Miten hoidetaan rajojen auki pitäminen ja epäselvän rajan määrittäminen?

Rajojen auki pitäminen on vanhastaan kuulunut maanomistajille osana kiinteistön hoitoa. Maanomistajien suorittamasta rajojen aukaisemisesta säädetään nykyisin laissa eräistä naapuruussuhteista (26/1920) eli naapuruussuhdelaissa. Kiinteistötoimitusten, esimerkiksi lohkomisen ja kiinteistönmäärityksen yhteydessä tehtävää uusien ja ennestään olevien rajojen aukaisemista koskevat säännökset ovat puolestaan kiinteistönmuodostamislaissa (554/1995).

Omistajat saavat avata metsämaalla asemakaava-alueen ulkopuolella sekä ranta-asemakaavassa metsätalouskäyttöön osoitetulla alueella sijaitsevien kiinteistöjensä välisen rajan. Avaaminen edellyttää aina, että raja on aikaisemmin maanmittaustoimituksen yhteydessä avattu ja että sen paikasta ei ole riitaa tai epäselvyyttä. Jos edellytykset eivät täyty, on tarvittaessa haettava kiinteistötoimituksena suoritettavaa rajankäyntiä, jossa raja määrätään ja avataan kiinteistönmuodostamislain mukaisesti.

Omistajien on avattava raja siten, että rajalinja on avatun raja-aukon keskellä. Muuten rajalinjan tarkasta paikasta syntyy helposti epäselvyyttä, jos rajamerkit myöhemmin katoavat. Raja-aukon on oltava niin leveä, että raja on selvästi havaittavissa. Jolleivät omistajat toisin sovi, aukon saa naapuruussuhdelain mukaan avata enintään 1,5 metriä leveäksi. Jollei rajan avaamistyön suorittamisesta pystytä sopimaan, kiinteistön omistaja saa avata rajan ilman rajanaapurin suostumusta ilmoitettuaan tälle ensin. Rajan avaamiskustannuksista vastaa se, joka rajan avaa, jolleivät kiinteistöjen omistajat toisin sovi. Raja-alueelta kaadetut puut kuuluvat sen kiinteistön omistajalle, jonka puolelta rajaa ne on kaadettu. Puiden omistajan on huolehdittava niiden talteen ottamisesta. 

Kun kiinteistötoimituksessa muodostetaan uusi kiinteistö, määrätään sen rajat ja ne avataan maastoon uusien pyykkien avulla. Siltä osin kuin muodostettava kiinteistö rajoittuu vanhoihin aiemmissa toimituksissa määrättyihin rajoihin ja niiden sijaintia osoittavat pyykit löytyvät alkuperäisiltä paikoiltaan, vanhoja rajoja ei toimituksessa normaalisti avata. Viran puolesta vanha raja avataan vain, jos kiinteistötoimituksen muu suorittaminen sitä edellyttää. Jos ennestään olevan rajan avaamiselle ei ole toimituksen kannalta tarvetta, rajan avaaminen voidaan suorittaa kiinteistötoimituksen yhteydessä asianomaisten pyynnöstä tehtävänä ja erikseen veloitettavana rajankäyntinä.

Rajankäynti eli kiinteistömääritystoimitus voidaan suorittaa myös erikseen kiinteistöjen välisen epäselvän rajan määrittämiseksi, esimerkiksi silloin, kun rajamerkit ovat kadonneet. Rajankäyntiä haetaan maanmittaustoimistolta, joka määrää toimitusinsinöörin ja ilmoittaa hakijalle toimituksen vireille tulosta. Rajankäynnissä raja määrätään entiseen paikkaansa. Jos aiemmissa kiinteistötoimituksissa tehdyt saman rajan paikkaa koskevat ratkaisut ovat keskenään ristiriitaisia, rajan paikka on määrättävä viimeisen lainvoimaisen ratkaisun mukaisesti. Voimassa olevassa kiinteistönmuodostamislaissa ei ole aiemmasta jakolaista poiketen nimenomaisia säännöksiä siitä, millaista näyttöä rajan paikasta on pidettävä ensisijaisena, jos esimerkiksi asiakirjat ja kartat ovat puutteellisia. Näytön arviointi on jätetty toimitusmiesten harkintaan. Käytännössä rajan paikka määräytyy ensisijaisesti maastomerkkien perusteella.

Maanmittauslaitos ei enää tee rajannäyttöjä, joissa rajan paikka ainoastaan osoitettiin maastossa pitämättä kiinteistönmääritystoimitusta ja tekemättä varsinaista päätöstä rajan paikasta. Rajannäytön tyyppisiä palveluja on kuitenkin saatavissa yksityisiltä toimijoilta.

Janne Uitamo
johtava metsälakiasiantuntija, OTM, MMM,
Metsäkeskus,
Julkiset palvelut