Miten metsätietolaki uudistui

Mitkä tiedot yksityismetsistä ovat nyt avointa metsätietoa?

Avointa metsätietoa ovat ympäristötiedoiksi katsottavat julkiset tiedot. Metsäkeskuksen tietojärjestelmässä julkisia ympäristötietoja ovat esimerkiksi kasvupaikka- ja puustotiedot, tiedot Kemera-metsänhoitotöistä ja metsänkäyttöilmoituksella ilmoitetut toimenpiteet yksityismetsissä.

Metsäkeskus saa julkista ympäristötietoa myös muilta viranomaisilta, kuten Museoviraston ja ELY-keskuksen lähteistä. Tällaista tietoa ovat esimerkiksi tiedot muinaismuistokohteista ja liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikoista.

Sen sijaan yksityisten metsänomistajien nimet tai yhteystiedot ovat henkilötietoja, joita ei voi julkaista kaikille avoimessa sähköisessä palvelussa. Henkilötiedon suojaan liittyvät velvoitteet rajoittavat tiedon antamista sivullisille. Metsäkeskus ei julkaise avoimena tietona myöskään kiinteistöjen rajoja tai kiinteistötunnuksia.

Metsätietolain muutoksen taustalla on Euroopan unionin ympäristötietodirektiivi. Sen mukaan viranomaisen hallussa olevien ympäristötietojen on lähtökohtaisesti oltava vapaasti kaikkien saatavissa.

Janne Uitamo
metsälainsäädännön johtava asiantuntija
Suomen metsäkeskus

Millä tavalla avoimeen metsätietoon voi tutustua?

Metsäkeskus on avannut Metsään.fi-verkkosivuilla avoimen metsä­tiedon osion, jossa avoimiin ympäristötietoihin pääsee tutustumaan maksutta ja ilman kirjautumista. Osiota täydennetään vaiheittain tämän vuoden aikana.

Avoimen metsätiedon osiosta voi tällä hetkellä ladata hilamuotoisia metsävaratietoja, tietoja metsälain mukaisista erityisen tärkeistä elinympäristöistä sekä metsänkäyttöilmoituksiin ja Kemera-asiakirjoihin perustuvia kohde- ja toimenpidetietoja.

Aineistot ovat ladattavissa karttalehdittäin, maakunnittain tai kunnittain. Käyttäjä tarvitsee näiden tietojen katseluun paikkatieto-ohjelman. Avoimen metsätiedon osioon on tulossa myös helppokäyttöinen tietojen selailuohjelma kesään mennessä.

Kuviomuotoisia metsävaratietoja käyttäjät voivat ladata Metsään.fi-verkkosivuilta avoimen metsätiedon osiosta tietyissä sähköisissä standardimuodoissa.

Avoimia ympäristötietoja voi pyytää Metsäkeskuksesta myös esimerkiksi sähköpostitse. Jos pyydettyjä tietoja ei saada suoraan tietojärjestelmästä ja niiden tuottaminen edellyttää erityisiä lisätoimenpiteitä, perii Metsäkeskus tiedoista maksun.

On hyvä huomata, että vastuu metsiä kuvaavan ympäristötiedon ja omistajatietojen yhdistämisestä sekä henkilötietojen suojaa koskevien velvoitteiden noudattamisesta on tietojen vastaanottajalla ja hyödyntäjällä.

Jorma Jyrkilä
metsätiedon palvelupäällikkö
Suomen metsäkeskus

Mitä hyötyä metsätietojen avoimuudesta on metsänomistajille ja metsäalan toimijoille?

Avoimelta metsätiedolta odotetaan paljon. Toiveissa on, että avoimen tiedon ympärille muodostuu metsätietoekosysteemi, joka tuottaa lisäarvoa koko alalle, varmistaa puun liikkumisen metsistä tehtaille ja edistää myös metsätalouden kestävyyttä.

Avoimen metsätiedon avulla kaupalliset yritykset pystyvät tuottamaan ja tarjoamaan jatkossa metsänomistajille nykyistä monipuolisempia metsänhoitoon ja hakkuisiin liittyviä palveluja. Näin julkisin varoin kerätty tieto saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti.

Metsätietolain muutosten tarkoituksena on lisätä avoimuutta koko metsäalalla. Ympäristötietojen avoimuus edistää tiedonkulkua ympäristökysymyksissä, vapaata keskustelua ja kansalaisten aktiivista osallistumista ympäristöä koskevaan päätöksentekoon.

Jorma Jyrkilä
metsätiedon palvelupäällikkö
Suomen metsäkeskus

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?