Taimen matka tarhalta metsään

Metsänhoitaja Gunilla Holmberg kasvattaa Sipoossa taimia metsätalous- ja koristekäyttöön. Hän kannustaa ihmisiä kokeilemaan rohkeasti uusia lajeja ja opiskelemaan itsekin metsänhoitoa.


14.4.2015 | Teksti Päivi Laajalahti | Kuvat Päivi Laajalahti ja Gunilla Holmberg

Aprillipäivänä maa on sipoolaisella taimitarhalla valkoinen. Pari viikkoa aikaisemmin taimitarhan omistaja Gunilla Holmberg harkitsi kevätpuuhien aloittamista lämpimän sään jatkuessa. Onneksi taimet jäivät tuolloin vielä talviteloilleen, sillä takatalven yllätettyä herkimmille kasveille olisi voinut käydä huonosti.

Talven aikana pieniä vaurioita kärsineiden kasvatushuoneiden vieressä seisoo siisteissä riveissä eri kokoisia havupuiden taimia. Tammet puolestaan näyttävät tähän aikaan vuodesta lehdettöminä vielä melkoisen onnettomilta ruipeloilta. 

Edessä vuoden kiireisin aika

Talven hiljaisena aikana laaditut suunnitelmat konkretisoituvat keväällä, jolloin Holmbergilla on edessään vuoden kiireisin kausi. Talven tuhot käydään läpi, rakenteiden ja kastelulaitteiden kunto tarkistetaan ja rikkinäiset korjataan sekä talvivarastot inventoidaan.

Gunilla Holmberg
Gunilla Holmberg tarkastaa surukuusen (Picea abies f. Pendula) vartettua tainta.

Vapun molemmin puolin ryhdytään toimittamaan taimia asiakkaille. Samalla aloitetaan uusien taimien kylvö. Apuna Holmbergilla on tässä vaiheessa pari työntekijää, joiden kanssa täytetään ruukut ja kennot kasvuturpeella. Näihin kylvetään siemenen koon mukaan uudet puut joko käsin hajakylvönä tai koneellisesti rivikylvölaitteella.

– Joillakin lajeilla siemen vaatii kylmä- tai lämpökäsittelyn itääkseen ja esimerkiksi metsälehmus tarvitsee molemmat. Vasta vuoden päästä kylvöstä nähdään, onko siemen itänyt, kertoo Holmberg.

Kylvön jälkeen taimia pitää tarkkailla koko ajan, ja mahdolliset rikkaruohot on poistettava ajoissa käsin. Rikkaruohoja vastaan taistellaan raa'an käsityön lisäksi asentamalla ikkunoihin ja oviin verkkoja, jotka vähentävät luonnosta tulevaa taustakylvöä, eli tuulilevitteisten rikkaruohojen ja muiden kasvien siemeniä. Kasvinsuojeluaineita käytetään rajallisesti.

– Jos rikkaruohot pääsevät rehahtamaan, edessä on moninkertainen työ, Holmberg huokaa.

Istutusta voi jatkaa heinäkuulle asti

Toukokuussa taimitarhalla alkaa melkoinen vilske, kun taimia pakataan matkaan tilaajille. Holmberg muistuttaa, ettei asiakkaan välttämättä tarvitse pitää mitään kiirettä.

– Perinteisesti metsätaloudessa aletaan tehdä heti, kun maa on sula. Kasvin kannalta paras aika päästä maahan olisi kuitenkin vasta kesäkuun puolella, kun alkaa olla lämmintä. Kaikki tietysti riippuu siitä, milloin kesän sateet tulevat, mutta periaatteessa istutusta voi hyvin jatkaa vielä heinäkuussakin.

Massbybackan taimisto syksyn valossa.
Massbybackan taimisto syksyn valossa.

Holmberg kannustaa asiakkaitaan omatoimisuuteen. Hän suosittelee metsä- ja puutarhapalstojen omistajille kursseja, joilla pääsee opettelemaan oman metsän hoitoa ja vaikkapa raivaussahan käyttöä.

– Jos ei osaa, kannattaa opetella, sillä työmenetelmiä on mahdollista oppia. Metsänhoito on  hauskaa puuhaa ja samalla tulee oltua ulkona luonnossa!

Lehtipuut lisäävät biodiversiteettiä

Jokainen metsänomistaja tietää, että puun kasvatus on aikaa vievää puuhaa. Siksi uusia istutuksia suunnitellessa erilaiset trendit ja toisaalta myös puutavaran tämänhetkinen hinta kannattaa jättää omaan arvoonsa.

– Viherpuolella suunnittelijat saavat välillä päähänsä ehdottaa lajeja, joita ei normaalisti ole tuotannossa. Silloin ei voi kuin pyytää tulemaan parin vuoden päästä uudestaan.

