Koivu on unohtunut metsänuudistamisessa

Valtaosa metsän uudistusaloista on istutettu kuuselle. Koivun istutus on vastaavasti loppunut lähes kokonaan.

13.9.2013

Metsänviljelykausi alkaa tämänkin kesän osalta olla valmis. Entiseen tapaan valtaosa uudistusaloista on istutettu kuuselle. Kuusen osuus yksityismetsien viljelyalasta on viime vuosina ollut Keski-Suomessa lähes 80 %. Osuus on jo liiankin suuri. Koivun istutus on vastaavasti loppunut lähes kokonaan.

 

Rauduskoivua istutetaan vuosittain Keski-Suomeen 100–200 hehtaaria. Kuusen viljelyala on keskimäärin yli 5 000 hehtaaria. Mänty uudistetaan lähinnä kylväen ja kylvöala on ollut yksityismetsissä vuosittain noin 800 hehtaaria. 

Reheväkin metsämaa voi olla kuuselle liian kivinen

Keski-Suomen metsät ovat kohtalaisen reheviä. Kolme neljäsosaa kivennäismaista on hyvyydeltään tuoretta tai sitä parempaa metsämaata. Nämä metsät ovat periaatteessa kaikki sopivia kuusen tai koivun kasvatukseen. Koivua vältetään osin siksi, että se on hirvien mieleen. Moni aukko on kuitenkin tien tai talon läheisyydessä niin, että hirvistä ei ole haittaa.

Varmuudella voidaan sanoa, että ei ole järkevää kasvattaa liikaa vain yhtä puulajia. Yhtiöiden ja Metsähallituksen metsissä kuusen osuus viljelyalasta onkin yksityismetsiä pienempi, vain reilun puolet pinta-alasta. Toki koivua tulee luontaisesti myös kuusen istutusaloilla ja sitä varmemmin, mitä huonommin taimikkoa hoidetaan.

Reheväksi luokiteltu metsä voi olla kivinen tai kallioperä voi olla lähellä maanpintaa. Tällaiset kasvupaikat kuivuvat kuumina kesinä niin, että kuusi kasvaa henkitoreissaan. Ennusteet ilmaston muutoksesta myös lupaavat entistä kuivempia kesiä, jotka ovat uhka nimenomaan kuusen, mutta eivät niinkään männyn tai koivun kasvulle.

Koivuntaimikko ei kaipaa heinäystä

Koivulla on kuusen verrattuna ainakin kolme etua, vaikka maisema unohdettaisiin. Koivu lähtee niin ripeästi kasvuun, että sitä ei tarvitse kuusen tavoin kaivaa esiin heinikosta ja vatukosta. Koivikko saavuttaa päätehakkuuiän nopeammin, hyvinkin jo 50-vuoden iässä. Lisäksi juurikäävän lahottama kuusikko pitäisi aina, kun se vain on mahdollista, muuttaa lehtipuumetsäksi eli lähinnä koivikoksi.     

Kukaan ei tiedä, mikä puu on 50 vuoden kuluttua kaikkein halutuin. 1960- ja 1970-luvuilla uskottiin mäntyyn ja kaikki aukot viljeltiin männiköiksi. Kaksi kolmasosaa Keski-Suomen metsistä on nyt mäntyvaltaisia. Nykyinen kuusen viljelytahti taas aiheuttaa sen, että parin sukupolven kuluttua metsät ovat lähes pelkkiä kuusikoita.  

Lisätietoja

Ari Nikkola
Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Keski-Suomi
puh. 0400 626 492

 

Share/Save

Metsään syntynyt menninkäinen

Saimaalainen alkuasukas. Metsänainen. Luontoliikuttaja. Melontaopas. Metsätalousinsinööri. Luontotrainer. Opas Guide-Tiina.

Riista viihtyy talousmetsässä

Riista viihtyy talousmetsässä

Riistan viihtymistä metsässä voi parantaa monella eri tavalla metsänhoitotöiden ja hakkuiden yhteydessä. Toimenpiteet tukevat myös metsän virkistyskäyttöä, maisemanhoitoa, vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja varautumista metsätuhoihin.

Puu taipuu muotoihin

Ohuimmillaan alle puolen millimetrin paksuinen koivuvaneri on upea materiaali: taipuisa ja joustava, pinnaltaan satiininen ja saumaton.

Metsävaratietoa tarvitaan

Metsään.fi-palvelu ja tuttu ammattilainen auttavat metsän­omistaja Esko Lehtimäkeä metsä­töiden suunnittelussa. Kotimaan metsistä kerättyä tietoa on hyödynnetty jo sadan vuoden ajan.

Puu vaihtaa omistajaa verkossa

Kuutio.fi-puukauppapalvelu avautui keväällä metsänomistajien käyttöön. Millä tavalla verkossa sovitaan puukaupoista? Entä miten palvelusta saa parhaan mahdollisen hyödyn irti? Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä kertoo vinkkinsä metsänomistajille.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?