Energiapuuta kannattaa nyt korjata

Suomen metsäkeskuksen myöntämää tukea energiapuun korjuuseen nuorista metsistä on vielä runsaasti jäljellä. Korjuuaika on nyt parhaimmillaan.

13.9.2013

Suomen metsäkeskuksen myöntämää tukea energiapuun korjuuseen nuorista metsistä on vielä runsaasti jäljellä. Puu on yksi tärkeimmistä uusiutuvista energianlähteistä Suomessa, mutta sen tuotantokustannukset ovat korkeammat nuorissa kuin varttuneissa metsissä. Korjuuhankkeet kannattaa käynnistää nyt, sillä tukea on saatavilla ja korjuuaika parhaimmillaan.

 

Energiapuun korjuuseen tarkoitettua tukea on käytetty vasta reilu kolmannes siihen budjetoiduista 18 miljoonasta eurosta. Tilanne on poikkeuksellinen, koska tuki on useina aikaisempina vuosina loppunut kesken jo loka-marraskuussa.

Nykyinen energiapuun tukijärjestelmä on voimassa vuoden 2014 loppuun asti, joten tilaisuus kannattaa hyödyntää ja käynnistää pikaisesti energiapuun korjuuhankkeet nuorissa metsissä. Rahoitusta on hyvin saatavissa ja energiapuun korjuuaika on syksyllä parhaimmillaan. Tänä syksynä ja ensi keväänä korjataan energiapuuta lämmityskaudelle 2014–2015.

Lisätalousarviosta tukea myös muihin metsänhoitotöihin


Muihin tuettuihin metsätalouden töihin on varoja käytetty hieman alle puolet budje-toidusta 61 miljoonasta eurosta. Kestävän metsätalouden rahoituslain eli Kemera-lain mukaisiin töihin on esitetty lisättäväksi kolme miljoonaa euroa vielä kuluvana vuonna.

Kemera-varoista tuetaan nuoren metsän ja taimikonhoitoa, kulotusta, juurikäävän torjuntaa, kunnostusojitusta, metsäteiden tekoa ja perusparannusta, metsien terveyslannoitusta sekä metsän uudistamista esimerkiksi luonnontuhon jälkeen. Lisäksi Kemera-varoista maksetaan ympäristötukea ja tukea luonnonhoitohankkeille. Kemera-tukien on arvioitu luovan metsätalouteen useita tuhansia työpaikkoja vuosittain, etenkin maaseudulle.

Koko metsäala on mukana edistämässä työllisyyttä ja huolehtimassa, että kestävän metsätalouden rahoitus auttaa osaltaan kansantaloutta nousuun. Metsänomistaja voi ottaa yhteyttä kehen tahansa metsäpalvelujen tarjoajaan, kun haluaa saada nuoret metsänsä hyvään kuntoon.

 

Share/Save

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Muinaisjäännös ei ole este metsänhoidolle

Historia näkyy maastossa monin tavoin, menneistä ajoista kertovat hautaröykkiö, karsikkopuu tai I maailmansodan juoksuhauta. Muinaisjäännökset eivät kuitenkaan estä alueen metsänhoitoa. 

Puukuidut tulevat

Selluloosasta on opittu tuottamaan kangasta tekstiiliteollisuuteen ja monia öljyä korvaavia materiaaleja. Puumuuntokuitujen mahdollisuudet kiehtovat tekstiilisuunnittelija Pirjo Kääriäistä.

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Ilomantsilainen Timo Pesonen oppi isältään, että metsätyöt kannattaa tehdä kerralla hyvin. Näin ansaitaan metsänomistajien luottamus.

Tuomaanristi tuo joulun tunnelmaa

Veistäjätaituri Heikki Niskanen vuolee perinteisiä joulukoristeita. Kauniit tuomaanristit syntyvät hitaasti kasvaneiden haapojen puusta.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?