Jatkuva kasvatus tulee – olemmeko valmiina?

Suurin osa metsänomistajista käsittelee metsiään metsäammattilaisten neuvojen mukaan. Muuttunut metsälaki on mahdollistanut jo reilun neljän vuoden ajan metsänomistajien käyttävän metsissään poiminta- ja pienaukkohakkuita, joiden avulla metsää kasvatetaan ja uudistetaan ilman viljelytoimia. Jatkuvan kasvatuksen yleistymistä on hidastanut se, että metsäammattilaiset ovat varovaisia muuttamaan perinteisiä metsänkäsittelytapoja. Keskeisin syy ammattilaisten varovaisuuteen on se, että Suomen metsiä on käsitelty vuosikymmenien ajan lähes pelkästään harvennushakkuin ja uudistushakkuin, jolloin metsiköt ovat kehittyneet melko tasaikäisiksi. Jatkuvassa kasvatuksessa metsä voi uudistua hitaasti, mikä vähentää metsänomistajan tuloja. Siksi sitä ei usein uskalleta suositella.

Etelä-Suomen kuusikoista paikoin neljännes on juurikäävän saastuttamia. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan jatkuva kasvatus näillä alueilla lisää sairastuneiden puiden määrää, koska juurikääpä leviää juuriston kautta vanhoista puista nuorempiin puihin. Metsäammattilaiset suosittelevat näille kohteille puulajin vaihtoa koivuun.

Uudistushakkuita sekä jalostettuja taimia tai siemeniä käyttäen puuston kasvu lisääntyy jopa neljänneksen verrattuna siihen, että metsä uudistuisi luontaisesti. Viljelyn ja hoitotöiden kustannukset ovat Etelä-Suomessa noin 2 000 euroa hehtaarilta. Näitä kuluja ei tule jatkuvassa kasvatuksessa. Hakkaamatta jätetty puusto on kuitenkin investointikustannuksiin verrattava erä. Jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäisrakenteisen metsien tuotoksen taloudellista vertailua ei ole edelleenkään voitu tehdä yksiselitteisen luotettavasti pitkälle aikavälille.

Jatkuvalle kasvatukselle on koko ajan enemmän kysyntää. Pellervon taloustutkimuksen mukaan 14 prosenttia puuvaroista on metsänomistajilla, jotka eivät halua metsiinsä avohakkuita. Jatkuvan kasvatuksen hakkuiden määrä onkin lisääntynyt koko ajan. Viime vuonna jatkuvan kasvatuksen hakkuita tehtiin Metsäkeskukseen saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten mukaan 1,6 prosenttia kaikista hakkuista. Tänä vuonna jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuus on lisääntynyt jo 4,1 prosenttiin kaikista hakkuista. Määrää on lisännyt erityisesti viime talven lumituhoalueiden hakkuut. Esimerkiksi lumituhoista pahasti kärsineen Pohjois-Karjalan alueella kaikista heinäkuun loppuun saakka suunnitelluista hakkuista yli 15 prosenttia oli poiminta- tai pienaukkohakkuita.

Markku Remes
metsänhoidon johtava asiantuntija
Suomen metsäkeskus