Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.


8.8.2017 | Teksti Laura Hyvönen | Kuvat Laura Hyvönen

Majatalo Puukarin Pysäkin yrittäjä Anni Korhonen nauttii maalla asumisesta. Pohjois-Karjalassa Valtimon vaaramaisemissa sijaitsevan majatalon parvekkeelta aukeaa yksi Korhosen mielimaisemista. Kuten emäntä sanoo, täällä hengitetään paikallisuutta, luontoa ja karjalaisuutta. Toiminnan ytimessä ovat ”passiviteetit”, joita ympäröivä luonto tarjoaa.

– Luonto antaa minulle bisneksen ja ruokaa. Vaikka en pääse joka päivä luontoon, jo eläminen tällaisessa ympäristössä auttaa stressinsietokykyyn. En tiedä, onko kukaan välinpitämätön sille, mitä näkee ympärillään. Kun on elänyt suuren osan elämästä tietyssä maisemassa, siitä on tullut myös itsestäänselvyys. Pyrin pitämään silmät avoimina ainutlaatuiselle maisemalle ja yksityiskohdille.

Anni Korhonen
Majatalo Puukarin Pysäkin yrittäjän Anni Korhosen yksi mielimaisemista avautuu majatalon yläkerran parvekkeelta.

Luonto ja maisema ovat pihapiirin lisäksi tärkeä osa neljän majatalon yhteistyörinkiä, johon kuuluvat yrittäjät ylläpitävät 72 kilometrin pituista Majatalosta majataloon -hiihtovaellusreittiä. Nyt suunnitelmissa on reitin päivitys myös kesällä kuljettavaksi. Matkalla on vaaroja, soita ja peltoja – ja myös 200 eri maanomistajaa. Vaelluskäyttö ja siitä sopiminen riippuu maanomistajista ja heidän suunnitelmistaan. Maisema-arvo suhteessa perinteiseen rahalliseen hyötyyn täytyy perustella hyvin.

– Jos yksikin sanoo ei, niin reitti ei mene siitä. Emme voi maksaa kaikille, mutta olemme perustelleet, mitä maanomistaja siitä hyötyy, että hänen maillaan kulkee reitti. Olisi mahtavaa, jos sitä ei tarvitsisi koko ajan perustella. Reitti nostaisi maan ja metsän arvoa, eikä laskisi sitä, Korhonen toteaa.

Itsekin metsää omistava Korhonen kannustaa metsänomistajia miettimään vaihtoehtoja metsien hyödyntämiseen. Kuinka metsän käsittely istuu kokonaisuudessaan maisemaan ja mitä ympäröivää elämää palstan ulkopuolella on? Pajukko voi näyttäytyä toiselle hirveänä ryteikkönä, toiselle taas mehiläisten ruokailupaikkana.

– Suomalaiset suhtautuvat maan- ja metsänomistajuuteen erikoisesti. Meillä on jokamiehenoikeudet, mutta kun lupia kysytään, tilanne muuttuu. Metsä on nähty vain puina. Toisaalta luonnon arvostukseen herätään enemmän ja enemmän.

Majatalosta majataloon -hiihtovaellusreitti
Maisemat ja suomalainen metsäluonto ovat tärkeä osa Puukarin Pysäkin yritystoimintaa ja myös neljän majatalon yhteistyöverkoston hiihtovaellusreittiä.

Maisemanvuokraus yhä heikosti tunnettu vaihtoehto

Maisemakysymyksiin on törmätty myös Etelä-Savossa, missä sijaitsee matkailuyritysten lisäksi lähes 50 000 kesämökkiä. Mökkeilykauden koittaessa Suomen metsäkeskukseen on tullut yhteydenottoja, kun mökin läheinen metsä onkin vuoden aikana kaadettu.

– Mökkiläiset kysyvät, että eikö tälle voi mitään, sillä olisin vaikka maksanut, että metsä olisi jäänyt pystyyn. Vapaa-ajan asukkaille vaikuttaa olevan vielä hämärää, mitä metsänomistaja saa tehdä ja mitä metsälaki ja sertifioinnit tarkoittavat, kertoo Metsämaisema mieleiseksi -hankkeen projektipäällikkö Tarja Hämäläinen Suomen metsäkeskuksesta.

Etelä-Savon alueella on käynnissä Metsämaisema mieleiseksi -hanke, jonka päätavoitteena on tietoisuuden ja vuoropuhelun lisääminen maisemanvuokrauksen mahdollisuuksista. Käytännössä maisemanvuokraus tarkoittaa metsänomistajan ja lähikiinteistön omistajan välistä vapaaehtoista sopimusta, jossa sovitaan metsän käsittelystä tietyllä alueella.

– MTK on aikanaan laatinut virkistysarvokaupan sopimusmallin, mutta tiedon mukaan sopimuksia ei ole tehty yksityisten metsänomistajien ja mökkiläisten välillä.

