Suomalaiset marjat myynnissä maailmalla

Anna Ojutkangas ja Eveliina Suoyrjö toivat suomalaiset marjajauheet britannialaisten supermarkettien hyllyille. Luonnontuote kiinnostaa terveydestä kiinnostuneita lontoolaisia.


21.3.2016 | Teksti Jenni Juntunen | Kuvat Arctic Power Berries ja iStockphoto

Lapissa varttuneelle eivät maistu Etelä-Amerikassa viljellyt, ylihintaiset marjat, mutta Lontoosta on vaikea löytää muutakaan. Siksi Anna Ojutkangas ja Eveliina Suoyrjö palasivat neljän vuoden ajan jokaiselta Suomen-visiitiltään opiskelukaupunkiinsa laukut täynnä kotimaisia marjajauheita. Lopulta ystävyksille syntyi ajatus suurempien erien maahantuonnista.

Kaksikon tyrni- ja karpalojauheita myytiin ensin omassa nettikaupassa ja lontoolaisissa terveysputiikeissa. Puolessatoista vuodessa marjavalikoima kasvoi ja Arctic Power Berries sai tuotteensa suurten elintarvikejakelijoiden kautta supermarketketjujen valikoimiin ja muun muassa maineikkaan Harrods-tavaratalon hyllyyn. 

– Marjajauhe on Briteissä uusi, uniikki tuote, joka vaatii meiltä paljon markkinointia ja selittämistä. Luonnontuotteena se iskee terveystrendiin ja uppoaa hyvin tietylle kuluttajaryhmälle. Lontoossa on superfood-buumi ja melkein tuplasti Suomen väkiluvun verran asukkaita, eli markkinaa riittää, Ojutkangas kertoo.

Puolukat, mustikat, tyrnimarjat, mustaherukat ja karpalot kerätään käsin, kuivataan ja jauhetaan Suomessa ja kuljetetaan sitten Britanniaan pakattaviksi. Naiskaksikon synnyinmaan metsistä löytyisi vielä muitakin marjoja esiteltäväksi saarivaltion asukkaille, ja yritys onkin aikeissa laajentaa tuotevalikoimaansa.

Lyhyessä ajassa, jatkuvan opettelun ja kovan työnteon kautta, suomalaisopiskelijoista on tullut täyspäiväisiä elintarvikeyrittäjiä – tuotteella, joka on iät ajat kasvanut villinä metsissämme.

Raha kasvaa maassa

Luonnonmarjat on taloudellisesti merkittävin luonnontuote-ryhmämme. Myyntiin kerätään eniten puolukkaa ja mustikkaa, mutta myös korkean kilohinnan lakka on kaupallisesti tärkeä.

Suurimpia marjojen käyttäjiä ovat juoma- ja hilloteollisuus. Elintarvikkeiden lisäksi marjoja myydään muun muassa kosmetiikan raaka-aineeksi. 

EU-lainsäädäntö hankaloittaa marjojen markkinointia Euroopassa sikäli, että elintarvikkeisiin saa liittää vain täysin kiistattomia terveysväitteitä. Vaikka marjojen terveysvaikutuksista on saatu melko laajaa kotimaista tutkimusnäyttöä, tuloksia ei voida suoraan hyödyntää markkinoinnissa.

Lähde: Luonnontuotealan toimialaraportti 1/2015,
Työ- ja elinkeinoministeriö ja ELY-keskus

 

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?