Sinustako metsäkoneenkuljettaja?

Metsäkonealan suosio on pysynyt vakaana viime vuodet, ja työllisyysnäkymät ovat hyvät. Hakkuukoneenkuljettaja Jarmo Sorsa viihtyy itsenäisessä työssä, yksin metsän keskellä.


9.2.2016 | Teksti Sirpa Sutinen | Kuvat Sirpa Sutinen ja Miika Kainu

Lumisesta metsästä kuuluu metsäkoneen tasainen murina, ilmassa tuoksuu vastakaadetun puun pihka. Ajouraa seuraten löytyy hakkuukoneenkuljettaja Jarmo Sorsan työmaa Ilomantsin Issakassa. Motokuski kipuaa alas koneesta ja kertoo pitävänsä aamupäivän ensimmäisen tauon. Sahan laippa on käännettävä, ja samalla vaihdetaan teräketju.

Sorsa aloittaa aamuvuoron jo viideltä. Iltavuoro voi puolestaan jatkua omalla päätöksellä myöhään iltaan. Talvisin on pitkät tunnit ja sysimusta metsä ympäröi työmaata, mutta pimeys ja yksinäisyys eivät ammattilaista vaivaa.

– Kuuntelen kopissa musiikkia. Työkavereita tapaan puhelimitse. 


Metsäkoneenkuljettaja Jarmo Sorsa vaihtaa jaloitellessaan harvesterin hakkuupään sahan teräketjun.

Tukin mitta kertoo laadusta

Sorsa on viipynyt hakkuukoneen kanssa leimikolla nyt viikon päivät, kolmen hehtaarin uudistushakkuuta ja parin hehtaarin harvennushakkuuta tehden. Jaloitellessaan hän ottaa kaatamastaan tukista mittanauhalla tarkastusmitan.

– Täsmälleen oikean mittainen! mies toteaa.

Vaikka hakkuukoneen ohjaamossa koneen mittalaite antaa virallisen mittaustuloksen, tarkkaillaan pituuksia muutaman kerran päivässä mittanauhalla. Tarkka mitta on puunostajan ja
-myyjän näkökulmasta laadun tärkeimpiä määreitä. Puutavaran laatu pystytään jäljittämään takaisin metsään leimikon ja jopa koneen tarkkuudella.

Puunkaatoon kehittyy tarkka silmä

Tietokone ei korvaa ihmissilmää myöskään hakkuukoneen perustehtävän äärellä, puunkaadossa.

– Puusta näkee, onko siinä kierteitä tai muuta vikaa, Sorsa kertoo.

Ammattilaisen silmä kehittyy harvennuksilla valitsemaan oikeat puut.


Hakkuukoneen mittalaitteen tulokset varmistetaan muutaman kerran päivässä manuaalisesti mittanauhalla.

Avohakkuilla kone kaataa, karsii ja pätkii puun muutamassa sekunnissa, ja motokuskin on heti analysoitava, kuuluuko kaadettu runko tukki- vai kuitupuun pinoon.

Samalla kuunnellaan koneen toiveet.

– Työpäivän mittaan tarvitaan vain ennakoivaa huoltoa. Tankatessa ja kouraa rasvatessa vilkaistaan konetta. Joskus sahan teräketju katkeaa, joskus sillä sahaa päiviä.
 
Kivisessä maastossa sahan laippa voi hipaista kiveen, jolloin ketju tylsyy. 

– Tavoitteena on mahdollisimman matalat kannot, Sorsa selittää.

Harvennuksella on otettava huomioon myös ympäristö. Pystyyn jääviin puihin ei saa tulla vaurioita eikä maastoon liian syviä uria.

Korjuuvaurioiden minimointi on laatua sekin.

Itsenäinen hakkuutyö vaatii omatoimisuutta

Hakkuukoneen kahvoissa työn tulos näkyy. Päivässä voi kaatua tuhatkin runkoa. Vaikka kone on nopea ja tietokoneen äly avustaa korjuutyössä, on kuljettajalla työssä viimeinen sana.

Sorsa on tehnyt hakkuukoneella töitä 15 vuotta. Sitä ennen hän työskenteli pari vuotta ajokoneella. Nykyinen harvesteri on ollut työkaluna parisen vuotta.

Vuosien mittaan työnkuvassa on tapahtunut muitakin muutoksia. Työantajan, Metsä- ja Maansiirto Kastisen, työnjohto pistäytyy metsässä harvoin. Tietotekniikka on sen sijaan läsnä työssä koko ajan.

– Ajantasaisia raportteja lähetetään konttoriin päivittäin. Työohjeet ja kartat tulevat tietokoneelle.

Parasta työssä Sorsan mukaan onkin itsenäisyys. 

– Työ vaatii oma-aloitteisuutta ja stressinsietokykyä.
 
