Piensahayrittäjäksi eläkeiän kynnyksellä

Paavo Rahkolasta tuli sahayrittäjä puolivahingossa, kun tuulenkaadoille piti keksiä käyttökohde. Hänen työmaallaan Oulussa tehdään hirsiä ja polttopuita jo kymmenettä vuotta. Asiakkaat ovat löytyneet pitkälti puskaradion kautta.


26.5.2016 | Teksti Risto Mulari | Kuvat Risto Mulari

Oulussa, lähellä Muhoksen rajaa asuu Paavo Rahkola. Hän on yksi Suomen noin 1 200 piensahayrittäjästä. Kuten valtaosa muistakin pienyrittäjistä, Rahkola on erikoistunut muutamaan tuotteeseen: hänen työmaallaan tehdään pelkkahirsiä ja halkoja. Pelkka on sahatuote, joka jää jäljelle, kun tukista poistetaan kaksi sivua.

Rahkolan hirsityöt saivat alkunsa vuonna 2005, kun myrsky kaatoi paljon tukkipuita miehen omasta metsästä.

– Mietin silloin pitkään, mitä puilla tekisin. Päädyin lopulta siihen, että rakennan tukeista perheelleni mökin. Kiiminkijokivarresta löytyi sopiva tontti ja internetistä amerikkalainen vannesaha, Oskari, jolla sahasin tukit pelkkahirsiksi, muistelee Rahkola sahayrityksensä alkuaikoja.


Kolmen tuuman lankut odottavat pitkospuiden tekijää.

Siitä lähtien Rahkola on sahannut joka vuosi pieniä eriä järeitä tukkeja pelkkahirsiksi. Sivutuotteena syntyy pelkkalautoja.

Kymmenessä vuodessa Rahkolan sahaustoiminta on hieman paisunut. Saha on sijainnut koko ajan samalla paikalla, mutta avoin kenttä sahan ympärillä on levittäytynyt laajemmalle alueelle. Puutavararekat voivat nyt rahdata tukit perille saakka ja noutaa valmista tavaraa.

Puukauppa käy puskaradion kautta

Asiakkaat tuntevat Paavon ja hänen tuotteensa. Vanhojen hirsirakennusten kunnostajat, eli kengittäjät, osaavat kysyä Paavolta pelkkahirsiä. Tieto on levinnyt puskaradion avulla.

Pelkkahirsiä on varastossa useita kokoja. Järeimmät hirret ovat kahdeksan tuuman eli noin 20 senttimetrin vahvuisia. Kahden ja kolmen tuuman pelkat odottavat omassa tapulissaan pitkospuiden tekijöitä.

Hirsien käsittely on tarkkaa puuhaa.

– Sahauspöydälle tukki asetellaan kyljelleen, neuvoo Rahkola.

Tukin kapeneminen täytyy ottaa huomioon, ja latvapää asetetaan hieman koholle tyveen nähden. Sydänpuun tulisi jäädä keskelle hirttä. Vannesahalla sahaus aloitetaan aina tukin tyvipäästä, jolloin pinnasta syntyy ensin lyhyitä pelkkalautoja.


Vannesahalla pilkotaan järeät tukit pelkkahirsiksi ja -laudoiksi.

Kun on päästy tavoiteltuun hirren vahvuuteen, tukki käännetään ympäri. Suuret pelkat Rahkola kääntää traktorin kauhan avulla. Tukki on nostettava kääntämisen ajaksi pois sahauspöydältä. Tämä on turvallinen tapa, Rahkola vakuuttaa. Joskus pelkka on pudonnut sahauspöydältä kääntövaiheen aikana.

– Silloin oli kiire ehtiä alta pois, jotta jalat eivät jäisi väliin.

Halkoliiteri-palvelussa myydään polttopuita

Toisinaan sopivaa materiaalia löytyy omasta metsästä, mutta pääasiallisesti Rahkola hankkii raaka-ainetta vannesahalle ja halkoliiteriin Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksen kautta.

Metsäkeskuksen asiantuntijan kanssa Rahkola on pohtinut, kuinka Metsäkeskuksen ajantasaista metsävaratietoa voitaisiin hyödyntää järeiden tukkien etsinnässä. 

Rahkola on mukana myös Suomen metsäkeskuksen perustamassa ja ylläpitämässä Halkoliiteri-verkkopalvelussa.

– Alusta saakka olen ollut siinä mukana markkinoimassa klapeja ja halkoja, sanoo Rahkola.

– Minulla on Oulun seudun kalleimmat halot, ja silti ne ovat lähteneet hyvin liikkeelle pinostani, hän jatkaa.


Kymmenen litran kanisteri toimii mittatikkuna sahattavaksi menevän tukin tyvellä. Lasinpesunestettä käytetään sahan terän puhtaanapitoon.

Lisäksi Rahkola osallistui maaliskuussa järjestettyyn Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun -seminaariin Oulussa. Seminaarissa pureuduttiin muun muassa kustannuslaskentaan, tuotteiden hinnoitteluun ja tarjousten laatimiseen.

Aikaa on riittänyt myös Metsäkeskuksen asiakasneuvojan tapaamiselle. Yhdessä pohdittiin muun muassa pienimuotoista markkinaselvitystä pitkospuiksi soveltuville lankuille. Lisäksi keskusteluissa tuli ilmi Halkoliiteriin liittyviä kehitysideoita.

”En voi mennä konkurssiin”

Oulun puhelinlaitoksella elämäntyönsä koneurakoitsijana tehnyt Paavo Rahkola ryhtyi hirsitöihin eläkeiän kynnyksellä. Hän suhtautuu yrittämiseen jalat maassa -asenteella.

– Menin puhelinlaitokselle töihin suullisella sopimuksella, ja töitä riitti noin 40 vuodeksi, muistelee Rahkola.

Aika kului pääasiallisesti erilaisissa kaapelointitöissä, kaivinkoneen ohjaimissa.


Vannesahan merkki on Hud-Son ja malli 30” eli 30 tuumaa.

Yrityksen taloudenpitoon Rahkolalla on tiukka periaate.

 – Kun perustin toiminimen, ajattelin, etten voi mennä konkurssiin. Asiat on vain hoidettava niin hyvin, ettei sellaiseen tilanteeseen koskaan joudu, paukauttaa pitkän linjan elinkeinonharjoittaja.

Suomen piensahat

  • Luonnonvarakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa toimi vuosina 2008–2010 noin
    1 200 enintään 10 000 kuutiometriä raakapuuta vuodessa sahaavaa piensahaa.
  • Piensahat käyttivät yhteensä keskimäärin
    0,7 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa.
  • Kuusi piensahaa seitsemästä oli sivutoimisia, ja sivutoimiset yrittäjät sahasivat kaksi kolmasosaa piensahojen puusta.
  • Sahojen lukumäärä ja sahatun puun määrä oli pienentynyt huomattavasti reilun vuosikymmenen aikana. Vuoteen 1998 verrattuna toimivista piensahoista oli jäljellä kolme viidesosaa, mutta niiden sahaaman puun kokonaismäärä oli romahtanut kolmasosaan.

Lähde: Luonnonvarakeskus

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?