Viljaa ja vihanneksia riistalle

Pienet hirvieläimet ja peltokanalinnut kiittävät talveksi katetusta ruokapöydästä. Riistan talviruokinta pitää monen riistaeläimen kannan elinvoimaisena.


Viljaa ja vihanneksia riistalle

Pienet hirvieläimet ja peltokanalinnut kiittävät talveksi katetusta ruokapöydästä. Riistan talviruokinta pitää monen riistaeläimen kannan elinvoimaisena.

30.10.2018 | Teksti Sirpa Sutinen | Kuvat Tommi Anttonen ja Marko Muuttola

Vielä kolmekymmentä vuotta sitten pidettiin jänisten talviruokintaa arvossa. Niille tehtiin ruokinta-automaatteja, vietiin heinää ja kaadettiin haapoja. Riistan talviruokinnasta tulee Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Teemu Lambergille mieleen nuoruus.

– Silloin ei meidän kulmilla pieniä hirvieläimiä vielä ollut. Pääasiassa ruokittiin metsäjänistä. Ruokinnan hyödyistä ei olla tänä päivänä ihan vakuuttuneita, silloin toki oltiin, Lamberg toteaa.

– Pohjois-Savossa se on edelleen yleistä. Siellä taitaa olla Suomen tiheimmät metsäjäniskannat.

Nykyään riistan talviruokinnassa keskitytään enimmäkseen pienten sorkkaeläinten, metsäkauriin ja valkohäntäpeuran ruokintaan. Pohjanmaan suunnalla talviruokinnassa ovat usein fasaani ja peltopyy. Kaakkois-Suomessa uutena tulokkaana talviruokinnassa on puolestaan villisika.

– Sitä ei ruokita, jotta kanta säilyisi talven yli, vaan koska sitä halutaan pienimuotoisella ruokinnalla houkutella ja päästä saaliinjaolle, Lamberg selittää.

Pieniä hirvieläimiä ruokitaan pääosin eteläisessä Suomessa.

– Toki Kainuuta myöten, Keski-Suomesta alaspäin painottuen. Tornionjokilaaksossa niitä on myös, Lamberg kertoo.

Paikoin valkohäntäpeurakanta on eteläisessä Suomessa kuitenkin verrattain runsas.

– Silloin voi kyseenalaistaa ylenmääräisen talviruokinnan tarpeen. Vastaan voi tulla ongelmia liikenteessä ja pelloilla. Toisaalta ruokinnalla eläimet saadaan pysymään pienemmällä alueella, ehkä jopa poissa liikenteen jaloista.

Ruokinta syrjäiseen paikkaan, avoimeen maastoon

Talviruokinta kannattaa järjestää paikkaan, jossa se ei haittaa liikennettä.

– Kauriiden makuupaikan ja ruokintapaikan väliin ei saa jää vilkasta tietä, eikä ruokintapaikka voi olla ihan asutuksen kupeessa. Paras paikka on syrjäisellä peltoheitolla, Teemu Lamberg sanoo.

Avonainen maasto on parempi kuin metsän suoja. – Metsäkauris ja valkohäntäpeura ovat helppoja saaliita ilvekselle, jos lunta on paljon ja ruokintapaikka on metsän keskellä. Peltoaukealla on ilveksen vaikeampi yllättää niitä syöttöpaikalle.

Myös peltokanalinnuille avoin pelto on paras ruokintapaikka. Peltopyy pääsee reagoimaan nopeasti, jos kanahaukka liihottelee paikalle.

– Teeriä ruokittiin aikoinaan kauralla ja kauralyhteillä. Siitä on kahtalaisia kokemuksia. Niitä ruokittiin soille, mutta taisi käydä niin, että haukat oppivat käymään samoilla soilla. Tulos oli teeren kannalta heikko ja ruokinnasta on pitkälti luovuttu. Teerille tarjotaan nykyisin korkeintaan jauhinkiviä.

Sorkkaeläimiä kiinnostaa suola, jota on hyvä tarjota läpi vuoden.

– Irtosuolaa tai ruokintapaikalle sijoitettu nuolukivi.


Jyväskylän seudulla riistasuunnittelijana työskentelevä Teemu Lamberg kannustaa antamaan riistalle hyvin monipuolista ruokaa.

Monipuolinen kattaus talviruokinnan perustana

Kun talviruokintapaikka on valittu, on päätettävä tarjoilusta. Lamberg kannustaa monipuoliseen kattaukseen.

