Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.


5.9.2017 | Teksti Outi Tehomaa | Kuvat Outi Tehomaa

Sateen jälkeen rehevässä kuusikossa tuoksuu huumaavalta. Märkä sammal ja katkenneet risut painuvat kumisaappaan alla, kun Eeva Kalenoja ja Sergei Käki tallustavat kotimetsässään Porin Makholmassa. Rakkaasta metsiköstä tuli yksityinen suojelualue alkuvuodesta, kun Kalenoja kuuli uutisista Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjasta.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kampanjassa maanomistajat voivat perustaa omille mailleen suojelualueita. Vuoden lopulla suojeluhehtaarit lasketaan yhteen ja valtio suojelee yhtä paljon omia maitaan. Suojeluun voi lahjoittaa pieniäkin alueita, joilla elää harvinaisia lajeja tai jotka ovat muuten luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä.

– Ajattelin, että hyvänen aika, tällainen mahdollisuus. Mietimme metsän suojelua ja puhuimme siitä myös lasten kanssa, eikä kukaan ollut sitä vastaan. Sen jälkeen asia eteni tosi nopeasti, Kalenoja kertoo.


Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki suojelivat pienen lähimetsikkönsä pysyvästi alkuvuodesta.

Metsä tuo iloa päivittäin

Kalenoja soitti helmikuussa alueen ELY-keskukseen ja tiedusteli, kelpaisiko kotitaloa suojaava 0,8 hehtaarin metsä luontolahjaksi. Tiheässä sekametsässä on satavuotiaita kuusia, tervaleppiä ja lahopuuta. Aiemmin siellä on asustanut tiettävästi liito-oravakin.

– Ostimme metsän pari vuotta sitten. Edellinen omistaja kertoi, ettei siellä ole tehty vuosiin hakkuita tai harvennuksia. Halusimme säästää sen sellaisena jälkipolvillekin.

ELY-keskuksen tarkastaja kävi katsomassa metsää ja totesi, ettei suojelulle ole esteitä. Parin viikon kuluttua metsänomistajat saivat postissa suojelupäätöksen ja kunniakirjan Luontolahjani satavuotiaalle –kampanjaan osallistumisesta.

Metsä ilahduttaa Käkeä ja Kalenojaa päivittäin. He käyvät usein kuusikossa kävelyllä ja tarkkailemassa vuodenaikojen vaihtelua. Ikoneita maalaava Käki ei väsy ihastelemaan oksien läpi siivilöityvää valoa ja puiden varjoja.

– Metsä on täynnä elämää. Olemme nähneet peuroja, korppeja, käärmeitä ja ketunkin. Asumme täällä korvessa, mutta emme pidä sitä mitenkään uhkaavana tai pelottavana. Suomalaisille metsä on perinteisesti ollut suojapaikka, luonnonystävät sanovat.


Suojellussa metsässä on lahoavaa puuta, joka on tärkeää monille lajeille.

Uusia suojelualueita voi tarjota vuoden loppuun saakka

Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjassa oli elokuun loppuun mennessä suojeltu pysyvästi noin 650 hehtaaria yksityismetsää. Sen lisäksi vireillä oli suojelupäätöksiä noin 380 hehtaarille.

Pienimmät uudet suojelualueet ovat alle hehtaarin kokoisia, kuten Käen ja Kalenojan lähimetsä. Kampanjan suurin luontolahjoitus on tähän mennessä 147 hehtaarin suo- ja metsäalue Inarissa.

Tavoitteena on, että juhlavuoden aikana jokaiseen Suomen 18 maakuntaan perustettaisiin vähintään sata hehtaaria uusia yksityisiä luonnonsuojelualueita.

– Kokonaistavoite varmasti täyttyy, mutta alueet jakautuvat hyvin epätasaisesti tällä hetkellä. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla sadan hehtaarin suojelutavoite ylittyy reilusti, mutta esimerkiksi Etelä-Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Keski-Pohjanmaalla ei ole tehty vielä yhtään suojelupäätöstä, kertoo ylitarkastaja Päivi Gummerus-Rautiainen ympäristöministeriöstä.