Maisemanvuokraus on siis vielä varsin tuntematon mahdollisuus eri osapuolille. Myöskään nykyinen metsälaki ei käsittele maisemaa. Yksi ratkaistava kysymys koskee rahaa, eli korvaustasoa ja korkotekijöitä. Mikä on esimerkiksi hakkuun siirtämisen tarkka hinta, jos riskinä on puuston lahoaminen tai muut tuhot?

– Jos metsänomistaja kertoo suunnittelevansa hakkuita ja ehdottaa tai pyytää maksua, voi tulla myös kiristyksen tuntu, Hämäläinen lisää.

Eri osapuolet saattavat katsoa metsämaisemaa erilaisesta aikaperspektiivistä. Metsäammattilaiselle maiseman muokkaus on tilapäinen haitta, kun taas mökkiläiselle muutos voi tuntua ikuisemmalta.

– Mielikuvat mökkimaisemasta ovat maalaisromanttisia, ja metsäkin on järeä. Taimikko ei välttämättä ole monellekaan metsä. Puhutaan sosiaalisesta omistajuudesta, eli ihmiset mieltävät omistustaan isomman alueen mökkimaisemakseen, eikä siihen saisi puuttua.

Puukarin Pysäkin komposti
Komposti on Anni Korhosen mielestä luonnollinen osa puutarhaa, ja siksi se piilottamisen sijaan kuuluu Puukarin Pysäkin takapihan maisemaan.

Uusia ansaintamahdollisuuksia omistajalle

Metsämaisema mieleiseksi -hanke kannustaa mökkiläisiä ja matkailuyrittäjiä aktiivisuuteen, mikäli maisemanvuokraussopimus maanomistajan kanssa kiinnostaa. Hanke vie tietoa myös metsäammattilaisille, sillä metsänomistajakyselyn mukaan maisema-asiat eivät ole tulleet hakkuun yhteydessä ainakaan suoraan puheeksi.

Metsänomistajatkaan eivät lähtökohtaisesti vierasta vuokrauksen mahdollisuutta. Hankkeessa tehtyyn kyselyyn vastasi 303 metsänomistajaa, joista 212 olisi valmis siirtämään päätehakkuita, jos korvauksesta sovitaan. Esimerkiksi alikasvoksen raivaamiseen ilman korvausta olisi valmis 128 vastaajaa. Metsänomistamisen tärkeimmäksi tavoitteeksi nousi metsän luoma taloudellinen turva. Iso osa vastaajista pitikin melko epätodennäköisenä, että vuokraaja olisi kiinnostunut maksamaan päätehakkuun siirtämisestä maanomistajan toivoman hinnan.

– Maisemaa ei ajatella rahallisena asiana. Voi kuitenkin olla muitakin ansaintamahdollisuuksia kuin puuntuotanto, Hämäläinen toteaa.

Puukarin Pysäkin Anni Korhonen suhtautuu maisemanvuokraukseen kiinnostuneesti.

– Jos ajattelen itse, on aika iso juttu lähteä vaatimaan mökin omistajalta tai naapurilta rahoja. Mutta jos siihen tulee oikea raha mukaan, ehkä maisema koettaisiin sitten oikeasti arvokkaaksi.

Maisemanvuokraus

  • Maisemanvuokraus on metsänomistajan ja lähikiinteistön omistajan välinen sopimus tietyn alueen metsän käsittelystä. Sopimuksessa huomioidaan molempien osapuolten tarpeet ja tavoitteet.
  • Maisemanvuokraussopimus on vapaaehtoinen ja laaditaan määräajaksi.
  • Sopimus tehdään yleensä kirjallisesti ja sen voi irtisanoa, mikäli tilanne muuttuu olennaisesti.
  • Maksettava korvaus on tapauskohtainen. Valmiita taulukoita tai laskentakaavoja ei toistaiseksi ole olemassa.
  • Sopimus voi koskea esimerkiksi uudistushakkuun siirtämistä, pienpuuston raivausta näkyvyyden parantamiseksi tai vesistön rantaan jätettävää normaalia leveämpää suojavyöhykettä.

Lähde: Metsämaisema mieleiseksi -hanke

Share/Save

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

spinnova kuitulanka

Kuidunkokoinen keksintö tähtää kansainvälisille markkinoille

Jyväskyläläinen Spinnova Oy kehittää puukuidusta lankaa, joka voi parhaimmillaan muuttaa kansainvälisen tekstiiliteollisuuden suunnan. Selluloosasta syntyy ilman kemiallisia prosesseja eettistä ja ekologista materiaalia. 

Metsä uudistuu pala kerrallaan

Metsä uudistuu pala kerrallaan

Eri-ikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa metsää käsitellään poiminta- ja pienaukkohakkuilla. Metsänomistajat tutustuivat näihin hakkuutapoihin Saarijärvellä.

Koira ja kopteri pesivien metsojen apuna

Koira ja kopteri pesivien metsojen apuna

Keski-Suomen maakuntalintu metson kolme viimeisintä lisääntymiskautta ovat epäonnistuneet, ja linnut tarvitsevat pesiensä suojaamiseen apua. Sadan pesän savotta -hankkeessa kokeiltiin pesän bongausta kopterilla.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?