Syysistutus tasaa työvoiman tarvetta

Huolellinen istutustyö, oikean puulajin valinta ja syksyn lyhyitä päiviä kestämään käsitellyt taimet mahdollistavat syysistutuksen onnistumisen. Routa ja halla ovat pahimmat uhkatekijät.


Syysistutus tasaa työvoiman tarvetta

Huolellinen istutustyö, oikean puulajin valinta ja syksyn lyhyitä päiviä kestämään käsitellyt taimet mahdollistavat syysistutuksen onnistumisen. Routa ja halla ovat pahimmat uhkatekijät.

9.8.2016 | Teksti Vesa Vainio | Kuvat Tiina Puputti

Kevät on perinteisesti metsänistutuksen sesonkiaikaa. Metsänomistajien maanviljelytausta, roudan sulaminen ja joutilas aika ennen viljelytoimia sekä hyvät istutustulokset ovat tukeneet kevätistutusten suosiota.

Metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta kertoo, että syysistutusten osuus on kuitenkin vähitellen kasvamassa. Remes uskoo, että syy on metsäammattilaisten ikärakenne ja työkuorma.

– Istutustyötä on jaettava tasaisemmin keväästä syksyyn. Metsurien keski-ikä on yli 50 vuotta, ja heidän resurssinsa ovat rajalliset.

Toinen syy löytyy koneellisesta istutuksesta, jonka osuus istutuksista on edelleen hyvin pieni, noin viisi prosenttia. Syysistutuksissa konetyön osuus on suurempi.

Suomessa istutetaan vuosittain keksimäärin 160 miljoonaa tainta, joista syksyllä maahan laitetaan noin 20–30 miljoonaa tainta. Syysistutukseen lasketaan aika heinäkuun lopusta lokakuun alkuun, jonne istutukset voivat jatkua parhaimmillaan. Syysistutusten kasvutulokset ovat olleet hyviä.


Matti Vuorisalmi istuttaa kuusen paakkutainta istutusputkella.

Lämpötila, juurtuminen ja istutusolosuhteet keskiössä

Lyhytpäiväkäsitellyt taimet sopeutuvat syksyyn ja talveen, jolloin valoa on vain vähän. Ne eivät kasva pituutta enää syksyllä, ja siksi ne ennättävät talveentua sekä kestävät pakkasta paremmin.

– Syysistutuksessa on oleellista, että juuret tulevat paakusta ulos ja taimi ennättää juurtua maahan. Tällöin taimi kestää paremmin pintaroutaa ja routaa yleensä, Remes sanoo.

Maa muokataan normaalisti laikku- tai kääntömätästyksellä, ellei maa tarvitse kuivatusta muokkauksen yhteydessä. Taimi tulee istuttaa riittävän korkealle mättäälle, maalajin mukaan noin 15–30 senttiä maanpinnasta. Tällöin se on riittävän korkealla kilpailevasta kasvillisuudesta. Tätä korkeammat mättäät puolestaan ovat taimen kehitykselle haitallisia.

Syysistutuksessa mättään tulee olla riittävän korkea myös siksi, että paakkutaimi voidaan istuttaa riittävän syvälle mättääseen. Juuripaakun päällä on oltava maata yli viisi senttiä

Mättään alle jää riittävä humuskerros, josta taimi saa tarvitsemansa ravinteet muutaman vuoden ajan.

Vähintään yhtä merkittävä tekijä syvälle istuttamisen lisäksi on Remeksen mukaan maan lämpötila.

– Lämpötila on äärettömän tärkeä tekijä istutuksen onnistumisessa. Sopiva muokkaus pitää maaperän lämpimänä. Taimet tulee aina kastella hapekkaassa vedessä ennen istutusta.

Taimien kastelu on Remeksen mukaan oleellista, on kyse sitten kevät-, kesä- tai syysistutuksesta. Taimen kasvu perustuu sen vedestä saamiin ravinteisiin sekä valoon, eikä taimea saa päästää kuivumaan.

Tutkimustulokset tukevat eri puulajien syysistutuksia

Kuusen osuus istutuksista on monista riskitekijöistä huolimatta edelleen selvästi suurin. Reilun 80 000 hehtaarin vuosittaisesta istutusalasta kuusi kattaa kaksi kolmasosaa. Männyn osuus on vajaa kolmannes ja koivun viitisen prosenttia.

Kuusta voi istuttaa keväästä syyskuun loppuun ja koivua läpi kesän, vähemmän tosin syksyllä. Mänty ei kestä kesän kuivuutta, mutta syksy on sille hyvää aikaa.

– Tutkimusten mukaan kuusi, mänty ja rauduskoivu soveltuvat kaikki hyvin syksyn istutuksiin, Remes sanoo.

Kuusi on herkkä sienitaudeille ja hallalle, ja pahoja hallavuosia on ollut tällä vuosituhannella tiheään. Syysistutukset ovatkin välillisesti herkkiä hallalle, koska lyhytpäiväkäsitellyt taimet lähtevät käsittelemättömiä varhemmin kasvuun keväällä. Kuusi on tarkka niin ikään biologisesta kasvupaikasta, mitä Remes pitää erittäin tärkeänä puulajikkeen valinnassa.

– Kuusi ei sovi kuivahkoille kankaille. Metsänomistajan tulee tietää kullekin puulajille sopiva oikea kasvupaikka. Syysistutus ei tee tässä poikkeusta.

Liian routiva paikka ei sovi syysistutuksille, niinpä istutus syksyllä ei kannata routivilla kivennäis- ja turvemailla. Routa nostaa taimen ylös, ja se kellahtaa mättäälle, jolloin työ menee keväällä uusiksi.

Hirviä kuusentaimet eivät yleensä kiinnosta, mänty ja koivu ovat niille mieluisampaa ravintoa. Metsä- ja peltomyyrät ovat kiinnostuneet kuusista ja jänikset koivuista. Istutusajankohdalla ei sinänsä ole vaikutusta eläintuhoihin.

Share/Save

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Muinaisjäännös ei ole este metsänhoidolle

Historia näkyy maastossa monin tavoin, menneistä ajoista kertovat hautaröykkiö, karsikkopuu tai I maailmansodan juoksuhauta. Muinaisjäännökset eivät kuitenkaan estä alueen metsänhoitoa. 

Puukuidut tulevat

Selluloosasta on opittu tuottamaan kangasta tekstiiliteollisuuteen ja monia öljyä korvaavia materiaaleja. Puumuuntokuitujen mahdollisuudet kiehtovat tekstiilisuunnittelija Pirjo Kääriäistä.

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Ilomantsilainen Timo Pesonen oppi isältään, että metsätyöt kannattaa tehdä kerralla hyvin. Näin ansaitaan metsänomistajien luottamus.

Tuomaanristi tuo joulun tunnelmaa

Veistäjätaituri Heikki Niskanen vuolee perinteisiä joulukoristeita. Kauniit tuomaanristit syntyvät hitaasti kasvaneiden haapojen puusta.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?