Puukuidut tulevat

Selluloosasta on opittu tuottamaan kangasta tekstiiliteollisuuteen ja monia öljyä korvaavia materiaaleja. Puumuuntokuitujen mahdollisuudet kiehtovat tekstiilisuunnittelija Pirjo Kääriäistä.


Puukuidut tulevat

Selluloosasta on opittu tuottamaan kangasta tekstiiliteollisuuteen ja monia öljyä korvaavia materiaaleja. Puumuuntokuitujen mahdollisuudet kiehtovat tekstiilisuunnittelija Pirjo Kääriäistä.

23.1.2018 | Teksti Katri Pajusola | Kuvat Katri Pajusola, Laura Hyvönen, Metsäkeskus

Tekstiilisuunnittelija ja palkittu muotoilija Pirjo Kääriäinen työskentelee materiaalitutkimuksen parissa Aalto-yliopistossa. Ennen sitä hän on kerännyt pitkän ja monipuolisen kokemuksen tekstiilivalmistuksen teollisista prosesseista ja materiaaleista lähtien kuidusta aina valmiiksi kodin tekstiileiksi.

Kääriäisen mukaan tekstiilirakenteet ja -materiaalit kiinnostavat tällä hetkellä montaa teollisuuden alaa kuten elektroniikka-, terveydenhoito-, rakennus- ja paperiteollisuutta. Puupohjaisia materiaaleja voidaan hyödyntää tuotannossa monella tavalla.

– Muotoilulla on siinä suuri rooli, joten muotoilijat on hyvä tuoda suunnitteluun mukaan jo alkuvaiheessa. Sen avulla voidaan ennakoida käyttäjien tulevia tarpeita ja visualisoida asioita, joita ei vielä ole edes olemassa, Kääriäinen kertoo.


Pirjo Kääriäisen (vas.) mukaan tekstiilialalla täytyy yhä tarkemmin huomioida vaatteiden ympäristövaikutukset. Paula Havaste haastatteli tekstiilisuunnittelijaa Helsingin kirjamessuilla viime lokakuussa.

Uudet puupohjaiset kuidut

Pirjo Kääriäisen mukaan puu on oikea supermateriaali, koska siitä voidaan tehdä niin paljon erilaisia asioita.  Tekstiilisuunnittelija on toimittanut Liisa Tervalan kanssa kirjan Lost in the Wood(s), joka ilmestyi viime vuonna. Kirjassa kerrotaan tutkijoiden työstä uusiutuvien biomateriaalien parissa.

Tekstiilikuitujen kysyntä joka puolella maailmaa kasvaa vauhdilla. Tarvetta ei voida tyydyttää lisäämällä puuvillan tuotantoa, koska se vaatisi runsaasti lisää sekä viljelyalaa että kasteluvettä, joista kummastakin on puutetta.

Puupohjaisten muuntokuitujen markkinoita tällä hetkellä hallitseva viskoosi vaatii tuotantoon myrkyllisen kemikaalin. Toinen teollisessa mittakaavassa valmistettava selluloosapohjainen muuntokuitu on lyocell. Sen valmistusprosessi on huomattavasti ympäristöystävällisempi kuin viskoosin, mutta menetelmä vaatii kemiallisen stabiilisaattorin käyttöä, mikä lisää kierrätettävien kemikaalien määrää.

Uudet selluloosapohjaiset muuntokuidut voisivat olla ratkaisu ongelmaan.

Ioncell-F on Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteistyönä kehittämä selluloosamuuntokuitu, jonka tuotantoprosessi on luontoystävällinen. Kuituominaisuuksiltaan uudet Ioncell-F -kuidut ovat yhtä hyviä tai jopa parempia kuin nykyiset viskoosi- tai lyocell-kuidut.

Suomalainen Spinnova Oy on keksinyt menetelmän, jolla havupuukuidusta voidaan tuottaa lankaa täysin ilman kemiallista käsittelyä. Sellupohjainen lanka sopii korkean jalostusasteen tuotteiden, kuten vaatteiden, kodintekstiilien ja komposiittien valmistukseen.

Viime vuonna Marimekko aloitti Spinnovan kanssa yhteistyön, jonka tavoitteena on tuoda markkinoille puupohjaisia tekstiilejä. Spinnova on sopinut yhteistyöstä myös brasilialaisen selluntuottajan Fibrian kanssa.


Spinnova Oy on keksinyt menetelmän, jolla havupuukuidusta voidaan tuottaa lankaa täysin ilman kemiallista käsittelyä.

Tuotteen elinkaari ja kierrätys

Tulevaisuudessa tekstiilialan ammattilaisten täytyy ajatella tuotteen koko elinkaarta.

– Kuinka vaate voidaan kierrättää ja lopuksi hävittää turvallisesti? Tätä painotetaan jo suunnittelijoiden koulutuksessa, Kääriäinen sanoo.

Suurin osa tuotteen ympäristövaikutuksista täytyy Kääriäisen mukaan miettiä jo suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi vaatteisiin käytettävää puuvillakangasta on laskettu voitavan kierrättää uusilla menetelmillä korkealaatuisiksi tekstiilikuiduiksi seitsemän kertaa. Sen jälkeen se sopii ainoastaan maanparannusaineeksi.

– Kestävä kehitys ja kierrätys voivat myös olla liiketoimintaa. Kun ne mietitään oikein, syntyy rahassa mitattavia säästöjä.

 

Share/Save

Metsästä suoraan lautaselle

Metsästä suoraan lautaselle

Raija ja Jouko Kivimetsä innostavat tuhansia suomalaisia poimimaan syötäviä herkkuja metsästä. Villivihanneksia löytyy niin metsistä kuin aukeiltakin mailta.

Metsän suojelusta korvausta

Metsän suojelusta korvausta

Metsänomistaja Virpi Saarela on säästänyt kotitilansa lähdemetsikön ja puronvarren hakkuilta. Yllätys oli suuri, kun metsän suojelusta sai myös korvausta. METSO-ohjelman ympäristötuella rahoitetaan arvokkaiden luontoympäristöjen suojelua.

Metsänomistajaksi yllättäen

Metsänomistajaksi yllättäen

Anne Säteri peri isänsä metsät, minkä jälkeen hänelle avautui kokonaan uusi maailma.

Yläharvennus toi hyvät hakkuutulot

Auvo Alanteen mökkimetsikön harvennushakkuussa kaadettiin suurimpia tukkipuita. Yläharvennus pidentää metsän kiertoaikaa, mutta antaa metsänomistajalle hyvän tilin jo ennen päätehakkuuta.

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?