Yhteismetsä yllätti iloisesti

Oululainen Aulis Martinmäki liittyi Haapaveden yhteismetsään joulukuussa 2015 ja yllättyi positiivisesti. Metsä pysyi suvussa, mutta metsätyöt tekee ulkopuolinen ammattilainen. Lisäksi puuta löytyi myyntiin enemmän kuin alun perin oli ajatus.


9.2.2017 | Teksti Katriina Liusjärvi | Kuvat iStockphoto ja Haapaveden yhteismetsä

Kun ikää alkoi tulla lisää, oululainen Aulis Martinmäki alkoi mietiskellä työmatkaansa. Kotoa Oulusta 25 hehtaarin metsätilalle Haapavedelle kertyi 140 kilometriä. Se on pitkä matka ajaa fyysisiä töitä tekemään.

 Perillisillä on omat työnsä ja kiireensä, eikä heillä ollut aikaa eikä motivaatiotakaan ryhtyä hoitamaan metsätilaa.

Metsätila on kuitenkin osa Martinmäen kotitilaa, joten tunneside on voimakas.

– Sen vuoksi metsän myyminen pois tuntui isolta ajatukselta. Halusin, että perillisillekin siirtyy suvun metsää jollain tavalla.

Mikä on yhteismetsä?

Ratkaisuksi löytyi yhteismetsä. Yhteismetsä on metsänomistuksen muoto, jossa metsänomistajat liittävät palstansa yhteen, ja osuus yhteismetsästä määritellään liitettyjen palstojen arvon perusteella. Näiden osuuksien mukaan sitten jaetaan osakkaille yhteismetsän tuotosta kertyvää ylijäämää. Liittymisessä ei siis liikuteta rahaa: liittyminen ei maksa mitään, vaan metsät muutetaan yhteismetsäosuuksiksi.

Yhteismetsien tarkoituksena on parantaa metsänhoidon tasoa yksityisten omistamilla mailla ja myös saada metsistä enemmän puuta liikkeelle.

Yhteismetsien perustaminen helpottui vuonna 2003, kun yhteismetsälaki muuttui. Nyt yhteismetsän perustaminen on sopimuksenvarainen asia. Ennen lakimuutosta yhteismetsiä oli koko Suomessa 137 kappaletta, viime vuoden lopulla niitä oli jo 386.

Haapaveden yhteismetsän ensimmäisessä osakaskunnan kokouksessa oli koolla osakkaiden lisäksi Metsäkeskuksen väkeä. Kuvassa Aulis Martinmäki on neljäs vasemmalta.

Suvun yhteismetsiä kaikkein eniten

Uusista yhteismetsistä kappalemäärällisesti on eniten perustettu niin sanottuja suvun yhteismetsiä, jossa suvun omistuksessa olevista metsistä perustetaan yhteismetsä. Toinen ryhmä ovat useampien omistajien yhdessä perustamat alueellisia yhteismetsät, joiden yhtenä tavoitteena on, että ne jäävät avoimiksi ja niihin voi myös jatkossa liittyä kuka vain.

Yhteismetsiä on kaiken kokoisia. Pienin on 4,7 hehtaaria ja suurin on Kuusamon yhteismetsä, joka on yli 90 000 hehtaaria, kertoo Metsäkeskuksen ja Maanmittauslaitoksen yhteisessä Pohjoisen metsätilat kasvuun -hankkeessa  työskentelevä Mikko Honkanen.

Yleisimmin yhteismetsästä kiinnostunut metsänomistaja asuu etäällä omasta palstastaan ja kenties ikääkin alkaa jo olla.

Suurin kynnys tässä taitaa olla se, että metsän hallinta siirtyy kokonaan yhteismetsälle. Entiselle tilalleen ei voi mennä enää raivaussahan kanssa heilumaan. Mutta kun siihen ajatukseen tottuu, niin yhteismetsä on monelle oivallinen tapa omistaa metsää, Honkanen kertoo.

Yhteismetsä hoitaa myös metsäiset veroasiat.

Yhteismetsä periytyy

Aulis Martinmäki on reilun vuoden jälkeen tyytyväinen päätökseensä liittyä yhteismetsään. Hän ei kaipaa metsätöitä.

Minulla on vanha kotitila siinä metsien vieressä. Jätin sinne muutaman hehtaarin metsän talon ympärille puuhakentäksi, ja siinä on minulle enemmän kuin tarpeeksi.

Yhteismetsään liittyminen on ollut kannattavaa myös taloudellisesti.

Metsistä on löytynyt puuta myyntiin enemmän kuin alun perin ajateltiin.