– Juureksia, viljaa, kuivaheinää, rehujakin pienimuotoisesti, jopa väkirehuja. Apilapohjaiset rehut ovat hyviä. Metsäkauris voi olla hyvinkin valikoiva syöjä. Vaihtoehtoja pitäisi olla, ei ainoastaan kauraa. Se käy niille yksitoikkoiseksi.

Puutarhan ylijäämä, alkaen omenapuiden tuotosta, on tervetullut lisä riistan talviruokintaan. – Ylimääräistä omenasatoa voi tarjota metsästysseuralle.

Nahistuneet, pintavaurioiset ja pienetkin juurekset kelpaavat riistalle.

– Ei kuitenkaan homeisia, eikä pilaantuneita kasviksia. Riistalle ei myöskään viedä ihmisen prosessoimaa pullaa tai leipää. Hiiva ei sovi niille. 

Hirvi hakee eväänsä hoitamattomista taimikoista, niitä ei tarvitse ruokkia.

– Fasaanille ja peltopyylle kelpaavat vilja ja öljykasvit, kuten rehurypsi ja -rapsi. Ne ovat tyytyväisiä myös hangen talventörröttäjistä. Rikkakasvit voivat siemenineen olla elintärkeitä peltopyylle.

Ruokintapaikka tehokkain riistapellon laidalla

Lamberg vinkkaa, että myös hoitamaton niitty tarjoaa ruokaa linnuille talvisin.

– Usein pellon laitoja jätetään kyntämättä ja sinne kylvetään riistapeltosekoitusta tai auringonkukkaa.

Öljykasveista eläimet saavat energiaa, hiilihydraatteja puolestaan juurikasveista, sokerijuurikkaasta ja rehunauriista. Jos ruokintapaikka on syrjässä, olisi ihanteellista, että vieressä olisi riistapelto.

– Riistapelto syödään usein puhtaaksi ennen talven tuloa, mutta aina sinne jotain jää.

Riistasuunnittelija suosittelee pellolle valmiita riistapeltoseoksia hirvieläimille tai peltolinnuille. Niissä voi olla erilaisia palkokasveja, apilaa, öljykasveja, viljaa, kauraa, rehukaalia ja rehunaurista. Osa säilyy talveen.

– Kun hangen pinnalle ruokitaan ja riistapeltoa voi kaivaa, on eläimillä valinnanvaraa.

Joskus luonto edesauttaa riistapeltojen luomisessa. Näin kävi, kun vuoden takainen kesä ja syksy olivat sateisia.

– Luonto teki isolla kädellä riistapeltoja, kun sateiden takia ei viljaa päästy puimaan. Se hyödytti sorkkaeläimiä.

Myös metsätalous voi edistää riistaa selviytymään. Mustikka on avainlaji monelle riistaeläimelle sekä suojan että ravinnon takia.

– Ensiharvennusikäistä tiheää metsää harventaessa voi aluskasvillisuutta jättää raivaamatta. Peitteinen maasto ja riista­tiheiköt suojaavat riistaa. Harvennuksilla metsänpohjaan saadaan mustikan tarvitsemaa valoa, Lamberg sanoo.

– Näin voi auttaa pieniä sorkka-eläimiä ja metsäkanalintuja selviämään talven yli viemättä yhtään sankoa kauraa metsään.


Fasaaneja talviruokitaan erityisesti Pohjanmaan seudulla.

Talviruokinta pitää kannan elinvoimaisena

Lumi vaikeuttaa pienten sorkkaeläinten liikkumista talvisin. Jos talviruokinta ei lisääkään riistaeläinten määrää, voi sen avulla vahvistaa kantaa ja pitää sen elinvoimaisena. Emot talvehtivat paremmin ja ovat paremmassa kunnossa lisääntymisaikana.

– Talviruokinnan tärkein aika on helmikuusta eteenpäin. Vihreää ei vielä ole ja luonnonravinto on kaivettu lumen alta.

Pienet hirvieläimet kaivavat puolukkaa ja mustikkaa hangen alta. Runsaan lumen alta sitä on vaikea löytää, joten talviruokinta auttaa selviytymään talven yli.

Lamberg muistuttaa, että ruokintaa on jatkettava yli talven.

– Jos ruokinnan aloittaa syksyllä, on jaksettava kevääseen, kunnes maastossa on uutta vihantaa. Jos ruokinnan lopettaa kesken talven, tekee riistalle kirjaimellisesti karhunpalveluksen.

