Suomalaiset marjat myynnissä maailmalla

Anna Ojutkangas ja Eveliina Suoyrjö toivat suomalaiset marjajauheet britannialaisten supermarkettien hyllyille. Luonnontuote kiinnostaa terveydestä kiinnostuneita lontoolaisia.


Suomalaiset marjat myynnissä maailmalla

Anna Ojutkangas ja Eveliina Suoyrjö toivat suomalaiset marjajauheet britannialaisten supermarkettien hyllyille. Luonnontuote kiinnostaa terveydestä kiinnostuneita lontoolaisia.

21.3.2016 | Teksti Jenni Juntunen | Kuvat Arctic Power Berries ja iStockphoto

Lapissa varttuneelle eivät maistu Etelä-Amerikassa viljellyt, ylihintaiset marjat, mutta Lontoosta on vaikea löytää muutakaan. Siksi Anna Ojutkangas ja Eveliina Suoyrjö palasivat neljän vuoden ajan jokaiselta Suomen-visiitiltään opiskelukaupunkiinsa laukut täynnä kotimaisia marjajauheita. Lopulta ystävyksille syntyi ajatus suurempien erien maahantuonnista.

Kaksikon tyrni- ja karpalojauheita myytiin ensin omassa nettikaupassa ja lontoolaisissa terveysputiikeissa. Puolessatoista vuodessa marjavalikoima kasvoi ja Arctic Power Berries sai tuotteensa suurten elintarvikejakelijoiden kautta supermarketketjujen valikoimiin ja muun muassa maineikkaan Harrods-tavaratalon hyllyyn. 

– Marjajauhe on Briteissä uusi, uniikki tuote, joka vaatii meiltä paljon markkinointia ja selittämistä. Luonnontuotteena se iskee terveystrendiin ja uppoaa hyvin tietylle kuluttajaryhmälle. Lontoossa on superfood-buumi ja melkein tuplasti Suomen väkiluvun verran asukkaita, eli markkinaa riittää, Ojutkangas kertoo.

Puolukat, mustikat, tyrnimarjat, mustaherukat ja karpalot kerätään käsin, kuivataan ja jauhetaan Suomessa ja kuljetetaan sitten Britanniaan pakattaviksi. Naiskaksikon synnyinmaan metsistä löytyisi vielä muitakin marjoja esiteltäväksi saarivaltion asukkaille, ja yritys onkin aikeissa laajentaa tuotevalikoimaansa.

Lyhyessä ajassa, jatkuvan opettelun ja kovan työnteon kautta, suomalaisopiskelijoista on tullut täyspäiväisiä elintarvikeyrittäjiä – tuotteella, joka on iät ajat kasvanut villinä metsissämme.

Raha kasvaa maassa

Luonnonmarjat on taloudellisesti merkittävin luonnontuote-ryhmämme. Myyntiin kerätään eniten puolukkaa ja mustikkaa, mutta myös korkean kilohinnan lakka on kaupallisesti tärkeä.

Suurimpia marjojen käyttäjiä ovat juoma- ja hilloteollisuus. Elintarvikkeiden lisäksi marjoja myydään muun muassa kosmetiikan raaka-aineeksi. 

EU-lainsäädäntö hankaloittaa marjojen markkinointia Euroopassa sikäli, että elintarvikkeisiin saa liittää vain täysin kiistattomia terveysväitteitä. Vaikka marjojen terveysvaikutuksista on saatu melko laajaa kotimaista tutkimusnäyttöä, tuloksia ei voida suoraan hyödyntää markkinoinnissa.

Lähde: Luonnontuotealan toimialaraportti 1/2015,
Työ- ja elinkeinoministeriö ja ELY-keskus

 

Share/Save

Puunostoa tunteella ja taidolla

Puunostoa tunteella ja taidolla

Metsäasiantuntija Teija Hyytiäinen-Koskinen tunnistaa laatuleimikon ja puhuu avoimesti puun hinnasta.

Kuolinpesä metsätila

Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.

Sahayrittäjä suurella sydämellä

Sahayrittäjyyttä suurella sydämellä

Rantasalmelainen Kolkonjoen Saha tuottaa sahatavaraa lähimetsien puusta ja sai käyttöönsä Suomen Sahayrittäjien Lähipuu-tuotemerkin. Puun alkuperä ja tuotteiden ekologisuus kiinnostavat piensahojen asiakkaita.

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Antti Asikainen ottaa kernaasti kantaa biotalouteen, kasvavaan puun tarpeeseen, ilmastoasioihin, metsänhoitoon ja teknologiaan. Metsänomistajia hän kannustaa kasvattamaan hyvälaatuista järeää tukkipuuta oppikirjan mukaisesti.

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus on taimikon perustamisen valmisteleva työ. Muokkauksen tarkoituksena on muuttaa maaperän ominaisuuksia niin, että puun siemenet itävät paremmin ja istutetut taimet kasvavat nopeammin.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?