Puulla on iso tulevaisuus

Arkkitehti, tutkija ja Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja Mikko Viljakainen haluaa asuntorakentamiseen kokonaisvaltaista muutosta. Lukuisat tekijät puhuvat puun puolesta.


Puulla on iso tulevaisuus

Arkkitehti, tutkija ja Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja Mikko Viljakainen haluaa asuntorakentamiseen kokonaisvaltaista muutosta. Lukuisat tekijät puhuvat puun puolesta.

20.11.2018 | Teksti Vesa Vainio | Kuvat Roope Permanto

Vaikka Puuinfo Oy:n toimitusjohtaja Mikko Viljakainen ei koe juurevuutta metsään, hän on silti sinut sen kanssa. Vaimon kotipuolen ja -tilan kautta häneen on istutettu taimi, joka kasvaa kunnioitusta suomalaista metsää kohtaan.

– Nautin metsästä. Siellä on hyvä olla ja sitä on kaunis katsella. Erityisen häkellyttävä piirre metsässä on sen elinvoima. Metsä kasvaa aina takaisin, vaikka asvalttiin, mitään korvaamatonta ei voi koskaan tehdä.

Metsä on suomalaisille tunnepitoinen asia, johon Viljakainen liittää taloudellisen hyödyn. Sen oivaltamiseksi hän kehottaa pelaamaan perinteistä Monopoli-peliä, joka pyörii rahan ympärillä. Annettu alkupanos ei kanna kovin pitkälle, jos lisärahaa ei tule.

– Kansantalous tarvitsee rahaa jostakin ja metsä on sellainen, mistä sitä tulee. Siksi metsää pitää käyttää.

Metsäteollisuuden murroksen alkumetreillä ja suhdannelaman keskellä 1990-luvun alussa työelämään tullut Viljakainen päätyi tutkimaan puurakentamista ennen vuosituhannen vaihdetta. Metsäteollisuus ry:n pientä välivaihetta lukuun ottamatta hän on vaikuttanut koko 2000-luvun Puuinfossa, vuodesta 2010 lähtien sen toimitusjohtajana.

– Puurakentamisessa on tapahtunut hyvää määrällistä kehitystä viime viiden vuoden aikana. Enemmän voisi ja pitää kuitenkin tehdä. Suomalaisessa rakentamisessa on tarve kokonaisvaltaiseen muuttamiseen.

Uusiutuva luonnonvara parempaan käyttöön

Nykyinen asuntorakentaminen pohjautuu Viljakaisen mukaan vuoteen 1969, jolloin betoni tuli rakentamiseen ja otti tähän päivään asti jatkuneen valta-aseman.

– Betonista on tullut traditio, että meillä rakennetaan näin. Puurakentaminen on monella tavalla järkevää ja sen hyödyt ovat jääneet taka-alalle.

Puurakentaminen on edelleen yleisesti hyväksyttyä ja mielikuva siitä on myönteinen. Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on viidesosa ja sen raaka-ainehuollossa puurakentamisella on merkittävä rooli. Metsällä ja puulla on merkittävä vaikutus kansan- ja aluetalouteen.

Puurakentamisen lopputulos ja asukkaiden kokemat hyödyt ovat moninaiset.

– Korkea rakentamisen laatu, kaunis silmää miellyttävä arkkitehtuuri ja hyvä sisäilma tuovat lisäarvoa käyttäjille ja vaihtoehtoja valittavaksi rakentajille.

Puurakentamisen ympäristöhyödyt ovat jääneet Viljakaisen mielestä yllättävän vähälle huomiolle. Puun käytön vaikutus luonnonvarojen kulutukseen ja jätteiden kierrätykseen tukee näet erinomaisesti kestävää kehitystä.

– Puulla on tässäkin mielessä iso tulevaisuus edessä. Uusiutuva luonnonvara ansaitsee ehdottomasti parempaa käyttöä.

Puurakentamisen lisääminen vaatii ponnistelua

Viljakainen korostaa, että puurakentaminen on projektiteollisuutta, missä projektin aikajänne on erittäin pitkä. Ideasta käytännön toteutukseen voi kulua helposti 5–10 vuotta.

Tie rakennushankkeiden tilaajien ja maksajien sydämeen vaatii yhä määrätietoisia ponnisteluja.

– Tarvitsemme lisää kustannus- ja järjestelmätehokkuutta, kokonaisvaltaisia konsepteja ja kehityspaukkuja, jotta alan kilpailukyky ja tarjonta paranee.

Valtion Asuntorahastolta Viljakainen perää kannusteita ja kiintiöitä niin, että puurakentamisesta tulisi toinen varteenotettava vaihtoehto rakentaa. Kuntien kaavoitus ja tonttitarjonta voisi soveltua nykyistä paremmin puurakentamiseen.

– Monet kasvukeskukset on luotu betonirakentamiseen. Puulle on usein tarjolla tontteja huonommilta paikoilta.

Puu- ja rakennusalan koulutus kaipaa Viljakaisen mielestä remonttia. Nelitasoisen pätevyysvaatimuksen vaativinta tasoa on käytännössä vaikea saavuttaa. Valmistuvilla rakennusinsinööreillä ei ole riittävästi puurakentamiseen liittyvää osaamista, myös valmistu­vien määrää tulee lisätä.

