Yhteistyöllä parempia palveluja

Meidän kaupungissa asuvien metsänomistajien määrä kasvaa koko ajan, ja meillä on erilaisia toiveita ja tavoitteita
metsämme suhteen. Se, ettemme asu metsätilallamme asettaa haasteita palveluiden tarjoajille: Kuinka saavuttaa kaupungissa asuva metsänomistaja ja kartoittaa hänen tarpeensa? Onko metsänomistaja koskaan käynyt tilallaan, vai ajaako hän sinne kaksi-kymmentä kertaa vuodessa tekemään kaikki metsänhoitotyöt?

Sähköisiä palveluja ja sosiaalista mediaa voitaisiin hyödyntää tehokkaammin metsänomistajien saavuttamiseksi ja heidän tarpeidensa selvittämiseksi.

Onneksi palvelun tarjoajia ja välittäjiä on runsaasti – metsänhoitoyhdistykset, Otso, metsäpalveluyrittäjät, puunostajat, Metsätie.fi ja Metsään.fi ovat kehittäneet uusia palvelutapoja myös kaupunkilaisille metsänomistajille. Palvelutarjontaa on jopa niin paljon, että osa metsänomistajista ei tiedä, mistä mitäkin palvelua saa. 

Metsäalalla tehdään paljon yhteistyötä, mutta metsänomistajien keskinäinen yhteistyö on unohdettu. Monet pienet ja keskisuuret metsätilalliset haluaisivat toteuttaa keskenään yhteisiä hankkeita, jos heille tarjottaisiin tähän mahdollisuus. Yhteistyö voisi alkaa virtuaalisten kyläyhteisöjen perustamisella Metsään.fi-palveluun. Siellä voisi ilmoittaa, millaisesta yhteistyöstä on kiinnostunut, ja tieto tulisi näkyviin naapuritiloille ja palvelun tarjoajille.  

Palveluntarjoajat voisivat parantaa toimintaansa tilanteissa, joissa palvelu ei ole vastannut metsänomistajan odotuksia. Liian usein kuulee vuolaita selityksiä metsäammattislangilla tai sitten todetaan, että kyllä siihen metsä kasvaa viidenkymmenen vuoden aikana. Se ei lohduta metsänomistajaa, jos esimerkiksi taimikonhoito on tehty huonosti.  Metsänomistajalle olisi hyvä kertoa palvelun takuuehdot ja pitää niistä kiinni.

Monet uudet onnistuneet palvelut on kehitetty yhdessä asiakkaiden kanssa. Palveluntarjoajat, ottakaa kehitystyöhön mukaan kaupungissa asuvia metsänomistajia. Näin on helpompi kehittää palveluita tyytyväisille metsänomistajille.

Kuulun siihen etämetsänomistajien ryhmään, joka pyrkii tekemään tilan metsänhoitotyöt itse. Ajan sisareni kanssa yhdessä omistamallemme palstalle Savon Leppävirralle muutaman kerran vuodessa pidennetylle raivausviikonlopulle, useimmiten yhdessä lukioikäisen poikani kanssa. Toisinaan mukana on ollut myös tytär tai sisaren pojat. Parasta kolmen päivän raivausurakan jälkeen on rentoutunut mieli ja hyvinvoiva nuori metsä, jonka voi jättää muutamaksi vuodeksi rauhassa kasvamaan.

 

Eero Mikkola
puheenjohtaja
Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry
Twitter: @Foresteero