Sahayrittäjyyttä suurella sydämellä

Rantasalmelainen Kolkonjoen Saha tuottaa sahatavaraa lähimetsien puusta ja sai käyttöönsä Suomen Sahayrittäjien Lähipuu-tuotemerkin. Puun alkuperä ja tuotteiden ekologisuus kiinnostavat piensahojen asiakkaita.


Sahayrittäjyyttä suurella sydämellä

Rantasalmelainen Kolkonjoen Saha tuottaa sahatavaraa lähimetsien puusta ja sai käyttöönsä Suomen Sahayrittäjien Lähipuu-tuotemerkin. Puun alkuperä ja tuotteiden ekologisuus kiinnostavat piensahojen asiakkaita.

29.5.2018 | Teksti Anne Kaljunen | Kuvat Anne Kaljunen

Rantasalmen Kolkontaipaleella joki solisee ja punaiset saharakennukset pilkottavat tien päässä. Talon Heta-koira toivottaa vieraan iloisesti tervetulleeksi. Kolkonjoen Mylly ja Saha on Tatu Dillströmin yritys, joka otti tänä vuonna käyttöönsä Suomen Sahayrittäjät ry:n lanseeraaman Lähipuu-tuotemerkin.

Merkin käyttöönotto edellyttää, että sahattava raaka-aine tulee yrityksen toimialueelta. Kolkonjoen Sahalle ostetaan puuta suoraan metsäomistajilta tai metsänhoitoyhdistysten kautta.

– Läheltä tulevalle puulle on kysyntää, ja puuta riittää myös pienyrittäjälle. Meille puut tulevat 20 kilometrin säteeltä, kertoo Tatu Dillström.

Tatu Dillström ja Timo Ripatti
Suomen Sahayrittäjien puheenjohtaja Timo Ripatti (oik.) luovutti Lähipuu-tuotemerkin Kolkonjoen Myllyn ja Sahan yrittäjä Tatu Dillströmille.

Pienet sahat kilpailevat erikoistuotteilla

Kolkonjoella sahataan vuosittain 500 kuutiota tukkia. Kiivainta sahausaikaa ovat syksy ja talvi. Kesällä höylätään, lajitellaan ja kuivataan sekä toimitetaan tuotteita asiakkaille.

– Tällä hetkellä saha- ja höylätuotteita kysytään paljon korjausrakentamiseen Rantasalmen lisäksi lähikuntiin Juvalle, Joroisiin ja Savonlinnaan. Tuotteet tehdään tilausten mukaan, kertoo Dillström.

Kun puhutaan sahoille kelpaavasta laatupuusta, Suomen Sahayrittäjien puheenjohtaja Timo Ripatti liputtaa perinteisen metsänhoidon puolesta.

– Sahurille paras puu tulee pienten metsänomistajien metsistä, joita on hoidettu hellan äidillisessä hohteessa, naurahtaa Ripatti.

Miehet ovat yhtä mieltä siitä, että piensahat eivät pysty kilpailemaan isojen kanssa. Eikä tarvitsekaan.

– Pienten sahojen ja höyläämöiden valttina ovat erikoistuotteet, joita ei massamarkkinoilta saa. Täytyy myös osata kohdata asiakkaat ja vastata heidän tarpeisiinsa, Ripatti sanoo.

Lähipuu-tuotemerkistä apua piensahojen markkinointiin

Kolkonjoen Sahalla on juurensa historiassa. Tatu Dillströmin isänisä tuli sahan paikalle mylläriksi jo 1930-luvulla. Isä Markku Dillström puolestaan kehitti sahan toimintaa eteenpäin. Sukupolvenvaihdos perheyrityksessä tehtiin muutama vuosi sitten.

Tatu Dillström on ollut sahan töissä mukana pienestä saakka. Nykyisin saha työllistää hänen lisäkseen yhden kokoaikaisen työntekijän, isän veljen Jukka Dillströmin. Myös isä Markku on edelleen mukana sahan toiminnassa.

Kolkonjoen Sahalla on vakiintunut oma asiakaskuntansa. Tutut mökkiläiset palaavat kevään tultua, ja sana tuotteiden laadusta ja palvelusta kiirii heidän mukanaan eteenpäin.

– Mökkiläiset ostavat mielellään pienten toimijoiden tuotteita ja arvostavat yksilöllistä palvelua ja joustavuutta. Heitä kiinnostaa myös tuotteen ekologisuus, arvioi Ripatti.

Kolkonjoen Saha
Vanhan navetan tiloissa toimii uusi höyläämö. Saha- ja höylätuotteilla on tällä hetkellä kysyntää korjausrakentamisessa.

Sahayrittäjät ovat kehittäneet Lähipuu-tuotemerkkiä yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen Tutkimuksella kilpailukykyä puutuotealalle -hankkeen kanssa. Merkin tarkoituksena on tukea piensahojen markkinointia ja parantaa niiden näkyvyyttä. 
 
Dillströmit ovat olleet jo vuosia aktiivisesti mukana Sahayrittäjien toiminnassa. Kun Lähipuu-tuotemerkki julkistettiin, päätti Tatu Dillström tarttua tuotemerkkiin heti uutuuttaan. 
 
– Lähipuu-tuotemerkki on kiinnostava. Se antaa näkyvyyttä ja luo yhteenkuuluvuutta, hän miettii.
 
Lähipuu-tuotemerkin avulla viestitään ympäristöystävällisyydestä, vastuullisuudesta ja pienestä hiilijalanjäljestä sekä pyritään kasvattamaan pienyrittäjien tuotteiden ja palveluiden kokonaisarvoa.
 
Suomen Sahayrittäjät ry:llä on 200 aktiivista jäsentä. Lähipuu-tuotemerkki on käytössä 42 yrityksellä.
 

Lähipuu-merkki

  • Suomen Sahayrittäjät ry:n tuotemerkki.
  • Tavoitteena on piensahojen näkyvyyden ja paikallisen yhteistyön lisääminen, kestävän ja vastuullisen toiminnan edistäminen sekä tuotteiden ja palveluiden kokonaisarvon lisääminen.
  • Raaka-aine tulee yrityksen toiminta-alueelta.
  • Merkki kertoo pienestä hiilijalanjäljestä ja suomalaisesta työstä.

 

Share/Save

Puunostoa tunteella ja taidolla

Puunostoa tunteella ja taidolla

Metsäasiantuntija Teija Hyytiäinen-Koskinen tunnistaa laatuleimikon ja puhuu avoimesti puun hinnasta.

Kuolinpesä metsätila

Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Antti Asikainen ottaa kernaasti kantaa biotalouteen, kasvavaan puun tarpeeseen, ilmastoasioihin, metsänhoitoon ja teknologiaan. Metsänomistajia hän kannustaa kasvattamaan hyvälaatuista järeää tukkipuuta oppikirjan mukaisesti.

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus on taimikon perustamisen valmisteleva työ. Muokkauksen tarkoituksena on muuttaa maaperän ominaisuuksia niin, että puun siemenet itävät paremmin ja istutetut taimet kasvavat nopeammin.

Pajupillin teko

Pajupilli tehdään keväällä

Parasta aikaa pajupillin tekemiseen on toukokuusta keskikesään, jolloin pajun jälsisolukko on pehmeää ja kuori irtoaa helposti. Pajun katkominen ei ole jokamiehen oikeus, vaan siihen on oltava maanomistajan lupa.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?