Hän muistuttaa myös, että juhlavuoden suojelukampanjaan voivat osallistua muutkin kuin metsänomistajat. Kampanjassa voi lahjoittaa rahaa valituille säätiöille, jotka ostavat kerätyillä varoilla metsää tai muun luontopaikan suojelualueeksi.

– Uusia alueita voi tarjota kampanjaan aina vuoden loppuun saakka. Kriteerit eivät ole yhtä tiukat kuin METSO-suojelussa. Tämä on ainutkertainen mahdollisuus säästää joku luontoalue tuleville sukupolville, Gummerus-Rautiainen rohkaisee.


Kotimetsän vanhat kuuset ihastuttavat luonnonystäviä.

Suojelualueella saa marjastaa ja sienestää

Yksityisellä suojelualueella saa kulkea vapaasti sekä kerätä marjoja ja sieniä jokamiehenoikeuksilla. Maanomistaja voi myös ripustaa pönttöjä linnuille ja lepakoille sekä antaa luvan metsästykseen maillaan. Sen sijaan metsää ei saa hakata tai harventaa eikä maapohjaa muokata. Suojelualueelle ei voi myöskään rakentaa mitään.

Gummerus-Rautiainen kertoo, että rauhoitussäännöistä sovitaan aina yhdessä maanomistajan kanssa.

Juhlavuoden kampanjassa suojelu on vapaaehtoista, eikä siitä makseta maanomistajalle korvausta. Porilaisille Eeva Kalenojalle ja Sergei Käelle se ei ollut kynnyskysymys.

– On muitakin arvoja kuin raha. Miksi vaikkapa kaataisimme upean metsän, jos saisimme siitä muutaman tonnin. Monialainen luonto on itsessään arvokas, Käki sanoo.

Näin annat luontolahjan

  • Luontolahjani satavuotiaalle -kampanja kannustaa maanomistajia perustamaan omille mailleen  pysyviä suojelualueita satavuotiaan Suomen kunniaksi. Valtio lupaa tuplata nämä uudet yksityiset suojelualueet vuoden 2018 alussa.
  • Suojeltavat alueet voivat olla esimerkiksi metsää tai suota, joiden luonto on monimuotoista tai erityisen kaunista. Suojeluun kelpaavat myös alueet, joilla on harvinaisia eliölajeja tai erikoisia luonnonmuodostelmia.
  • Lahjoituksen voi tehdä ottamalla yhteyttä oman alueen ELY-keskukseen tai täyttämällä sähköisen hakemuksen kampanjan verkkosivuilla.
  • ELY-keskukset neuvovat maanomistajia ja tekevät suojelupäätökset.
  • Kampanjassa voi antaa myös rahalahjoituksia säätiöille, jotka hankkivat keräysvaroilla uusia pysyviä suojelualueita kuluvan vuoden aikana.
  • Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjan järjestävät ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. 

    Lisätietoa: www.luontolahjani.fi

 

Share/Save

Puukuidut tulevat

Selluloosasta on opittu tuottamaan kangasta tekstiiliteollisuuteen ja monia öljyä korvaavia materiaaleja. Puumuuntokuitujen mahdollisuudet kiehtovat tekstiilisuunnittelija Pirjo Kääriäistä.

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Ilomantsilainen Timo Pesonen oppi isältään, että metsätyöt kannattaa tehdä kerralla hyvin. Näin ansaitaan metsänomistajien luottamus.

Tuomaanristi tuo joulun tunnelmaa

Veistäjätaituri Heikki Niskanen vuolee perinteisiä joulukoristeita. Kauniit tuomaanristit syntyvät hitaasti kasvaneiden haapojen puusta.

Metsäinen juhlakakku

Leivo satavuotiaan Suomen metsien ja myös 100 vuotta täyttävän Metsäkeskuksen inspiroima, metsän makuinen juhlakakku.

Perintö- ja sijoitusmetsistä yhteismetsä

Olli ja Oskari Huttusen Timo-isä kuoli 2012. Veljekset ja heidän äitinsä Leena muodostavat kuolinpesän, jota he ovat nyt purkamassa. Kuolinpesän metsät on tarkoitus liittää perustettavaan yhteismetsään, johon tulevat myös veljesten metsäyhtymän tilat.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?