Kun sen aika tulee, perilliset saavat osuuden yhteismetsästä. Näin heillä säilyy side metsiin, mutta omistaminen ei velvoita heitä hoitamaan metsiä. Siitä huolehtivat ammattilaiset.

Perinnönjaossa yhteismetsän osuudet on helpompi jakaa kuin metsätila, Mikko Honkanen vinkkaa.

Pohjoisen metsätilat kasvuun -hankkeessa työskentelevän metsätalousinsinööri Mikko Honkasen mukaan yhteismetsä on perinnönjaossa metsätilaa yksinkertaisempi.

Kuusen hakeminen yhteismetsästä riippuu säännöistä

Mutta entä sitten se joulukuusi? Moni on tottunut hakemaan kuusen omasta metsästä. Ei ole aivan selvää, että sen voi hakea yhteismetsästä

­Kaikesta yhteismetsän toiminnasta päätetään, kun se perustetaan. Yhteismetsälle laaditaan ohjesääntö, jossa muun muassa kuusiasia voidaan määritellä.

Jos ohjesäännössä niin määritellään, kuusen voi hakea yhteismetsästä. Se ei välttämättä ole se oma vanha palsta, vaan yhteisesti määritelty paikka, Honkanen sanoo.

Ja jos kuitenkin tulee katumapäälle, yhteismetsästä on mahdollista myös erota.

– Siihen tarvitaan kuitenkin osakaskunnan kokouksen päätös ja sen takana on oltava 3/4-osan kannatus äänestykseen osaa ottaneiden äänistä. Myönteinen päätös ei takaa, että saisi aikaisemmin omistamansa tilan alueen takaisin vaan sen, että yhteismetsän alueesta erotetaan tilan yhteismetsäosuuden arvon mukainen alue.

Haapaveden yhteismetsä

  • Haapaveden yhteismetsä on perustettu vuonna 2015.

  • Yhteismetsässä on osakastiloja 36 kappaletta ja omistajia 39. Sen pinta-ala on noin 1200 hehtaaria.

  • Yksityisten tilojen lisäksi osakkaana on myös Metsähallitus parilla tilalla.

  • Pohjoisen metsätilat kasvuun hanke toteutti viime vuonna yhdessä yhteismetsän kanssa kyselyn, jossa tarjottiin mahdollisuutta Haapaveden tiloille liittyä yhteismetsään liitettävän tilan arvoa vastaavaa osuutta vastaan.

Yhteismetsät Suomessa

  • Vuoden 2017 alussa Suomessa oli 386 yhteismetsää.

  • Yhteismetsien kokonaispinta-ala kasvaa koko ajan, ja se on nyt jo noin 635 000 hehtaaria.

  • Maamme yhteismetsissä on noin 25 000 osakasta, ja niihin kuuluu liki viisi prosenttia yksityismetsiemme pinta-alasta.

  • Yhteismetsiä on perustettu Suomessa jo 1800-luvun lopulta alkaen.

  • Suurimmat yhteismetsät ovat Kuusamossa, Sallassa ja Kemijärvellä.

  • Yhteismetsälain muutokset ovat helpottaneet yhteismetsiin liittymistä ja uusien yhteismetsien perustamista.

  • Lisää tietoa yhteismetsistä löydät Metsäkeskuksen verkkosivulta.

 

Share/Save

Riista viihtyy talousmetsässä

Riista viihtyy talousmetsässä

Riistan viihtymistä metsässä voi parantaa monella eri tavalla metsänhoitotöiden ja hakkuiden yhteydessä. Toimenpiteet tukevat myös metsän virkistyskäyttöä, maisemanhoitoa, vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja varautumista metsätuhoihin.

Puu taipuu muotoihin

Ohuimmillaan alle puolen millimetrin paksuinen koivuvaneri on upea materiaali: taipuisa ja joustava, pinnaltaan satiininen ja saumaton.

Metsävaratietoa tarvitaan

Metsään.fi-palvelu ja tuttu ammattilainen auttavat metsän­omistaja Esko Lehtimäkeä metsä­töiden suunnittelussa. Kotimaan metsistä kerättyä tietoa on hyödynnetty jo sadan vuoden ajan.

Puu vaihtaa omistajaa verkossa

Kuutio.fi-puukauppapalvelu avautui keväällä metsänomistajien käyttöön. Millä tavalla verkossa sovitaan puukaupoista? Entä miten palvelusta saa parhaan mahdollisen hyödyn irti? Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä kertoo vinkkinsä metsänomistajille.

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?