Puu vaihtaa omistajaa verkossa

Kuutio.fi-puukauppapalvelu avautui keväällä metsänomistajien käyttöön. Millä tavalla verkossa sovitaan puukaupoista? Entä miten palvelusta saa parhaan mahdollisen hyödyn irti? Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä kertoo vinkkinsä metsänomistajille.


28.9.2017 | Teksti Outi Tehomaa | Kuvat Suomen Puukauppa Oy ja Metsäkeskus

Miksi metsänomistajan kannattaa kokeilla Kuutio.fi-puukauppapalvelua, Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä?

– Kuutio helpottaa ja nopeuttaa metsänomistajien puukauppaa. Metsänomistaja voi jättää palvelussa tarjouspyyntöjä valitsemilleen puunostajille ja kilpailuttaa saamansa tarjoukset. Näin hän saa myymälleen puulle oikean hinnan. Kuutiossa ovat mukana lähes kaikki kotimaan merkittävät puunostajat ja palveluntarjoajat. Metsänomistajat saavat palvelussa muutamalla hiiren klikkauksella yhteyden sellaisiinkin toimijoihin, joita olisi muuten vaikea löytää tai tavoittaa. Kuutio on lisäksi metsänomistajille täysin maksuton.

Millä tavalla Kuution käyttö aloitetaan?

– Kuutiota voi käyttää kännykällä, tietokoneella tai tabletilla. Ensimmäisellä kerralla palveluun kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Sen jälkeen metsänomistaja pääsee rekisteröitymään palvelun käyttäjäksi ja luomaan omat käyttäjätunnukset, joilla hän voi jatkossa kirjautua palveluun. Vahvan tunnistautumisen jälkeen metsänomistaja voi napin painalluksella ladata Kuutioon Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta metsävaratiedot omista metsistään. Näitä tietoja voi ja kannattaa käyttää tarjouspyyntöjen pohjana. Sanoisin, että rohkeasti kokeilemaan vaan. Palvelua on helppo käyttää.


Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä rohkaisee metsänomistajia kokeilemaan Kuutiota.

Mitä etua metsävaratiedoista on puukaupoissa?

– Metsään.fi-palvelun kuviotiedot kertovat sopivista hakkuu- ja harvennuskohteista metsänomistajan mailla. Metsävaratietoihin sisältyy myös alustava hinta-arvio myytävästä puumäärästä. Nämä tiedot saavat puunostajat ja palveluntarjoajat kiinnostumaan metsästä ja puusta sekä tekemään tarjouksia. On tärkeää muistaa, että metsänomistaja päättää aina itse, mitä tietoja hän haluaa jakaa. Kuutiossa voi kohdentaa metsävaratietoihin pohjautuvat tarjouspyynnöt vain niille alueen toimijoille, jotka metsänomistaja on itse valinnut. Tällainen metsävarapaikkatietojen ja sähköisen puukaupan yhdistelmä on ainutlaatuinen koko maailmassa.

Millä tavalla puukaupoista sovitaan palvelun välityksellä?

– Kun metsänomistaja on kilpailuttanut ja hyväksynyt tarjouksen puunostajalta, sovitaan kaupoista. Juridisesti kaupanteko tapahtuu myyjän ja ostajan välillä. Kuutio.fi-palvelu ei ole siinä osapuolena. Metsänomistaja voi esimerkiksi lähettää ostajalle vahvistuksen tarjouksen hyväksymisestä ja sopia tapaamisen, jossa kauppakirjat allekirjoitetaan. Puukaupan voi viedä loppuun myös ostajan tietojärjestelmässä. Metsänomistaja päättää tässäkin itse, kuinka haluaa toimia.


Kuutioon kannattaa ladata Metsään.fi-palvelusta omien tilojen metsävaratiedot, joita voi käyttää tarjouspyyntöjen pohjana. 

Miten palvelua aiotaan kehittää jatkossa?

– Syksyn aikana palveluun lisätään mahdollisuus tehdä hankintakauppoja. Hankintakaupoilla tarkoitetaan kauppoja, jossa puuta myyvä metsänomistaja huolehtii itse puunkorjuusta ja toimittaa myymänsä puut ostajalle sovittuun paikkaan. Tähän saakka palvelussa on välitetty vain pystykauppoja, joissa puunostajat hoitavat ostamansa puuston hakkuut ja kuljetukset.

– Tuhannet metsänomistajat ovat jo kokeilleet Kuutiota, ja olemme saaneet sen käytettävyydestä hyvää palautetta.  Kuutiossa on tällä hetkellä mukana noin 70 puunostajaa, ja tarjouspyyntöjä on jätetty jo pitkälti yli 2 miljoonasta kuutiometristä puuta. Kuuntelemme tarkasti metsänomistajien toiveita ja parannamme palvelua niiden mukaan. Tavoitteena on, että suuri osa Suomen puukaupasta käytäisiin tulevaisuudessa Kuution kautta.

Share/Save

Metsäinen juhlakakku

Leivo satavuotiaan Suomen metsien ja myös 100 vuotta täyttävän Metsäkeskuksen inspiroima, metsän makuinen juhlakakku.

Perintö- ja sijoitusmetsistä yhteismetsä

Olli ja Oskari Huttusen Timo-isä kuoli 2012. Veljekset ja heidän äitinsä Leena muodostavat kuolinpesän, jota he ovat nyt purkamassa. Kuolinpesän metsät on tarkoitus liittää perustettavaan yhteismetsään, johon tulevat myös veljesten metsäyhtymän tilat.

Metsään syntynyt menninkäinen

Saimaalainen alkuasukas. Metsänainen. Luontoliikuttaja. Melontaopas. Metsätalousinsinööri. Luontotrainer. Opas Guide-Tiina.

Riista viihtyy talousmetsässä

Riista viihtyy talousmetsässä

Riistan viihtymistä metsässä voi parantaa monella eri tavalla metsänhoitotöiden ja hakkuiden yhteydessä. Toimenpiteet tukevat myös metsän virkistyskäyttöä, maisemanhoitoa, vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja varautumista metsätuhoihin.

Puu taipuu muotoihin

Ohuimmillaan alle puolen millimetrin paksuinen koivuvaneri on upea materiaali: taipuisa ja joustava, pinnaltaan satiininen ja saumaton.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?