Talviruokinta vaatii sitoutumista viikoittain, jos käytössä ei ole ruokinta-automaattia. Maahan jätetyn viljan peittää pian lumi. Metsästysseuran jäsenten kesken jaettu ruokintavastuu keventää sitoutumisen astetta.

– Usein riistan talviruokintaa harrastavat metsästysseurojen jäsenet omilla maillaan.

Riistan ruokintaan on oltava maanomistajan lupa.

Riistakameralla luonnontarkkailu uudelle tasolle

Riistakamera ruokintapaikalla tuo iloa ja hyötyä myös ruokkijalle.

– Kuvista tietää, mitä eläimiä siellä käy, jopa mihin aikaan. Jäljistä ei aina lukumäärää pystytä laskemaan, kameralla se selviää. Luonnontarkkailu nousee ihan eri tasolle. Ei tarvitse spekuloida, mitä siellä käy, kun näkee kuvan.

Moni metsästyskortiton on aloittanut kauriiden kuvaamisen ja ruokinnan, kun kauris on käynyt pihamaan kauralyhteellä. Yleensä ruokintapaikalla käy myös harvinaisempia riistaeläimiä ja -lintuja.

Talviruokinnalla pyritään myös lisäämään metsästysmahdollisuuksia.

 

Vinkit talviruokinnan helppoon aloitukseen

  • Jänisten ruokinta on helppoa. Kuusenjuurelle viedään kuivaheinää tai kaadetaan haapa hangelle.
  • Erilaiset automaatit helpottavat ruokintaa. Eläimet opetetaan automaatille ruokkimalla niitä ensin myös maassa. Kun ne oppivat käymään ruokintapaikalla, oppivat ne myös hakemaan ruoan automaatista.
  • Riistalle kelpaavat puutarhan ylijäämävihannekset ja juurekset sekä omenat. Vie talviruokintapaikalle monipuolinen ruokalajivalikoima alusta alkaen.

 

Lasertulkittuja riistakohteita Metsään.fi-palvelussa

Metsänomistajille ja -ammattilaisille löytyy nyt riistan elinympäristötietoa Metsään.fi-palvelussa. Laserkeilattua aineistoa julkaistiin kesällä Sodan­kylästä, Pudasjärveltä, Kuopiosta ja Porista. Syksyn mittaan palvelu laajenee kattamaan koko Suomen lasertulkitun riistan elinympäristötiedon.

Palvelussa metsätilalla näkyvä riistakohde tarkoittaa, että metsärakenne on erityisen suotuisa riistalle sellaisenaan. Riistametsänhoito sopii minne tahansa, mutta riistametsäaineiston kohteilla se kannattaa erityisesti.

Aineiston tuottamisessa on huomioitu mahdollinen pensaskerros tai ali­kasvos ja sen määrä, metsikön monimuotoisuus sekä puuston järeys.

Aukotonta tietoa pensaskerroksesta ei nykymenetelmillä saada, minkä vuoksi puhutaan mahdollisista riistakohteista, joilla on suurella todennäköisyydellä riistalle sopivia rakennepiirteitä, kuten peitteisyyttä ja piilopaikkoja. Monet niistä ovat riistalle tuiki tärkeitä poikueympäristöjä.

 

Share/Save

Pakuria viljelemään

Terveysvaikutteisen pakurikäävän viljely on villinnyt suomalaiset metsänomistajat.

Kohti tavoitteiden mukaista metsänhoitoa

Annatko metsässäsi painoarvoa puunmyyntituloille, maisemalle, metsästykselle vai esimerkiksi virkistyskäytölle? Metsänkasvatusmenetelmän voi valita metsänomistajan tavoitteiden mukaan.

Metsä siirtyi suvussa seuraaville

Harri ja Paula Viilo ovat ostaneet metsämaata ja peltoa vanhemmiltaan. Metsätilan sukupolvenvaihdosta kannattaa suunnitella ajoissa. Vaihtoehtoja siihen on useita, ja ammattilaisilta saa apua.

Avoin metsävaratieto tuo uutta metsäalalle

Avoin metsävaratieto tuo uutta metsäalalle

Yksityismetsistä kerätyt metsävaratiedot tulivat julkisiksi alkuvuodesta. Avoimen metsätiedon pohjalta on syntynyt uusia sovelluksia, joista on hyötyä puunostajille ja metsänomistajille.

Perhe lomailee ekohirsitalossa

Perhe lomailee ekohirsitalossa

Perinteiset hirsirakennukset kiinnostavat jälleen. Erityisesti loma-asuntoja valmistetaan paljon hirrestä.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?