Koneen puikoissa on otettava huomioon monta näkökulmaa: metsänomistajan, puunostajan ja työnantajan tyytyväisyys sekä luonnon asettamat haasteet. 


Hakkuukoneen ohjaamossa tietokonepääte näyttää muun muassa kaadetun rungon mitat ja päivän mittaan kaadettujen runkojen määrän.

Korjuun haasteena hankalat keliolosuhteet

Haasteita motokuskille tuovat hankalat kelit. Toimintaympäristönä on Ilomantsi, jonka lukuisat suot tekevät hakkuista talvipainotteisia. Kesällä puuta korjataan turvemaapalstoilla ja kangasmaastoissa. Sorsan työkalu, Ponsse Ergo -harvesteri, sopii haastaviin puunkorjuuoloihin. 

– Koneella on painoa 26 000 kiloa näillä varusteilla. Kahdeksanpyöräinen alusta antaa kantavuutta ja jakaa painon tasaisesti. Ei tällä kuitenkaan ihan hetteikölle mennä.

Koneen hakkuukoura on 11-metrisen nosturin päässä.

– Aina sitä kuitenkin toivoo, että koura ulottuisi vielä pidemmälle.

Pikkupojan unelmasta ammatiksi

Sorsalla on riittänyt töitä metsäkonealalla, ja hänellä on vankka usko töiden jatkumiseen tulevaisuudessakin.

– Metsiä riittää ja puuta tarvitaan!

Sorsa opiskeli alalle Onkamon metsäkoulussa kaksivuotisella opintolinjalla. Työhön perehtyy kuitenkin parhaiten metsässä.

– Parasta tässä onkin, että työssä oppii koko ajan uutta.

Hän tunnustaa, että päätös ammatinvalinnasta muodostui varhain.

– Jo pikkupoikana olin varma, että minusta tulee metsäkoneenkuljettaja. Kutsumusammatti siis, Sorsa toteaa hymyillen.

Työssäoppiminen osana metsäkoneenkuljettajan koulutusta

Metsätalouden perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suoritettiin keskiasteen kouluissa vuonna 2013 yhteensä 646. Osa valmistuu metsäkoneenkuljettajiksi. Ammatin suosio on pysynyt viime vuosina vakaana ja työllisyysnäkymätkin ovat hyvät.

Metsäkoneenkuljettajan perustutkinnon suorittaminen kestää nuorisoasteella kolmisen vuotta. Työssäoppimisjaksot ovat tärkeä osa opiskelua. Aikuinen ammatinvaihtaja voi suorittaa tutkinnon aiemmasta kokemuksesta riippuen reilussa vuodessa.

– Opiskelijamäärät ovat viime vuosina pysyneet ennallaan, toteaa koulutusjohtaja Harri Savonen Pohjois-Karjalan ammattiopiston Valtimon yksiköstä.

Valtimolla ammattiin opiskelemisen aloittaa vuosittain yhteensä satakunta nuorta ja aikuista opiskelijaa.

Ensisijaisesti opiskelemaan hakevista nuorista opinnot pääsee aloittamaan hieman useampi kuin joka toinen, aikuisista ammatinvaihtajista joka neljäs.

– Vetovoima alalle on kohtuullinen ja työllistymisnäkymät alalla ovat hyvät, Savonen tiivistää.

 

 

Share/Save

Metsään syntynyt menninkäinen

Saimaalainen alkuasukas. Metsänainen. Luontoliikuttaja. Melontaopas. Metsätalousinsinööri. Luontotrainer. Opas Guide-Tiina.

Riista viihtyy talousmetsässä

Riista viihtyy talousmetsässä

Riistan viihtymistä metsässä voi parantaa monella eri tavalla metsänhoitotöiden ja hakkuiden yhteydessä. Toimenpiteet tukevat myös metsän virkistyskäyttöä, maisemanhoitoa, vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja varautumista metsätuhoihin.

Puu taipuu muotoihin

Ohuimmillaan alle puolen millimetrin paksuinen koivuvaneri on upea materiaali: taipuisa ja joustava, pinnaltaan satiininen ja saumaton.

Metsävaratietoa tarvitaan

Metsään.fi-palvelu ja tuttu ammattilainen auttavat metsän­omistaja Esko Lehtimäkeä metsä­töiden suunnittelussa. Kotimaan metsistä kerättyä tietoa on hyödynnetty jo sadan vuoden ajan.

Puu vaihtaa omistajaa verkossa

Kuutio.fi-puukauppapalvelu avautui keväällä metsänomistajien käyttöön. Millä tavalla verkossa sovitaan puukaupoista? Entä miten palvelusta saa parhaan mahdollisen hyödyn irti? Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä kertoo vinkkinsä metsänomistajille.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?