Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.


Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

22.8.2017 | Teksti Marina Ahlberg | Kuvat Miika Kainu ja Puutarhaliitto

Metsä puutarhassa vai puutarha metsässä?

Käsite metsäpuutarha on väljä ja siihen voidaan lukea luonnonmetsät, jotka on muutettu puutarhamaisiksi sekä varta vasten ”metsäksi” perustettuja puutarhoja. Yhteistä metsäpuutarhoille on, että niissä kasvaa monipuolisesti erilaisia kasveja kerroksittain eli sieltä löytyvät maanpeitekasvit, pienet ja keskikorkeat pensaat sekä erilaiset lehti- ja havupuut. Usein metsäpuutarhassa on myös puunrungoilla köynnöstäviä kasveja, näyttäviä kiviä, kantoja, polkuja ja pieniä ketoaukioita.

Iloa kaikille aisteille

Metsäpuutarha on ennen kaikkea iloa silmälle ja sen rauhoittava vaikutus on merkittävä. Silmä osuu siellä joka kerta erilaisiin kohteisiin ja näkymiin vuodenajasta riippumatta.

Taloudellista merkitystä metsäpuutarhalla ei useinkaan ole, koska puiden annetaan kasvaa vanhoiksi ja puutarhan monimuotoisuutta ylläpidetään myös lahottajasienten ja hyönteiskannan avulla. Kaatuneet ja kelottuneet puut sekä kivet voi jättää osaksi puutarhaa. Tavoitteena on, että kaikki lisätty tai muokattu aines näyttää aidolta ja sulautuu metsäpuutarhan kokonaisuuteen.

Kotkansiipi ja kuunliljat pysyvät vehreinä koko kesän. Molemmat viihtyvät kosteassa lehtometsässä.

Kuinka perustan metsäpuutarhan?

Metsä jalostetaan vuosien kuluessa metsäpuutarhaksi luonnonmetsää harventamalla, jotta valoa saadaan enemmän maanpinnan tasolle ja kasvillisuutta voidaan monipuolistaa. Esimerkiksi kuivaan kangasmetsään voidaan tuoda lisää kasvualustaa, jotta siellä saadaan viihtymään myös lehtipuita ja pensaita. Aluskasvillisuus kehittyy pääosin luonnon ehdoilla, kun valoa saadaan lisää maantasoon.

Metsäpuutarhaan voi siirtää lähialueilta puita, pensaita, saniaisia ja aluskasveja, joiden tiedetään menestyvän alueella. Sammalet ja varvut sopivat myös mainiosti siirrettäviksi. Metsään voidaan istuttaa köynnöksiä, sipulikukkia, perennoja, alppiruusuja ja muita pensaista, jotka eivät luontaisesti kuulu suomalaiseen metsään. Usein metsäpuutarha liittää luontevasti pihapuutarhan luonnonmetsään tai sen avulla voidaan hyvin rajata tonttia ja luoda luonnollinen kehys ja näkösuoja omalle pihalle.

Metsäpuutarhan voi perustaa mihin vuodenaikaan tahansa. Kevättalvi on hyvää aikaa raivata puustoa ja vesakkoa alueelta. Loppukeväällä pääsee istuttamaan uusia kasveja ja kesän aikana maastoa voi muokata mieleiseksi. Syksyllä istutusaika jatkuu, ja silloin on sipulikukkien istutusaika. Talvella nautitaan metsäisestä kuurapuutarhasta. Usein perustaminen on vuosien työ, jolloin metsän kasvivalikoimaa monipuolistetaan ja pidetään huoli siitä, että alue ei pääse vesakoitumaan.


Kuntta eli metsänpohja nostetaan metsänhoitoalueilta ennen hakkuita ja siirretään istutuspaikalle. Jos alueella kasvaa entuudestaan mäntyjä ja varvikkoa, on maaperä todennäköisesti otollinen myös varpumaton kasvulle.

Kasvit kasvualustan mukaan

Metsäpuutarhan suunnittelu aloitetaan huomioimalla metsätyyppi tai kasvualusta. Alkuperäinen puusto ja kasvillisuus luovat rungon metsäpuutarhalle. Jos puutarha perustetaan tyhjälle alueelle, valikoidaan pääkasvit ympäröivästä luonnosta, jolloin ne todennäköisesti menestyvät siellä parhaiten ja alue sulautuu luontevasti ympäristöön.

Maaperän kosteudella on merkitystä. Suopohjainen kostea maasto ei sovi hyvin metsäpuutarhalle, vaan silloin se kannattaa jättää luonnontilaan. Tarvittaessa liian kosteaa, rämeistä metsäpohjaa voi ojittaa. Liian kuivalle alueelle voi puolestaan yrittää johdattaa vettä esimerkiksi kallioilta tai lähiojista, jos sellaisia on. Innokkaimmat patoavat puroja ja rakentavat pieniä lampia.

Käyttötarkoitus kannattaa myös miettiä. Onko alue enemmän suojavyöhyke, esteettinen kokonaisuus vai halutaanko sinne esimerkiksi nuotio- tai maja-aukio tai lintujen bongauspaikka? Linnunpöntöt sopivat erinomaisesti tällaiselle alueelle, jossa linnuille on suojaa ja syötävää.


