Uusi etämetsänomistaja janoaa metsätietoa

Pääkaupunkiseudulle muuttanut maatalon tyttö Taina Kukko-Väisänen peri pääosan kotitilansa metsistä. Nyt tuore metsänomistaja kouluttautuu ja selvittää, miten omaa metsää olisi viisainta hoitaa.


23.3.2016 | Teksti Vesa Vainio | Kuvat Vesa Tyni

Vantaan Matarissa asuva Taina Kukko-Väisänen on tuttu näky Hakunilan hiihtoladuilla, kun siellä on vähänkin lykittävää lunta. Hiihtoharrastuksen hän on perinyt pienenä tyttönä kotoaan Mäntyharjulta.

– Urheilu ja liikunta ovat olleet minulle tärkeä henkireikä aina. Hiihdon ohella ratsastan ja käyn joogassa. Se on sopivan rauhoittavaa vastapainoa äärimmäisen hektiselle ja kovasti voimia vaativalle työlle.

Tietotekniikka-alalla työskentelevä Kukko-Väisänen ajaa Matarista Espooseen ja takaisin joka työpäivä, joten hän tuntee Kehä I:n kaikki metkut. Matka vie joskus aikaa ja päivästä tulee pitkä. Voi olla, että kesäaikaan hän ajaa yhtä nopeasti synnyinseudulleen, jonne hurauttaa ripeimmillään alle puolentoista tunnin.


Vantaalla asuva Taina Kukko-Väisänen omistaa metsää synnyinseudullaan Mäntyharjulla.

Mäntyharjun tyttö saattaa jatkossa heittää tuon reissun useamminkin, sillä vajaa vuosi sitten hänestä tuli metsänomistaja.

– Kotitilan lohkomisen yhteydessä sain metsän pääosin haltuuni. Hoidan sitä metsäyhtymänä yhdessä äitini kanssa.

Isän perinteitä jatkamaan

Reilut 20 vuotta pääkaupunkiseudulla vaikuttanut Kukko-Väisänen on uudesta aluevaltauksesta innoissaan. Noin 20 hehtaarin metsäala on rantaan johtavaa kuivaa kangasta ja lehtoa, jonka puusto on havupuuvaltaista. Päätehakkuita ja harvennuksia on tehty jossain määrin.

– Jonkin verran kieltämättä jännittää, millaista hoitoa metsä jatkossa tarvitsee. On joka tapauksessa hienoa jatkaa isän perinteitä tällä tavalla.

Isän työtapoihin kuului ajan hengen mukaisesti esimerkiksi se, että metsää hoidettiin omien ajatusten mukaisesti. Tosin metsäsuunnitelmakin löytyi vuodelta 2005. Tytär ei lähde hötkyilemään asian kanssa, vaan pitkän tähtäimen suunnittelu etenee harkituin askelin.

Tälle vuodelle on jo sovittu metsänhoitoyhdistyksen kanssa tilannekartoituksen tekemisestä. Otso Metsäpalveluista on tulossa lähiaikoina tehdyn palvelu-sopimuksen mukaisesti päivitetty metsäsuunnitelma.

Kukko-Väisänen lähtee metsänhoidossa liikkeelle maltillisin siirroin ja tavoittein.

– Ensimmäinen toimenpide on laikkumätästää ja istuttaa tarvittavat alat päätehakkuun jäljiltä. Pitkällä tähtäimellä haluan hoitaa metsää kestävän kehityksen pohjalta. Tarpeelliset hakkuut tehdään toki, mutta metsä on myös silmänilo ja virkistäytymispaikka.

Niinpä metsänomistajan voi bongata miehensä ja tyttärensä kanssa metsästä sienestämästä tai marjoja poimimasta, sopivan työnteon lisäksi. 

– Taimien istuttaminen on tuttua puuhaa nuoruudesta, sekä kotoa että 4H-toiminnasta. Suuri haaveeni on ajaa joskus suomenhevosella puita omasta metsästä.


Etämetsänomistaja viihtyy vapaa-ajallaan metsässä muun muassa ratsailla.  

Oppia metsänomistajien kursseilta

Kukko-Väisänen kokee realistisesti oman roolinsa metsänhoidossa olevan työnjohdollisissa tehtävissä. Tarvittavat työsuoritteet hän aikoo hankkia ostopalveluna. Alkuvaiheessa hän on turvautunut paikallisen metsänhoitoyhdistyksen Mänty-Saimaan palveluihin.

– Metsänhoitoyhdistys on perinteisesti läheinen kumppani niin metsänhoitoon kuin puukauppaan liittyvissä asioissa. Jäsenenä hyödynnän mielelläni osin ilmaisia palveluita.

Tiedon etsiminen sähköisistä palveluista on Kukko-Väisäselle luontevaa. Tietoa on runsaasti tarjolla, mutta sen seulonnalle ja jalostamiselle on tarvetta. Tiedon syventämiseksi ja ymmärtämiseksi hän hakeutuu usein henkilökohtaiseen kontaktiin.

Tuore metsänomistaja haluaa satsata vahvasti heti alkuun. Ensin Kukko-Väisänen osallistui Metsäkeskuksen uusille metsänomistajille tarkoitettuun Metsään ABC -päivään. Alkuvuoden aikana Kukko-Väisänen osallistui Metsään Peruskurssille, johon kuuluu viisi tapaamista ja metsäretki. Peruskurssia seuraava Jatkokurssi on jo harkinnassa.

