä

Olli ja Oskari Huttusen Timo-isä kuoli 2012. Veljekset ja heidän äitinsä Leena muodostavat kuolinpesän, jota he ovat nyt purkamassa. Kuolinpesän metsät on tarkoitus liittää perustettavaan yhteismetsään, johon tulevat myös veljesten metsäyhtymän tilat.


28.11.2017 | Teksti Anna-Mari Tyyrilä | Kuvat Pentti Potkonen

Tämän vuoden toukokuussa otimme ensimmäiset askeleet kuolinpesän purkamiseksi, kun kävimme Metsäkeskuksella hakemassa tietoa yhteismetsästä, kertoo Oskari Huttunen.

– Meillähän on veljeni Ollin kanssa metsäyhtymä ja puolitoista vuotta olimme miettineet, miten yhteismetsän perustaminen muuttaisi metsän omistajuuden tilannetta.

Veljekset ostivat ensimmäiset metsäpalstansa muutama vuosi sitten. Ne sijaitsevat perheen kotimaisemissa Savonlinnassa ja lähialueilla. Oskari perheineen ja Leena-äiti asuvat Savonlinnassa, Olli perheineen Joensuussa.

Metsäammattilainen auttaa

Kumpikaan veljeksistä ei työskentele metsäalalla.

– Kuolinpesän metsät ovat isän jäljiltä hyvässä kunnossa, rästihommia ei ole, Oskari kiittelee.

– Timo teki hieman metsätöitä oman työnsä ohella. Hän istutti taimia ja teki hoitotöitä. Muutoin metsät ovat olleet ammattilaisten käsissä, Leena lisää. Ammattilaiset ovat huolehtineet myös veljesten metsäpalstoista.

Kun kaikki metsät liitetään yhteen, hehtaareja kertyy toistasataa. Puuta kasvaa kaikissa kasvatusluokissa.

– Kuolinpesän purkamisessa tuntuu olevan omat koukeronsa. Ulkopuolisen metsäammattilaisen apu on tarpeen, ja tarvitsemme myös lakiasiantoimistoa, Oskari sanoo.

Kuolinpesän maat sijaitsevat Rantasalmella. 

Leenalle luopuminen on vakaa, kypsynyt päätös.

– Minulla ei ole intressejä eikä oikein kiinnostustakaan metsiä kohtaan. Iän perusteella olen jo eläkkeelläkin. Mikäs sen parempi, kun metsät voi jättää lapsille, metsissä on kuitenkin tulevaisuus.

Lähitulevaisuuden askelmerkit ovat perheessä alkaneet hahmottua.

– Ensiksi kuolinpesä on purettava, sitten jaettava. Seuraavaksi ovat vuorossa kaupat äitimme kanssa eli ostamme hänen osuutensa suoralla kaupalla ja käyvällä hinnalla. Sen jälkeen on yhteismetsän perustamisen vuoro, Oskari hahmottelee.


Leena Huttunen luopuu mielihyvin omasta metsäosuudestaan lapsiensa hyväksi. 

Miksi yhteismetsä kannattaa perustaa?

Veljekset ovat päätyneet yhteismetsän muodostamiseen useammasta syystä.

– Yhteismetsä on käsittääkseni verotuksellisesti edullisempi, ja sitä on helpompi hallita, jos tulevai­suudessa on useampi sukupolvi mukana, Oskari viittaa omiin ja veljensä lapsiin.

Oma vaikutuksensa on sillä, että isommilla leimikoilla saa yleensä paremman hinnan puulle. Veljekset hankkivat metsää puhtaasti sijoitusmielessä.

Oskari tietää, että hallintoa yhteismetsässä on enemmän kaikkine osakaskunnan kokouksineen, mutta sekä paperitöistä että metsän käytännön töistä saavat ammattilaiset huolehtia jatkossakin.

Metsätilarakenteen asiantuntija Sanna Peltola on huomannut työssään, että jokainen metsätilojen sukupolvenvaihdos on omanlaisensa. Hän neuvoo ihmisiä Metsäkeskuksen Joensuun toimistolla.

– Ehdotonta totuutta sukupolvenvaihdoksissa ei ole. Toteutukseen vaikuttavat luopujan tahto, jatkajien tavoitteet ja tilan ominaisuudet.

– Elinaikana tehtävissä luovutuksissa vaihtoehtoina ovat kauppa, lahjoitus tai lahjaluonteinen kauppa, jossa osa on kauppahintaa, osa lahjoitusta, Peltola kertoo.

Viime vuosina on Peltolan mukaan suosittu suoraa kauppaa. Verottaja hyväksyy huojennushintaisen kaupan, jonka arvo on yli 75 prosenttia käyvästä arvosta. Alihintaisesta kaupasta joutuu maksamaan lahjaveroa.

Tila-arvio kertoo metsän arvon

Jos kyse on kuolinpesästä, laki ei velvoita purkamaan sitä. Kaikista yksityisomistuksessa olevista metsämaista noin 10 prosenttia on kuolinpesien omistuksessa.

– Varsinkin Itä-Suomessa niitä on paljon. Vanha sukupolvi on kuollut, jälkeläiset ja sukulaiset asuvat muualla, pienillä tiloilla ei ole ollut taloudellista merkitystä, joten ne ovat jääneet jakamatta, Peltola kuvaa tyypillistä tilannetta.