Useimmat alppiruusut (Rhododendron) viihtyvät happamassa maassa, ja niitä hoidetaan havukasvien tavoin.

Miten metsäpuutarhaa hoidetaan?

Metsäpuutarhojen lähtökohtana on helppous ja luonnollisuus, joten ne eivät tarvitse paljon hoitoa. Tärkein hoitotoimenpide on mielellään keskikesällä tehtävä vesakontorjunta ja tarvittaessa heinien ja ketojen niitto.

Yleensä tippuneet lehdet ja kuolleet kasvinosat jätetään paikalleen maan katteeksi. Polut ja mahdollinen lampi on kuitenkin hyvä puhdistaa kuolleista lehdistä. Istutusten jälkeen on hyvä kastella uusia kasveja kasvukauden aikana ja nuorille alppiruusuille on tarpeellista laittaa varjostusta kevättalvella. Tarvittaessa puita ja pensaita leikataan niin, että niiden kasvutapa säilyy terveenä ja avoimena ja että metsässä on helppo liikkua ja nähdä kokonaisuuksia. Hyvällä ylläpidolla metsäpuutarhan saa näyttämään todellisuutta suuremmalta ja kolmiulotteiselta.

Näe puu metsältä

Tyypillisesti metsäpuutarhaan siirretään lähialueilta uusia tuttuja puulajeja ja sinne istutetaan myös sellaisia puita, joita alueella ei vielä ole. Moni haluaa metsäpuutarhaan vaihtelevuutta niin muotojen, värien kuin kasvutapojen puolesta ja kehittää siitä pientä puulajipuistoa, jonka kehitystä on ilo seurata. Erikoisuudet sopivat osaksi metsäpuutarhaa. Tyypillistä on, että havumetsään tuodaan lehtipuita ja päinvastoin. Näin saadaan visuaalisesti monipuolisempi ympäristö ja vuodenaikojen vaihtelun tuoma ilo lisääntyy.

Hyötykasvit osana metsäpuutarhaa

Marjakasvit ja luonnonmarjat ovat tyypillisimpiä metsäpuutarhakasveja. Suositut villiyrtit sopivat myös. Varsinaista kasvimaata tai perunapeltoa ei kannata perustaa metsäpuutarhaan eikä ihan sen laidallekaan – puut ja pensaat varjostavat, ja ne myös kuluttavat paljon vettä ja ravinteita. Säntillinen kasvimaa näyttää myös vieraalta metsäisessä ympäristössä, jossa kulkuväylätkin ovat usein kaartuvia.

Mitä ei kannata istuttaa metsäpuutarhaan?

Metsään ei kannata istuttaa arimpia ja eksoottisimpia kasveja, koska ne joko viihtyvät siellä huonosti tai näyttävät oudoilta metsäisessä ympäristössä. Esimerkiksi jaloruusut ja muotoon leikatut pensaat ovat tyypillisiä hoidetun puutarhan kasveja. Sinne ei kannata istuttaa myöskään voimakkaasti leviäviä ja haitallisia kasveja, kuten kurttulehtiruusuja, japanintatarta, jättipalsamia, lupiineja tai jättiukonputkea. Monet perennat sopivat kuitenkin erinomaisesti metsäpuutarhan reunoille, ja niistä kannattaa valita lajikkeita, joita ei tarvitse tukea ja jotka ovat luonnollisen näköisiä.

Missä voi tutustua metsäpuutarhaan Suomessa?

Mustilan arboretum ja Aulangon metsät ovat varmasti tunnetuimpia isoja metsäpuutarhoja Suomessa. Haagan alppiruusupuisto on myös erinomainen kohde. Lähes kaikki arboretumit on rakennettu metsäpuutarhamaisiksi, mutta metsäpuutarhan elementtejä ja ideoita löytyy lähes kaikista isoista kaupunkipuistoista ja monista mökki- ja kaupunkipihoista, kun niitä katsoo oikealla tavalla.

Artikkelia varten on haastateltu Puutarhaliiton toimitusjohtaja, MMM Timo Taulavuorta.

Share/Save

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Muinaisjäännös ei ole este metsänhoidolle

Historia näkyy maastossa monin tavoin, menneistä ajoista kertovat hautaröykkiö, karsikkopuu tai I maailmansodan juoksuhauta. Muinaisjäännökset eivät kuitenkaan estä alueen metsänhoitoa. 

Puukuidut tulevat

Selluloosasta on opittu tuottamaan kangasta tekstiiliteollisuuteen ja monia öljyä korvaavia materiaaleja. Puumuuntokuitujen mahdollisuudet kiehtovat tekstiilisuunnittelija Pirjo Kääriäistä.

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Ilomantsilainen Timo Pesonen oppi isältään, että metsätyöt kannattaa tehdä kerralla hyvin. Näin ansaitaan metsänomistajien luottamus.

Tuomaanristi tuo joulun tunnelmaa

Veistäjätaituri Heikki Niskanen vuolee perinteisiä joulukoristeita. Kauniit tuomaanristit syntyvät hitaasti kasvaneiden haapojen puusta.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?