Holmbergin taimitarhalla valikoima on perinteistä metsätaimitarhaa laajempi. Hän rohkaiseekin ihmisiä kokeilemaan kaikkea uutta: pihapiiriä voi uudistaa istuttamalla sinne kunnollisia ryhmiä, kuusivaltaista pihaa taas voi piristää lehtipuilla.

– Jalot lehtipuut toimivat erinomaisina maiseman kaunistajina ja luonnon monimuotoisuutta lisäävinä biodiversiteettilajeina. Ajattelepa vaikka tummaa havurintamaa ja muutamaa vaahteraa tai kotimaista haapaa syysväreissään sitä vasten, maalailee Holmberg.

Gunilla Holmberg
Gunilla Holmberg tutkii serbiankuusten (Picea omorika) ja palsamipihtojen (Abies balsamea) taimia. Taustalla näkyy miniastioissa tavallista mäntyä (Pinus sylvestris).

Metsäluonnon monimuotoisuutta voi lisätä istuttamalla Etelä-Suomessa kosteammille kasvupaikoille saarnia, tervaleppää ja kynäjalavaa. Kuivemmille, mutta viljaville maille suositellaan puolestaan tammea pähkinäpensaan kera, vuorijalavaa, metsälehmusta, pihlajaa ja vaahteraa.

Holmberg kehuu myös kotimaisten jalojen lehtipuiden kauniita ominaispiirteitä puutavarassa. Nousussa ovat viime vuosina olleet pihlaja, saarni, tammi sekä vuori- ja kynäjalavat.

Taimitarha tarjoaa työmahdollisuuksia nuorille

Kesän kynnyksellä taimitarha ei toimi yhden yrittäjän voimin. Apuna Holmberg käyttää muun muassa koululaisia, alan opiskelijoita sekä 4H-kerholaisia. Kiireisimmän kuukauden aikana tarha työllistää jopa kahdeksan ihmistä.

– Meillä nuoret pääsevät kokeilemaan, mitä taimitarhalla työskentely tarkoittaa. Eihän tämä kaikille sovi ja seuraavana kesänä he voivat testata sitten jotain muuta. Haluan antaa nuorille mahdollisuuden kehittää omia taitojaan. Esimerkiksi traktorikortin hankkineet saavat meillä ajo-opetusta Avantilla, summaa Holmberg.

Näin paikallinen yrittäjä kantaa kortensa kekoon työllisyyden parantamiseksi. Holmberg muistuttaa myös kuluttajia vastuullisuudesta.

– Ostamalla taimensa kotimaiselta toimijalta kuluttaja samalla tukee työllisyyttä ja paikallista yrittäjyyttä. Myös taimien kohdalla on muistettava, ettei halvin vaihtoehto aina ole taloudellisin valinta.

Talviteloilla
Taimet talvehtivat maata vasten, jotta lumipeite suojaisi pakkaselta. Huhtikuun alussa osa kuusen astiataimista oli vielä talvilevolla.

Massbybackan taimisto

Massbybackan taimisto tuottaa taimia niin metsäammattilaisille kuin puistoihin ja vapaa-ajan asuntojen pihapiireihin. Noin 30 lajin repertuaari on kattava jaloista lehtipuista havupuihin, mutta massapuulajit eivät kuulu tarhan valikoimaan.

Metsätalouskäyttöön tarhan valikoimassa on tarjolla lehtipuista muun muassa kynä- ja vuorijalavaa, tervaleppää, saarnia ja tammea. Havupuista on myynnissä koristekäyttöön tai joulupuuksi mustakuusta ja serbiankuusta. Lisäksi tarhalla kasvatetaan douglaskuusta.

Share/Save

Metsään syntynyt menninkäinen

Saimaalainen alkuasukas. Metsänainen. Luontoliikuttaja. Melontaopas. Metsätalousinsinööri. Luontotrainer. Opas Guide-Tiina.

Riista viihtyy talousmetsässä

Riista viihtyy talousmetsässä

Riistan viihtymistä metsässä voi parantaa monella eri tavalla metsänhoitotöiden ja hakkuiden yhteydessä. Toimenpiteet tukevat myös metsän virkistyskäyttöä, maisemanhoitoa, vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja varautumista metsätuhoihin.

Puu taipuu muotoihin

Ohuimmillaan alle puolen millimetrin paksuinen koivuvaneri on upea materiaali: taipuisa ja joustava, pinnaltaan satiininen ja saumaton.

Metsävaratietoa tarvitaan

Metsään.fi-palvelu ja tuttu ammattilainen auttavat metsän­omistaja Esko Lehtimäkeä metsä­töiden suunnittelussa. Kotimaan metsistä kerättyä tietoa on hyödynnetty jo sadan vuoden ajan.

Puu vaihtaa omistajaa verkossa

Kuutio.fi-puukauppapalvelu avautui keväällä metsänomistajien käyttöön. Millä tavalla verkossa sovitaan puukaupoista? Entä miten palvelusta saa parhaan mahdollisen hyödyn irti? Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä kertoo vinkkinsä metsänomistajille.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?