– Kurssin anti on positiivinen ja hyvä. Onpa kaupunkilainen metsänomistaja tai perintötilallinen, molemmat ovat yhtä lailla ummikkoja ja janoavat tietoa sekä kaipaavat vertaistukea.


Taina Kukko-Väisänen on tottunut hakemaan tietoa sähköisistä palveluista.

Palveluissa valintatilanteita

Useat metsäalan organisaatiot tarjoavat paljon samankaltaisia palveluita, jotka menevät osin päällekkäin. Palvelujen hankinta on myös kustannuskysymys, läheskään kaikkea kun ei saa ilmaiseksi, edes jäsenenä.

Kukko-Väisänen on ehtinyt tutustua myös Metsäkeskuksen maksutta tarjoamaan Metsään.fi-palveluun. Oman tilan tiedot eivät ole vielä päivittyneet järjestelmään, mutta tuore metsänomistaja on jo ehtinyt miettiä tietojen avaamista metsäalan toimijoille. 

– Silloin puun ostoa ja metsänhoitoa tarjoavat yritykset ottavat omaehtoisesti yhteyttä, mikä luo tarjontaa. Kun metsässä tehdään jotakin, tiedot päivittyvät järjestelmään.

Metsään.fi-palvelusta löytyvät omien palstojen kartat, puun ikärakenne ja hoito-ohjeet ovat Kukko-Väisäsen mielestä hyödyllistä tietoa.

Paljon on siis uudella metsänomistajalla pohdittavaa. Onko hän jo miettinyt omistuksensa laajentamista?

– Onhan se mielessä käväissyt. Etelä-Savossa on hyvin tarjontaa erikokoisista metsätiloista. Seudun myrskyherkkyys trombeineen on kuitenkin jonkinmoinen riski.

Metsätalouden perusteet haltuun

Metsäkeskuksen järjestämällä Metsään Peruskurssilla on pitkät, jo 15 vuoden perinteet. Kurssi järjestetään säännöllisesti useilla paikkakunnilla ympäri Suomen. Joka vuosi kaksi kertaa pidettävä kurssi kerää Helsingissä täydet osallistujamäärät eli 50 henkilöä kurssia kohti. 

Pääkaupunkiseudun kursseja vetävä Metsäkeskuksen asiakasneuvoja Lars Ekman kertoo suosion taustaksi, että pelkästään Helsingissä on 40 000 metsänomistajaa. Läheskään kaikilla ei ole edes perustietämystä metsänhoidosta. Ekman tiivistää viiden luentokerran sisällön seuraavasti:

– Käymme läpi metsän historiaa, puulajeja, hoitoa, puukauppaa ja verotusta. Kurssi antaa pohjan tehdä itsenäisiä päätöksiä oman metsänsä suhteen.

Kevään kurssi päättyy työpainotteiseen metsäretkeen, syksyn kurssi Metsämessuille. Moni peruskurssin kävijä jatkaa suoraan syventävää tietoa jakavalle jatkokurssille, osa käy sen peruskurssin rinnalla. Niin tai näin, tiedolle on käyttöä, oli tilanne metsän omistuksen osalta mikä tahansa.

– Kurssille voi tulla ennakoivasti jo ennen omistusta tai pohjustamaan yhdessä tulevaa sukupolvenvaihdosta.

Uuden metsänomistajan muistilista

1. Hae lainhuuto Maanmittaus­laitoksen rekisteriin perinnön­jaon tai verotus­yhtymän muodostamisen jälkeen.

2. Tutustu metsääsi Metsään.fi-palvelussa. Sieltä löydät kartat, ilmakuvat, hoito- ja hakkuuehdotukset sekä luontokohteet. 

3. Tarkista voimassa olevat sopimukset esimerkiksi puukaupasta, metsän hoidosta, tie- tai ojitushankkeesta ja metsävakuutuksesta. Selvitä lisäksi, oletko metsänomistajana arvonlisäverovelvollinen ja kohdistuuko metsäkiinteistöön rasitteita. 

4. Tilaan kannattaa tutustua myös maastossa. Selvitä mielellään metsäammattilaisen kanssa:

  • metsän rajat
  • uudistettavat alat ja korjattavat myrskynkaadot

5. Kirjaa menot verotusta varten ja tee metsänomistajan veroilmoitus.

6. Hanki tietoa ja mieti omat tavoitteesi metsänomistajana. Jos sinulla on selkeitä tavoitteita omistuksellesi tai haluat tarkan suosituksen metsänhoitotöiden ja hakkuiden ajoittamisesta, teetä metsäsuunnitelma.

Apua ja tietoa

  • Metsätilan kiinteistötiedot ja rasitteet saa selville Maanmittauslaitokselta.
  • Metsän sijainnista ja hakkuumahdollisuuksista saa tietoa Metsään.fi-palvelusta.
  • Keskeneräisistä tie- ja ojitushankkeista tietää Metsäkeskus, jos niihin on haettu Kemera-tukea.
  • Metsäsuunnitelmia ja arvioita tekevät metsänhoitoyhdistykset, Otso Metsäpalvelut ja metsäpalveluyrittäjät.
  • Keskeneräisistä puukaupoista tai hoitosopimuksesta tietää puun ostajayhtiö.
  • Alv-rekisteriin kuulumisen voi tarkistaa YTJ-tietopalvelulta.
  • Metsävakuutuksesta saa tietoa vakuutusyhtiöltä.
  • Metsänomistajaa auttavat myös Metsäkeskuksen asiantuntijat, Metsään ABC -päivä ja Metsään Peruskurssi.

 

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?