Tuomaanristi tuo joulun tunnelmaa

Veistäjätaituri Heikki Niskanen vuolee perinteisiä joulukoristeita. Kauniit tuomaanristit syntyvät hitaasti kasvaneiden haapojen puusta.


19.12.2017 | Teksti Outi Tehomaa | Kuvat Outi Tehomaa

Puukko uppoaa puuhun kevyesti kuin voihin painaisi. Siilinjärveläisen Heikki Niskasen otteissa voi nähdä vuosikymmenten harjoittelun tuloksen. Niskanen vuolee puupalikoista kauniita lastupyrstöisiä onnenlintuja ja perinteisiä tuomaanristejä, joita hän myy elannokseen markkinoilla ja käsityöläistapahtumissa. Puiset koristeet syntyvät kodin verstashuoneessa.

– Työhön tarvitsen vain terävän puukon ja sahan, jolla pätkin puita. Serkkupojalla on metsää, josta käyn keväisin hakemassa sopivia puita. Tuomaanristeihin käytän haapaa, koska se on vaaleaa ja nätinnäköistä. Vanhetessaan puun väri muuttuu oljenkellertäväksi, hän kertoo.

Nuoruudessaan Niskanen teki metsurin töitä ja oppi samalla tuntemaan puulajit ja kasvupaikat. Metsuriopeista on hyötyä myös nykyisessä työssä.

Veistäjä tunnistaa jo metsässä ne puut, joista voi vuolla koristeita. Tuomaanristeihin hän valikoi hitaasti kasvaneita ja tiheäsyisiä haapoja, joissa on mahdollisimman vähän oksia. Kun puut ovat kuivaneet, Niskanen sahaa pintapuusta parhaat osat verstaaseensa työstettäväksi.

– Haluan veistää puusta pitkäikäisiä koristeita. Vanhin näkemäni tuomaanristi oli ollut käytössä 80 vuotta. Puu on materiaalina hyvin mielenkiintoinen. Saman puulajin puut voivat olla hyvin erilaisia ja sopia eri käyttötarkoituksiin, Niskanen kertoo.


Heikki Niskanen on yksi harvoista tekijöistä, jotka taitavat tuomaanristien veistämisen.

Veistotaito on katoavaa perinnettä

Heikki Niskasen nuoruusvuosina kotikylällä kiersi mies, joka opetti veistämään puusta onnenlintuja. Niskanen innostui niin, ettei vuolemisesta tullut loppua. Vuosien varrella hän on veistänyt puusta tuhansia koristeita ja osan niistä polttanutkin, kun säilytystilaa ei ollut riittävästi.

– Olen sitä itsekin ihmetellyt, että en ole kyllästynyt tähän hommaan. Kipinä on säilynyt.

Puukoristeiden veistotaito on katoavaa käsityöperinnettä. Niskanen on yksi harvoista kotimaisista tekijöistä, jotka osaavat veistää tuomaanristejä. Ristien vuolemisen hän opetteli 15 vuotta sitten, kun jäi työttömäksi postinlajittelutehtävistä. Koristeen pitkä historia kiehtoi veistäjää.

– Tuomaanristin perinne on vuosisatoja vanha ja lähtöisin rannikkoseudulta. Risti asetetaan Tuomaan päivänä joulupöytään tai ikkunalle, ja sen tehtävänä on suojella taloa ja sen väkeä joulunpyhien ajan, Niskanen kertoo.

Työttömyydestä ja ristien veistosta tuli uuden alku. Niskanen rohkaistui kokeilemaan, voisiko käsitöillä saada toimeentulonsa. Veistäjä perusti oman Onnenlintu-yrityksen ja verkkokaupan sekä otti selvää käsityöläis- ja markkinatapahtumista, joissa voi myydä tuotteita. Sillä tiellä hän on edelleen.

– Olen kiitollisena huomannut, että ihmiset osaavat kyllä arvostaa perinteistä suomalaista käsityötä. Vuoleminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja lukuisia toistoja. Taitoa ei opi hetkessä, Niskanen sanoo.


Terävä puukko on veistäjän tärkein työkalu.

Veistäjätaiturin joulunaika alkaa joka vuosi Helsingin Tuomaan joulumarkkinoilta. Markkinoilla hän on kolme viikkoa ja palaa sitten jouluksi kotiinsa Siilinjärvelle.

Aattona Niskaset lämmittävät saunan ja pöytään katetaan perinteisiä jouluruokia. Joulupöytää koristaa oljenkeltainen tuomaanristi.

Tuomaanristi

  • Tuomaanristi on lastukoristeinen puuristi, joka muistuttaa joulun kristillisestä sanomasta.
  • Lastukoristeinen risti on lähtöisin Turun saaristosta, mutta nykyään se tunnetaan koko maassa. Koristeen mallina ovat olleet kirkkojen takorautaiset ristikoristeet, mutta taustalla on myös pakanallisia perinteitä.
  • Tuomaanristi asetetaan ikkunalle tai tuvan pöydälle Tuomaan päivänä 21. joulukuuta. Vanhan tavan mukaan joulunvietto alkoi Tuomaan päivästä. Ristin tehtävänä oli suojella talonväkeä pyhien ajan.

 

 

Share/Save

Puukuidut tulevat

Selluloosasta on opittu tuottamaan kangasta tekstiiliteollisuuteen ja monia öljyä korvaavia materiaaleja. Puumuuntokuitujen mahdollisuudet kiehtovat tekstiilisuunnittelija Pirjo Kääriäistä.

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Ilomantsilainen Timo Pesonen oppi isältään, että metsätyöt kannattaa tehdä kerralla hyvin. Näin ansaitaan metsänomistajien luottamus.

Metsäinen juhlakakku

Leivo satavuotiaan Suomen metsien ja myös 100 vuotta täyttävän Metsäkeskuksen inspiroima, metsän makuinen juhlakakku.

Perintö- ja sijoitusmetsistä yhteismetsä

Olli ja Oskari Huttusen Timo-isä kuoli 2012. Veljekset ja heidän äitinsä Leena muodostavat kuolinpesän, jota he ovat nyt purkamassa. Kuolinpesän metsät on tarkoitus liittää perustettavaan yhteismetsään, johon tulevat myös veljesten metsäyhtymän tilat.

Metsään syntynyt menninkäinen

Saimaalainen alkuasukas. Metsänainen. Luontoliikuttaja. Melontaopas. Metsätalousinsinööri. Luontotrainer. Opas Guide-Tiina.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?