Testamentti metsän hyväksi

Hyvä testamentti -kampanja haluaa lisätä tietoisuutta testamenttaamisesta ja testamenttilahjoituksista. Päivi Soltin ja hänen miehensä ovat päättäneet tukea testamentilla heille rakasta asiaa – metsää. 


12.5.2015 | Teksti Jukka Raittila | Kuvat Hyvä testamentti -kampanja

Päivi Soltin kävelee Hyvä testamentti -kampanjan videolla sateisena päivänä metsässä ja puhuu vahvasta suhteesta rakkaaseen turvasatamaansa. Kun on ollut kiirettä ja arki stressaa,  Soltin sanoo kaipaavansa metsään. Hän ja hänen miehensä haluavat testamentissaan, että heiltä jäävällä omaisuudella WWF Suomi ostaa koskematonta perintömetsää suojeltavaksi.

– Haluamme, että kuolemamme jälkeen omaisuutemme käytetään arvojemme mukaisesti. Viime kesänä tarkentui, että haluamme käyttää sen metsiin ja metsiensuojeluun, Soltin kertoo. Perintömetsän sijainnista ei hänen mukaansa vielä tässä vaiheessa ole tietoa, mutta tärkeintä on heille tärkeän asian säilyminen hyvissä käsissä.

– Vietämme kaiken vapaa-aikamme metsän keskellä. Haluamme antaa takaisin sen, mitä olemme saaneet luonnolta ja metsältä ja jättää jotain arvokasta jälkipolville, vaikka meillä ei olekaan omia lapsia.

Vaikka haluaisikin, että omat lapset perivät omaisuuden, Soltin suosittelee testamentin tekemistä kaikille. Sen avulla voi myös määrätä osan perinnöstään esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestölle tai osoittaa, miten haluaa omaisuuttaan hoidettavan. Testamentti ei siis jätä omaisuuteen liittyvää päätöksentekoa täysin muiden käsiin, joten se helpottaa omaisten työtä.

Sanamuodot kohdalleen asiantuntijan kanssa

Vaikka testamentin voi tehdä itse, neuvovat sekä Soltin että Hyvä testamentti -kampanjan lakineuvoja Pia Jeremejeff käyttämään prosessissa hyväksi asiantuntijoiden palveluita.

– Asiantuntijalla ja lakimiehellä on aina hyviä ehdotuksia, ja hänen kanssaan voi viilata vaikka aiemmin itse tehdyn testamentin kuntoon, Soltin sanoo.

Testamentti on tiukasti muotomääräinen oikeustoimi, ja jotta asiakirjan sanamuoto vastaa varmasti tekijän tarkoitusta, on parempi kääntyä ammattilaisen puoleen. Testamentti on myös tärkeä verosuunnittelun väline. Kun se tehdään asiantuntijan kanssa, voidaan pienentää mahdollisen perintöveron osuutta.

– Jos ankarat muotomääräykset jäävät täyttymättä, voidaan testamentti jopa julistaa pätemättömäksi, Asianajotoimisto Legistum Oy:ssa varatuomarina ja asianajajana toimiva Piia Jeremejeff huomauttaa. Hyvin laadittu testamentti voi olla voimassa muuttumattomana vuosikausia, mutta  kannattaa aina silloin tällöin tarkistuttaa asiantuntijalla, että se vastaa laatijansa tarkoitusta.

Testamentattava metsä yksilöitävä tarkasti

Metsänomistajien testamentattaessaan omia metsäkiinteistöjään toimitaan samalla tavalla kuin minkä tahansa omaisuuden tapauksessa. Tärkeintä testamentin laatimisessa onkin tarkkasanaisuus ja yksiselitteisyys, jotta testamenttia ei voida riitauttaa. Esimerkiksi testamentattava metsä on tärkeää yksilöidä tarkasti mahdollisten epäselvyyksien välttämiseksi.

Jeremejeff sanoo, että yhteydenottoja ja kysymyksiä on tullut testamenttikampanjan kautta runsaasti ja hyvin monella on omistuksessaan kiinteää omaisuutta, jonka käyttöikää saadaan jatkettua esimerkiksi testamentin avulla.

– Perukirjoja laadittaessa usein törmäämme tilanteisiin, että ihmisillä on yllättävän paljon metsäkiinteistöjä omistuksessaan.

Hyvä testamentti -kampanja

Tammikuussa 2015 käynnistynyt Hyvä testamentti
-kampanja haluaa jakaa tietoa erilaisista testamenttaamismahdollisuuksista ja lisäksi kampanjan oman lakiasiantuntijan neuvoja. Asiantuntija Piia Jeremejeffille esitetään keskimäärin 1–3 kysymystä joka päivä.

– Testamentin tekemiseen liittyy paljon myyttejä ja moni kokee, ettei saa asiasta riittävästi tietoa, kertoo kampanjan koordinaattori Pia Tornikoski.

Taloustutkimuksen vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaisista vain 10 prosenttia on tehnyt testamentin, kun vastaavasti länsinaapurissa testamentin on tehnyt arviolta joka neljännes. Suomalaisista tähän mennessä vain yksi prosentti on kokenut testamenttaamisen mieluisaksi tavaksi tukea yleishyödyllistä toimintaa. Hyvä testamentti -kampanjalla halutaan muuttaa tämä juuri tietoa jakamalla.

Laissa määritetyn perimisjärjestyksen mukaan rintaperilliset, eli suoraan alenevassa polvessa olevat jälkeläiset, perivät perinnönjättäjän. Vaikka rintaperillisille kuuluu lain mukaan vähintään oma lakiosansa, voidaan testamentissa muistaa myös sellaisia tahoja, jotka eivät kuulu perimisjärjestykseen, kuten järjestöt.

– Testamentin kautta voi siis ohjata varojaan sellaisen toimintaan, jonka itse kokee tärkeäksi, Tornikoski muistuttaa.

Lisätietoa: www.hyvatestamentti.fi

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?