Suojeltu metsä sopii maaseutumatkailuun

Perunamaasta tulikin 100 hehtaaria metsää, kun Hannele Levävaaran unelma omasta punaisesta tuvasta lopulta toteutui. Nyt koti on Päijänteen rannalla metsäisellä Nukulan tilalla, jossa tarjotaan hyvinvointia niin ihmisille kuin metsille.


17.8.2016 | Teksti Katriina Liusjärvi | Kuvat Katriina Liusjärvi

Keski-Suomessa Toivakassa Nukulan tilalla virtaavan Tuomojan metsäpalstalla puut saavat kaatua itsestään. Ja vain itsestään. Nyt parinkymmenen vuoden ajan puut ovat eläneet metsässä luonnollisen kiertokulun mukaan, ja niin saa jatkua ainakin seuraavat kymmenen vuotta, sillä omistaja Hannele Levävaara on suojellut Tuomojan varren metsät vapaaehtoisella sopimuksella.


Hannele Levävaaralla riittää tarinoita kerrottavaksi monista eri kohdista metsää.

Tuomojan palsta on osa Nukulan tilan 100 hehtaarin metsätilaa. Levävaara on suojellut metsistä kolme eri lohkoa, yhteensä 13 hehtaaria.

– Tulimme mieheni kanssa Nukulaan vuonna 1995. Ostimme tilan perikunnalta, joka oli ennen tilan myyntiin laittamista ottanut metsistä 9 000 kuutiota puuta. Metsät olivat surullisen näköisiä, vain muutamia mäntyjä pystyssä siellä täällä. Silloin jo päätin, että näitä metsiä ei enää hakata lakiaksi, Levävaara sanoo.

Hyvinvointia suojellusta metsästä

Levävaara ja hänen miehensä Vesa Rahunen eivät etsineet metsätilaa vaan kotia maalta, punaista tupaa ja perunamaata. Etsintä oli ollut käynnissä pitkään, mutta jo ensi käynnillä tuolloin vielä Piililän tilana tunnetussa paikassa Päijänteen rannalla tuntui siltä, että etsinnän voi lopettaa. Koti oli löytynyt.


Tuomojan metsässä jokainen kuusi on omanlaisensa.

Nukulan tilalla pääelinkeino on maaseutumatkailu. Vanha päärakennus, navetta ja aitat on kunnostettu kursseja ja tapahtumia varten sopiviksi tiloiksi. Ja yhdellä kurssilla sai lopullisen sinetin myös Levävaaran päätös suojella tilan metsiä.

– Metsäkeskuksen Seija Tiitinen-Salmela oli meillä kurssilla. Kurssin jälkeen yhdessä mietimme, että eiköhän suojella näitä upeita metsäelinympäristöjä. Ajatus oli käynyt mielessä jo aiemmin.

Käytännössä kaikki kävi helposti. Tiitinen-Salmela teki metsävaratiedon perusteella ehdotuksen suojeltavien kohteiden laajuudesta, ja Levävaara hyväksyi ne. Kun naiset kävelivät lopulta metsässä merkitsemässä suojelualueen rajoja, Levävaara tunsi suurta rauhaa.

– Kallioisen Haukkavuoren kupeesta esimerkiksi löytyi puita, joiden iäksi on arveltu monta sataa vuotta. Aivan upeaa maastoa, luonnehtii Levävaara suojeltuja kohteita.


Keijukaisten riippumatto saa olla rauhassa Tuomojan suojellussa metsässä.

Monimuotoinen metsä jatkuvalla kasvatuksella

Suojelualueiden lisäksi Levävaaran metsissä on käytössä myös jatkuvan kasvatuksen periaate. Sillä tarkoitetaan talousmetsän kasvatusta, jossa puustoa ei koskaan hakata kokonaan alueelta. Jatkuvassa kasvatuksessa metsä säilyy koko ajan peitteisenä ja ajan kuluessa kehittyy rakenteeltaan eri-ikäiseksi. Jatkuvan kasvatuksen menetelmiä ovat poiminta- ja pienaukkohakkuut.

Levävaara suosii jatkuvaa kasvatusta, koska hän haluaa, että metsät ovat mahdollisimman monimuotoisia.

– Meidän maaseutumatkailumme pohjautuu paljon metsään ja sen antimiin, kuten rauhaan ja hiljaisuuteen.

Suojeltuun Tuomojan metsään on parhaillaan suunnitteilla myös METSO-hyvinvointipolku. Polun varrella on muun muassa kaksi metsälähdettä ja peikkometsä.

– Tämä puron varrella jokainen vuodenaika on omansa näköinen ja täällä voi oppia luonnonlukutaitoa, Levävaara kertoo.

Vapaaehtoinen metsien suojelu

  • Metsänomistaja voi itse suojella oman metsänsä luontokohteita vapaaehtoisella sopimuksella Metsien monimuotoisuusohjelma METSOn avulla
  • Metsää voi suojella oma-aloitteisesti lakikohteita laajemminkin, ja tähän kannustetaan valtion maksamalla tuella.
  • Metsäkeskuksen kanssa metsänomistaja voi solmia kymmenen vuoden määräaikaisen ympäristötukisopimuksen. Määräaikaisessa suojelussa metsä pysyy metsänomistajan omistuksessa, mutta se jätetään metsätalouskäytön ulkopuolelle. Suojelusta maksettava korvaus perustuu puuston laskennalliseen arvoon. 
  • Suojelun yhteydessä voidaan sopia luonnonhoitotöistä, kuten lähteen tai korven ennallistamisesta. Myös luonnonhoitotyöt voidaan rahoittaa ympäristötuella.
  • Suojelulla ja talousmetsien luonnonhoidolla vaikutetaan lajiston monimuotoisuuden ohella myös vesistöjen puhtauteen ja metsämaisemaan. Luonnonhoidolla voidaan edistää kulttuuriperintökohteiden säilymistä ja metsien monikäyttömahdollisuuksia, kuten luontomatkailua tai metsästystä.
  • Osa metsän lajistosta ja elinympäristöistä on rauhoitettu metsä- tai luonnonsuojelulain nojalla.

 

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?