Taimikon varhaishoito tutuksi

Uudistuneen kestävän metsätalouden tukijärjestelmän perusteella myös taimikon varhaishoitoon voi nyt saada tukea. Varhaishoidolla varmistetaan taimikon hyvä kasvu.


4.6.2015 | Teksti Aino Ässämäki | Kuvat -

Yksi keskeisiä muutoksia uudessa Kemera-tukijärjestelmässä on taimikon varhaishoidon sisällyttäminen tukea saaviin työlajeihin. Vanhan lain mukaan tukea myönnettiin vasta yli kaksimetrisen taimikon hoitoon.

Puun taimet kilpailevat muun kasvillisuuden kanssa valosta, vedestä ja ravinteista. Usein luontaisesti syntyvä lehtipuusto on istutettuja tai kylvettyjä taimia nopeakasvuisempaa, mutta taloudellisesti vähemmän arvokasta. Varhaishoidolla varmistetaan, että taimikon perustamiseen käytetyt eurot eivät valu hukkaan.

Kemera tukee hyvää metsänhoitoa

Kemera-tuen saaminen edellyttää, että työ on metsänhoidollisesta näkökulmasta järkevää. Kaikille tukea saaville töille on asetettu edellytykset, joilla pyritään varmistamaan, että tuki edistää hyvää metsänhoitoa. 

Taimikon varhaishoito kannattaa havupuutaimikossa tehdä viimeistään, kun luontaisesti syntynyt lehtipuusto on saman mittaista havupuiden kanssa. Tyypillisesti taimikko on silloin noin metrin mittaista. Kemera-laissa taimikon varhaishoito on määritelty niin, että se tehdään taimikon ollessa yli 70 sentin ja alle kolmen metrin mittaista. Yli kolmen metrin mittaiseen taimikkoon tehty työ on Kemera-järjestelmässä määritelty nuoren metsän hoidoksi. 

Hoidettavaa taimikkoa tulee olla yhteensä vähintään hehtaari siten, että pienin yksittäinen metsikkökuvio on vähintään puolen hehtaarin kokoinen. Jotta perkaus kannattaisi tehdä, eikä sitä tarvitsisi toistaa heti uudelleen, on taimikosta poistettava riittävä määrä puuta. Kemeran mukainen varhaishoito edellyttää siksi, että taimikosta on poistettu vähintään 3 000 runkoa hehtaarilta ja Pohjois-Suomessa vähintään 2 000 runkoa. Taimikkoon saa varhaisperkauksen jälkeen jäädä korkeintaan 5 000 runkoa hehtaarille.

– Puulajikohtaisia runkolukuja ei ole vielä määritelty. Tuo 5 000 runkoa hehtaarilla on selkeä yläraja, joka tulee kyseeseen lähinnä männiköissä, joissa esimerkiksi oksaisuuden ehkäiseminen vaatii tiheässä kasvattamista alkuvaiheessa. Kuusikoissa ja koivikoissa kaikki kasvatettavan puulajin kasvua haittaava lehtipuusto kannattaa varhaisperkausvaiheessa poistaa, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Metsäkeskuksesta. 

Tarkista taimikon tiheys

Taimikon tiheyden voi tarkistaa neljän metrin mittaisen kepin avulla. Oikean mittainen onkivapa soveltuu tähän hyvin. Taimikosta valitaan satunnaisesti koeala, jonka keskipisteessä pyörähdetään kepin kanssa ympäri ja lasketaan alalle osuvat taimet. Kun luvun kertoo luvulla 200, saadaan taimikon runkoluku hehtaarilla. Esimerkiksi 10 taimea koealalla tarkoittaa 2 000 taimea hehtaarilla. Koealoja kannattaa ottaa useampia.

Aiemmin taimikonhoitoon oli mahdollista hakea tukea, kun työ oli tehty. Nykyinen Kemera-laki edellyttää, että tukihakemus on jätetty Metsäkeskukseen jo ennakkoon. Päätöstä ei kuitenkaan tarvitse odottaa ennen töiden aloittamista. Kannattaa silti muistaa, että tukea saavat vain ne taimikonhoitokohteet, jotka täyttävät rahoitusehdot. 

Kun taimikonhoito on tehty, tehdään siitä Metsäkeskukselle toteutusilmoitus, jonka perusteella tuki voidaan maksaa. Tukea työhön myönnetään tällä hetkellä voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen perusteella 160 euroa hehtaarille.

Kemera-tuen mukana tulee myös velvoitteita

– Kun tukea on saatu, on taimikko pidettävä kunnossa vähintään seuraavan seitsemän vuoden ajan. Lisäksi aluetta ei tuona aikana saa ottaa muuhun kuin metsätalouskäyttöön. Jos taimikko kuitenkin syystä tai toisesta on hävitettävä esimerkiksi rakentamisen tieltä, tulee saatu tuki maksaa takaisin, muistuttaa Partanen. 

Myös heinäntorjunta eli heinien polkeminen pienten taimien ympäriltä on osa taimikon varhaishoitoa. Siihen Kemera-tukea ei kuitenkaan saa. 

Muita Kemera-tukea saavia metsänhoitotöitä ovat nuoren metsän hoito, juurikäävän torjunta, terveyslannoitus, suometsän hoito ja metsätien tekeminen. Lisäksi Kemera-varoilla tuetaan metsäluonnon hoitohankkeita, ja arvokkaiden metsäluontokohteiden säilyttämiseen voi saada Kemera-ympäristötukea. 

 

Share/Save

Metsään syntynyt menninkäinen

Saimaalainen alkuasukas. Metsänainen. Luontoliikuttaja. Melontaopas. Metsätalousinsinööri. Luontotrainer. Opas Guide-Tiina.

Riista viihtyy talousmetsässä

Riista viihtyy talousmetsässä

Riistan viihtymistä metsässä voi parantaa monella eri tavalla metsänhoitotöiden ja hakkuiden yhteydessä. Toimenpiteet tukevat myös metsän virkistyskäyttöä, maisemanhoitoa, vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja varautumista metsätuhoihin.

Puu taipuu muotoihin

Ohuimmillaan alle puolen millimetrin paksuinen koivuvaneri on upea materiaali: taipuisa ja joustava, pinnaltaan satiininen ja saumaton.

Metsävaratietoa tarvitaan

Metsään.fi-palvelu ja tuttu ammattilainen auttavat metsän­omistaja Esko Lehtimäkeä metsä­töiden suunnittelussa. Kotimaan metsistä kerättyä tietoa on hyödynnetty jo sadan vuoden ajan.

Puu vaihtaa omistajaa verkossa

Kuutio.fi-puukauppapalvelu avautui keväällä metsänomistajien käyttöön. Millä tavalla verkossa sovitaan puukaupoista? Entä miten palvelusta saa parhaan mahdollisen hyödyn irti? Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä kertoo vinkkinsä metsänomistajille.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?