– Jos kuolinpesän sisällä osa haluaa lunastaa osuutensa pois, kuolinpesä kannattaa muuttaa metsäyhtymäksi. Kuolinpesässä metsät ovat irtainta omaisuutta, josta joutuu maksamaan luovutusvoittoveron. Yhtymän osuuksien myynti on lähisukulaisille luovutusvoittoverovapaata, jos edellisestä kaupasta on kulunut vähintään 10 vuotta.

Peltola huomauttaa, että kun kuolinpesän on muuttanut yhtymäksi, yhtymäosuuden kaupasta syntyy metsävähennysoikeus, joka siirtyy yhteismetsään.

– Joka tapauksessa kaikkia osakkaita kannattaa kohdella tasapuolisesti. Viisautta onkin teettää tila-arvio, jotta kaikki näkevät, minkä arvoisia metsät ovat.

Peltolan toinen suositus on, että sukupolvenvaihdoksessa oltaisiin ajoissa liikkeellä.

– Jos kuolinpesän purkaminen viivästyy ja viivästyy, joku sen sisällä oleva voi ehtiä kuolla. Se mutkistaa tilannetta entisestään.

Mistä saa apua metsäasioiden järjestelyihin?

Apua kuolipesän purkuun, metsätilojen järjestelyratkaisuihin ja tila-arvioiden laatimiseen saa monelta taholta.

– Nykyisin osaamista on kaikilla metsäalojen organisaatioilla, kuten Metsäkeskuksella, metsänhoitoyhdistyksillä ja firmoilla, metsäpalveluyrityksilläkin. Apua saa, kunhan vain kysyy. Metsäkeskuksen neuvontapalvelu on asiakkaalle maksutonta, myös monilla toimijoilla ensimmäinen käynti on maksuton. Jos kyseeseen tulee kauppakirjojen laatiminen, asiakas ohjataan maksullisten toimijoiden luo, Peltola kertoo.

Metsätilarakenteen asiantuntija suosittelee pyytämään verottajalta maksullista ennakkopäätöstä, joka sitoo verottajaa puoli vuotta. Hakemukseen liitetään kauppakirjaluonnos.

– Ennakkopäätöksen avulla voi välttää esimerkiksi lahja­veroja, jos kauppahinta osoittautuu liian alhaiseksi. Siinä tapauksessa kauppahintaa voi nostaa. Verottajalla on hyvät nettisivut, kun vain osaa hakea tietoa tarkoilla kysymyksillä.

Onko yhteismetsä hyvä vaihtoehto?

Sanna Peltolan mielestä yhteismetsää ei kannata perustaa verohyödyn takia, jos metsää on vaikkapa 100 hehtaaria tai alle.

– Yhteismetsä on kuitenkin varteenotettava vaihtoehto perheen kesken, kun metsät halutaan pitää suvun sisällä ja metsiä ehkä suunnitellaan hankittavaksi lisää. Jos kyseessä on isompi metsänomistajajoukko ja suuremmat pinta-alat, yhteismetsä voi olla järkevä.

Peltola mainitsee vielä yhden vaihtoehdon, omien metsien liittämisen yhteismetsään. Sillä on oma verotuksensa ja jos myyntituloista jää ylijäämää, se on osakkaille verotonta. 

Metsävähennyksestä verohyötyä

  • Metsänomistaja voi vähentää metsävähennyksellä osan metsän hankintamenosta metsätalouden verovuoden pääomatuloista.
  • Metsänomistajakohtainen metsävähennysoikeuden enimmäismäärä on 60 prosenttia metsän hankintamenosta. Vuotuisen metsävähennyksen on oltava suuruudeltaan vähintään 1 500 euroa.
  • Vain vastikkeellinen metsäkauppa tuo vähennysoikeuden. Kuolinpesien osuuksien kauppa ei synnytä vähennysoikeutta. Kuolinpesä kannattaa ensin jakaa ja tehdä kaupat sitten. Metsäkeskuksen sivuilta löytyy viitteellinen metsälahjavähennyslaskuri, joka ottaa huomioon metsävähennyksen.
Share/Save

Metsäinen juhlakakku

Leivo satavuotiaan Suomen metsien ja myös 100 vuotta täyttävän Metsäkeskuksen inspiroima, metsän makuinen juhlakakku.

Metsään syntynyt menninkäinen

Saimaalainen alkuasukas. Metsänainen. Luontoliikuttaja. Melontaopas. Metsätalousinsinööri. Luontotrainer. Opas Guide-Tiina.

Riista viihtyy talousmetsässä

Riista viihtyy talousmetsässä

Riistan viihtymistä metsässä voi parantaa monella eri tavalla metsänhoitotöiden ja hakkuiden yhteydessä. Toimenpiteet tukevat myös metsän virkistyskäyttöä, maisemanhoitoa, vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja varautumista metsätuhoihin.

Puu taipuu muotoihin

Ohuimmillaan alle puolen millimetrin paksuinen koivuvaneri on upea materiaali: taipuisa ja joustava, pinnaltaan satiininen ja saumaton.

Metsävaratietoa tarvitaan

Metsään.fi-palvelu ja tuttu ammattilainen auttavat metsän­omistaja Esko Lehtimäkeä metsä­töiden suunnittelussa. Kotimaan metsistä kerättyä tietoa on hyödynnetty jo sadan vuoden ajan.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?