Miten poikkeukselliset sääolosuhteet vaikuttavat metsien kasvuun?

Päättynyt kasvukausi oli poikkeuksellisen lämmin ja kuiva, joten puut kärsivät paikoin pahasti kuivuudesta. Kuivuus rasittaa eniten taimia, koska ne pystyvät ottamaan vettä vain maan pintakerroksesta. Puulajeistamme herkin kuivuudelle on kuusi. Pitkäaikainen kuivuus on koeoloissa heikentänyt kuusten pituuskasvua jopa 30 prosenttia ja läpimitan kasvua viidenneksen. Kallioisilla ja karkealajitteisilla maapohjilla kuusi saattaa kuolla pitkäaikaisen kuivuuden seurauksena. 

Kuivuuden aiheuttama stressi heikentää puun vastustuskykyä myös muille tuhoille. Kuusi on vaarassa kuumina ja kuivina kesinä altistua esimerkiksi kirjanpainajatuhoille, koska hyönteiset hakeutuvat ensisijaisesti heikentyneisiin puihin. Kuumina kesinä tuhohyönteisten määrä on myös runsaampi, joten tuhoriski on suuri. Vaikka kuivat säät eivät suosi sienituhoja, kuivuudesta kärsivä kuusi altistuu sienituhoille, sillä sen vastuskyky on heikentynyt. Seurannaistuhojen merkitys metsien terveydelle ja kasvulle voi olla merkittävä.

Männyn pituuskasvu määräytyy kuusesta poiketen pääosin jo edellisen vuoden säiden mukaan. Männyn tulevan kasvun määrittää keväästä elokuun alkupuolelle ajoittuvien sateiden ja lämpötilan yhteisvaikutus. Viime kesän säät vaikuttavat siis mäntyjen tulevan kesän kasvuun. Monet sienitaudit sekä hyönteistuhot jatkuvat myös tulevina vuosina, vaikka olosuhteet tulevaisuudessa olisivatkin puulle edulliset.

Viime kesänä mäntyjä rasitti koko Suomen alueella versosurma, joka alkoi edellisinä viileinä ja kosteina kesinä. Versosurma on vakavin taimille, mutta vaivaa myös varttuneita puita ja jopa tappaa niitä.

Koivutkin kärsivät kuivuudesta. Lehdet alkavat kuivua reunoista ja kärjistä alkaen. Puut varistavat osan lehdistään, jolloin leh­tien kautta tapahtuva haihdunta vähenee.

Jos kuivuus jatkuu pitkään, myös silmuja kuolee. Viime kesänä melko suuriakin koivuja kuivui pystyyn kallioisilla ja karkealajit­teisilla maapohjilla.

Erityisesti kuuset kärsivät poikkeuksellisen lauhoista talvista, sillä puut joutuvat käyttämään silloin tulevalle kesälle tarkoitettuja vararavintovarastoja. Säiden aiheuttamat kasvun vaihtelut ovat suurimpia Lapin kuusikoissa, sillä kuusen kasvuolosuhteet ovat siellä ilmastollisesti äärirajoilla. Puut pystyvät sopeutumaan hyvin vaihteleviin säihin, mutta tutkijat ennustavat nykyisten sääolosuhteiden muutosten olevan liikaa Suomen puulajeille: puut eivät välttämättä ennätä sopeutua ääri-ilmiöihin.

Markku Remes
metsänhoidon johtava asiantuntija
Suomen metsäkeskus