Puuinfo on järjestänyt tarvittavaa täydennyskoulutusta, mutta se ei ole oikea keino.

– Parempi olisi saada valmius suoraan koulun penkiltä. Oppilaitosten rahoitusperusteiden tulisi tukea tavoitetta.  Työelämään valmistuminen ja työpaikan saaminen ovat keskiössä. Se tarkoittaa tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa.

Viljakainen näkee, että metsäpuoli on verkottunut tosi hyvin ja voi tehdä asialle paljon. Puurakentamisen edistäminen tiivistyy yhteen kysymykseen.

– Voisiko sen tehdä puusta? Se on tärkein asia selvittää aina, kun hanke alkaa. Siten voimme saada käytännön toteutuksia syntymään.

Puulla on rauhoittava vaikutus

Puun yhteys onnelliseen asumiseen ja esimerkiksi hyvään sisäilmaan ei ole automaatio, vaan vaatii tekijöiltä tinkimätöntä hyvän laadun tuottamista.

Noin 20 kansainvälistä tutkimusta Kanadassa, Norjassa, Japanissa ja Itävallassa viestivät vankasti puun positiivisista vaikutuksista fysiologisiin ja sosiologisiin tekijöihin. Suomalaiset VTT ja Aalto-yliopisto ovat olleet osassa tutkimuksia mukana.

– Puun rauhoittava vaikutus lapsiin on nyt kliinisesti todistettu. Puulla sisustetussa luokkahuoneessa syke- ja stressitaso on selvästi alempi kuin muilla materiaaleilla.

Samaa vaikutusta todistaa tutkimus sairaalaympäristöstä. Puu potilashuoneessa jouduttaa toipumista keskimäärin 0,5 vuorokautta, tällä on iso vaikutus kokonaisuuteen. Viljakainen nostaa esiin hirsiteollisuuden, joka on saanut paljon hyvää aikaan modernisoimalla hirren.

– Mielikuva siitä, että hirsimökissä nukkuu paremmin, on totta.

Puun vaikutus sosiaalisen kanssakäymisen vilkastumiseen ja kosteuden tasaamiseen pidentävät listaa puun hyvistä puolista rakennusmateriaalina. Jo siksi Viljakainen viihtyy työssään.

– Minussa asuu tällainen pieni maailmanparantaja. Ja puu on sangen tervehdyttävää.

 

Tuntiopettajasta tutkijaksi

Mikko Viljakainen ei tunnusta olevansa oikein mistään kotoisin. Hän on yhdistelmä isän karjalaisuutta, äidin hämäläisyyttä ja vaimon savolaisuutta. Näistä viimeksi mainitulla on vahvin vaikutus hänen metsäyhteyteensä.

Viljakainen valmistui arkkitehdiksi 1990-luvun alussa ja teki niitä töitä muutamia vuosia. Armeijaan meno siirtyi, lama oli päällä, Suomi tuntui suljetulta ja pois piti johonkin päästä. Tuntiopettajan työ silloisessa Tampereen Teknillisessä Korkeakoulussa (TTKK) avasi väylän uuteen.

TTKK:ssa perustettiin tutkijakouluhanke ja professori Unto Siikanen heitti Viljakaiselle, että tämä alkaisi tutkia puurakentamista. Se oli kuulemma tulevaisuuden juttu. Viljakainen alkoi, teki lisensiaattityön 1997 sekä tutki ja teki paljon kehitystyötä.

Ura jatkui 1999 Puututkimuksessa ja Puu­infossa, jotka sulautuivat myöhemmin yhteen Woodfocukseksi. Sen painopisteet olivat sisustamisessa ja rakentamisessa, joka oli Viljakaisen heiniä. 2007 hän lähti visiitille Metsäteollisuus ry:hyn ja palasi takaisin vetämään uudistunutta Puuinfoa vuonna 2010.

Tällä vuosikymmenellä Puuinfo on suunnannut toimintansa uudelleen, ammattilaistoiminta korostuu nyt selvästi aiempaa enemmän. Kärki on puun laaja-alaisessa käyttämisessä, mikä ei ole niin suhdanneherkkää.

Share/Save

Siemen-talikakku pihalinnuille talveksi

Tarjoa pikkulinnuille monipuolista ravintoa koko pakkaskauden ajan aina maan sulamiseen saakka.

Pakuria viljelemään

Terveysvaikutteisen pakurikäävän viljely on villinnyt suomalaiset metsänomistajat.

Kohti tavoitteiden mukaista metsänhoitoa

Annatko metsässäsi painoarvoa puunmyyntituloille, maisemalle, metsästykselle vai esimerkiksi virkistyskäytölle? Metsänkasvatusmenetelmän voi valita metsänomistajan tavoitteiden mukaan.

Viljaa ja vihanneksia riistalle

Pienet hirvieläimet ja peltokanalinnut kiittävät talveksi katetusta ruokapöydästä. Riistan talviruokinta pitää monen riistaeläimen kannan elinvoimaisena.

Metsä siirtyi suvussa seuraaville

Harri ja Paula Viilo ovat ostaneet metsämaata ja peltoa vanhemmiltaan. Metsätilan sukupolvenvaihdosta kannattaa suunnitella ajoissa. Vaihtoehtoja siihen on useita, ja ammattilaisilta saa apua.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?