Tekstiiliä koivun selluloosasta

Kotimainen selluloosapohjainen ioncell-F saattaa mullistaa tulevaisuuden tekstiilimarkkinat. Puetaanko pian puupalttoo päälle?


28.7.2015 | Teksti Sami Anteroinen I Kuva iStock ja Eeva Suorlahti | Kuvat -

Millaisia ekovaatteita voidaan valmistaa selluloosasta? Tämän kysymyksen parissa askartelee professori Herbert Sixtan johtama Aalto-yliopiston puunjalostustekniikan laitoksen tutkimusryhmä. Uuden ekologisen tekstiilikuidun nimi on ioncell-F – ja sitä voidaan hyödyntää kaikessa tekstiilituotannossa vaatteista kodintekstiileihin ja teknologiasovelluksiin.

Kotimainen vaateteollisuuskin on jo mukana juonessa. Esimerkiksi Marimekko esitteli uudesta kuidusta valmistetun Allu-mekkonsa viime vuoden kevätnäytöksessään.

– Ioncell-F on puuvillan ja viskoosikuitujen tuntuinen tekstiili, jolla on paremmat mekaaniset ominaisuudet ja parempi vuorovaikutus kosteuden kanssa kuin puuvillalla, Sixta kertoo.

Ioncell-F:ää valmistetaan selluloosasta ionisen nesteen avulla. Suomessa on totuttu puhumaan metsästä kansallisaarteena, mutta selluloosa on tavallaan se piilotettu aarre. Puun kuivapainosta jopa puolet on selluloosaa, joten kaupallisilla sovelluksilla on valtava materiaalivaranto käytettävissä – jos kuvio saadaan toimimaan.   

Ioncell-F:n pitkäjänteinen kehitystyö

Ioncell-F:llä on jo takanaan pitkä tie. Herbert Sixta kertoo, että uuden tekstiilikuidun idut kylvettiin tavallaan jo vuonna 2009, kun Sixta työskenteli FIBIC Oy:n biojalostamoprojektin parissa.

Kului kuitenkin jonkin aikaa, ennen kuin kouriintuntuvia tuloksia saavutettiin. Lopulta vuodenvaihteessa 2012–2013 tehtiin läpimurto kuidun kehräämisessä ja ioncell-F:n valmistusteknologia saatiin pakettiin.

Aalto-yliopistossa suunniteltuja ioncell-F-tekstiilikuidusta valmistettuja kankaita.

Sixtan tutkimusryhmä ei ollut asialla yksin, vaan ratkaisevaa tukea saatiin Helsingin yliopiston professori Ilkka Kilpeläiseltä ja dosentti Alistair Kingiltä, jotka kehittivät prosessissa käytetyn liuottimen.

Tavoitteena paras sellupohjainen tekstiilikuitu

Tähtäimessä on kansainvälisen tason kaupallinen menestystarina. Sixtan mukaan ioncell-F:n laatupotentiaali on erittäin vahva, sillä tekstiilikuidun ominaisuudet pesevät muut sellupohjaiset kilpailijat, etenkin markkinoita hallitsevat viskoosikuidut, mennen tullen.

Viskoosi ja modaali juuttuvat kisassa heti lähtöruutuun, koska niiden tuotanto vaatii myrkyllisiä kemikaaleja, joista koituu harmia tulevaisuudessa. Sixtan mukaan lähempänä ioncell-F:ää on uusi lyocell, joka tunnetaan myös kauppanimellä tencel, mutta suomalainen tuote käyttää ympäristöystävällisempää liuotinta.  

– Tekstiili täyttää sille asetetut erittäin tiukat vaatimukset, Sixta kuvailee ja kertoo, että Marimekon lisäksi esimerkiksi H&M ja Ikea ovat ilmaisseet kiinnostuksensa uutta tekstiiliä kohtaan.

Kehitteillä päästötön valmistusmenetelmä

Entä sitten ioncell-F:n ympäristöystävällisyys kokonaisarvioinnissa? Toki esimerkiksi koivusta saatava selluloosa on ekologinen raaka-aine, mutta entä prosessissa käytetyt muut aineet?

Herbert Sixta kertoo, että ympäristöystävällisyyden kokonaisvaikutusten arviointi on vasta alkanut, mutta tähänastiset tulokset ovat rohkaisevia.

– Käytetty liuotin vaikuttaa "vihreältä", eikä suoritetuissa toksiinitesteissä ole ilmennyt mitään kielteisiä vaikutuksia.

Tavoitteena on kierrättää liuotin siten, ettei ympäristöön pääse lainkaan päästöjä. Liuottimen kierrätys vaatii veden poistamista, mikä taas voi olla sangen energiaintensiivistä puuhaa – mutta koska kehräyksessä käytetään suhteellisen alhaisia lämpötiloja, ei energialaskukaan ole valtava.

Ioncell-F:n kierrätettävyys on parempi kuin yhdelläkään kilpailijalla, ja tavoitteena on 99,8 prosentin kierrätettävyys.

– Kierrätyskysymyksen kokonaan ratkaisemiseen menee vielä pari vuotta, Sixta toppuuttelee.

Ioncell-F-tekstiilikuidusta valmistettuja asusteita.

Ioncell-F piristäisi Suomen metsäteollisuutta

Ioncell-kesämekkojakaan ei auta mennä kaupasta ennakkotilaamaan ihan vielä. Luvassa on ainakin parin vuoden tiivis labrarupeama, ennen kuin kaupallisia muskeleita voidaan alkaa kasaamaan ihmekuidun ympärille. Itse tuotteen lanseeraus voi olla lähemmäs kymmenen vuoden päässä.

Suomen metsäteollisuudelle ioncell-F voisi – pitkällä tähtäimellä – tuoda todellisen piristysruiskeen. Sixta muistuttaa, että sinivalkoinen metsäklusteri on siirtymässä puhtaalta paperipuolelta pakkauksiin ja on muutenkin käymistilassa. Metsäteollisuus tarvitsee volyymibisnestä eikä voi puuhastella yksittäisen pienen markkina-alueen parissa.

– Globaali tekstiilimarkkina on tällä hetkellä vuositasolla 93 miljoonaa tonnia, joten jo kokonsa puolesta se tarjoaa paljon mahdollisuuksia, Sixta toteaa.

Ja kun puuvilla on viime vuosina joutunut vastatuuleen, esimerkiksi massiivisen kastelutarpeen tähden, haastajilla on saumaa. Ennusteiden mukaan selluloosakuidun tuotanto tulee pitkällä tähtäimellä olemaan edullisempaa kuin puuvillan.

– Ioncell-F voi osaltaan täyttää puuvillan jättämää aukkoa.

 

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?