Koivu on unohtunut metsänuudistamisessa

Valtaosa metsän uudistusaloista on istutettu kuuselle. Koivun istutus on vastaavasti loppunut lähes kokonaan.

13.9.2013

Metsänviljelykausi alkaa tämänkin kesän osalta olla valmis. Entiseen tapaan valtaosa uudistusaloista on istutettu kuuselle. Kuusen osuus yksityismetsien viljelyalasta on viime vuosina ollut Keski-Suomessa lähes 80 %. Osuus on jo liiankin suuri. Koivun istutus on vastaavasti loppunut lähes kokonaan.

 

Rauduskoivua istutetaan vuosittain Keski-Suomeen 100–200 hehtaaria. Kuusen viljelyala on keskimäärin yli 5 000 hehtaaria. Mänty uudistetaan lähinnä kylväen ja kylvöala on ollut yksityismetsissä vuosittain noin 800 hehtaaria. 

Reheväkin metsämaa voi olla kuuselle liian kivinen

Keski-Suomen metsät ovat kohtalaisen reheviä. Kolme neljäsosaa kivennäismaista on hyvyydeltään tuoretta tai sitä parempaa metsämaata. Nämä metsät ovat periaatteessa kaikki sopivia kuusen tai koivun kasvatukseen. Koivua vältetään osin siksi, että se on hirvien mieleen. Moni aukko on kuitenkin tien tai talon läheisyydessä niin, että hirvistä ei ole haittaa.

Varmuudella voidaan sanoa, että ei ole järkevää kasvattaa liikaa vain yhtä puulajia. Yhtiöiden ja Metsähallituksen metsissä kuusen osuus viljelyalasta onkin yksityismetsiä pienempi, vain reilun puolet pinta-alasta. Toki koivua tulee luontaisesti myös kuusen istutusaloilla ja sitä varmemmin, mitä huonommin taimikkoa hoidetaan.

Reheväksi luokiteltu metsä voi olla kivinen tai kallioperä voi olla lähellä maanpintaa. Tällaiset kasvupaikat kuivuvat kuumina kesinä niin, että kuusi kasvaa henkitoreissaan. Ennusteet ilmaston muutoksesta myös lupaavat entistä kuivempia kesiä, jotka ovat uhka nimenomaan kuusen, mutta eivät niinkään männyn tai koivun kasvulle.

Koivuntaimikko ei kaipaa heinäystä

Koivulla on kuusen verrattuna ainakin kolme etua, vaikka maisema unohdettaisiin. Koivu lähtee niin ripeästi kasvuun, että sitä ei tarvitse kuusen tavoin kaivaa esiin heinikosta ja vatukosta. Koivikko saavuttaa päätehakkuuiän nopeammin, hyvinkin jo 50-vuoden iässä. Lisäksi juurikäävän lahottama kuusikko pitäisi aina, kun se vain on mahdollista, muuttaa lehtipuumetsäksi eli lähinnä koivikoksi.     

Kukaan ei tiedä, mikä puu on 50 vuoden kuluttua kaikkein halutuin. 1960- ja 1970-luvuilla uskottiin mäntyyn ja kaikki aukot viljeltiin männiköiksi. Kaksi kolmasosaa Keski-Suomen metsistä on nyt mäntyvaltaisia. Nykyinen kuusen viljelytahti taas aiheuttaa sen, että parin sukupolven kuluttua metsät ovat lähes pelkkiä kuusikoita.  

Lisätietoja

Ari Nikkola
Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Keski-Suomi
puh. 0400 626 492

 

Share/Save

Metsä siirtyi suvussa seuraaville

Harri ja Paula Viilo ovat ostaneet metsämaata ja peltoa vanhemmiltaan. Metsätilan sukupolvenvaihdosta kannattaa suunnitella ajoissa. Vaihtoehtoja siihen on useita, ja ammattilaisilta saa apua.

Avoin metsävaratieto tuo uutta metsäalalle

Avoin metsävaratieto tuo uutta metsäalalle

Yksityismetsistä kerätyt metsävaratiedot tulivat julkisiksi alkuvuodesta. Avoimen metsätiedon pohjalta on syntynyt uusia sovelluksia, joista on hyötyä puunostajille ja metsänomistajille.

Perhe lomailee ekohirsitalossa

Perhe lomailee ekohirsitalossa

Perinteiset hirsirakennukset kiinnostavat jälleen. Erityisesti loma-asuntoja valmistetaan paljon hirrestä.

Puuta sähkö- ja vetyautojen tekniikkaan

Päästöongelmien kanssa painivassa autoteollisuudessa kysytään nyt kevyitä mutta vahvoja ja kierrätettäviä materiaaleja. Nanosellulle saattaa avautua maailmanlaajuisia markkinoita.

Mielenrauhaa metsäjoogasta

Mielenrauhaa metsäjoogasta

Puun runko antaa tukea, kun on tarkoitus nostaa jalkaa ja rentoutua. Metsäjooga sopii hyvin suomalaiselle mielelle. 

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?