Energiapuuta kannattaa nyt korjata

Suomen metsäkeskuksen myöntämää tukea energiapuun korjuuseen nuorista metsistä on vielä runsaasti jäljellä. Korjuuaika on nyt parhaimmillaan.

13.9.2013

Suomen metsäkeskuksen myöntämää tukea energiapuun korjuuseen nuorista metsistä on vielä runsaasti jäljellä. Puu on yksi tärkeimmistä uusiutuvista energianlähteistä Suomessa, mutta sen tuotantokustannukset ovat korkeammat nuorissa kuin varttuneissa metsissä. Korjuuhankkeet kannattaa käynnistää nyt, sillä tukea on saatavilla ja korjuuaika parhaimmillaan.

 

Energiapuun korjuuseen tarkoitettua tukea on käytetty vasta reilu kolmannes siihen budjetoiduista 18 miljoonasta eurosta. Tilanne on poikkeuksellinen, koska tuki on useina aikaisempina vuosina loppunut kesken jo loka-marraskuussa.

Nykyinen energiapuun tukijärjestelmä on voimassa vuoden 2014 loppuun asti, joten tilaisuus kannattaa hyödyntää ja käynnistää pikaisesti energiapuun korjuuhankkeet nuorissa metsissä. Rahoitusta on hyvin saatavissa ja energiapuun korjuuaika on syksyllä parhaimmillaan. Tänä syksynä ja ensi keväänä korjataan energiapuuta lämmityskaudelle 2014–2015.

Lisätalousarviosta tukea myös muihin metsänhoitotöihin


Muihin tuettuihin metsätalouden töihin on varoja käytetty hieman alle puolet budje-toidusta 61 miljoonasta eurosta. Kestävän metsätalouden rahoituslain eli Kemera-lain mukaisiin töihin on esitetty lisättäväksi kolme miljoonaa euroa vielä kuluvana vuonna.

Kemera-varoista tuetaan nuoren metsän ja taimikonhoitoa, kulotusta, juurikäävän torjuntaa, kunnostusojitusta, metsäteiden tekoa ja perusparannusta, metsien terveyslannoitusta sekä metsän uudistamista esimerkiksi luonnontuhon jälkeen. Lisäksi Kemera-varoista maksetaan ympäristötukea ja tukea luonnonhoitohankkeille. Kemera-tukien on arvioitu luovan metsätalouteen useita tuhansia työpaikkoja vuosittain, etenkin maaseudulle.

Koko metsäala on mukana edistämässä työllisyyttä ja huolehtimassa, että kestävän metsätalouden rahoitus auttaa osaltaan kansantaloutta nousuun. Metsänomistaja voi ottaa yhteyttä kehen tahansa metsäpalvelujen tarjoajaan, kun haluaa saada nuoret metsänsä hyvään kuntoon.

 

Share/Save

Puunostoa tunteella ja taidolla

Puunostoa tunteella ja taidolla

Metsäasiantuntija Teija Hyytiäinen-Koskinen tunnistaa laatuleimikon ja puhuu avoimesti puun hinnasta.

Kuolinpesä metsätila

Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.

Sahayrittäjä suurella sydämellä

Sahayrittäjyyttä suurella sydämellä

Rantasalmelainen Kolkonjoen Saha tuottaa sahatavaraa lähimetsien puusta ja sai käyttöönsä Suomen Sahayrittäjien Lähipuu-tuotemerkin. Puun alkuperä ja tuotteiden ekologisuus kiinnostavat piensahojen asiakkaita.

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Antti Asikainen ottaa kernaasti kantaa biotalouteen, kasvavaan puun tarpeeseen, ilmastoasioihin, metsänhoitoon ja teknologiaan. Metsänomistajia hän kannustaa kasvattamaan hyvälaatuista järeää tukkipuuta oppikirjan mukaisesti.

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus on taimikon perustamisen valmisteleva työ. Muokkauksen tarkoituksena on muuttaa maaperän ominaisuuksia niin, että puun siemenet itävät paremmin ja istutetut taimet kasvavat nopeammin.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?