Kolumni: Metsäbiotalous luo hyvinvointia

23.10.2014

Pääministeri Stubbin hallituksen ohjelmassa biotalous on keskeinen painopistealue elinkeinorakenteemme uudistamisessa. Suomen biotalousstrategia julkaistiin viime keväänä ja sen strategiset päämäärät ovat kilpailukykyinen toimintaympäristö, uuden liiketoiminnan kehittäminen biotaloudesta, vahvan osaamisperustan luominen sekä biomassojemme käytettävyys ja kestävyys.

Biotaloutta ovat niin yksittäisissä yrityksissä tehdyt innovaatiot kuin metsäteollisuuden jätti-investoinnit tai biohajoavan muovikatteen käyttö vihannestuotannossa. Metsiin ja puuhun perustuva metsäbiotalous on luontaisesti vahvin alueemme, ja sen kehittämiseen meidän kannattaa panostaa voimakkaasti. Metsäbiotalous on vihreä Sampo.

Metsäteollisuus kehittää määrätietoisesti uusia biopohjaisia tuotteita ja teknologiaa. Myös puurakentaminen on vahvassa kasvussa. Uudet investointisuunnitelmat, kuten Metsä Groupin jätti-investointi Äänekoskelle ovat konkreettisia osoituksia siitä, että alaan uskotaan ja siihen investoidaan. Näin luodaan uusia työpaikkoja, kansan­talouden kasvua ja hyvinvointia kestävästi. Konkreettisena osoituksena näiden investointien tärkeydestä hallitus satsasi syksyn budjettiriihessä rahaa selvitys­työhön, jonka avulla kehitetään suunnitteilla olevien metsä­talouden biotalous­investointien puuraaka-ainehuoltoa.

Olen erityisen tyytyväinen myös siihen, että ensi vuoden alussa toimintansa aloittavalle Luonnonvarakeskukselle suunnitellut toimintamenojen lisäsäästöt peruttiin.

Maa- ja metsätalousministeriö on panostanut voimakkaasti parantaakseen metsäbiotalouden toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Puumarkkinan toimivuuteen on haettu yhdessä alan toimijoiden kanssa uusia ratkaisuja, lainsäädäntöä on uudistettu, sääntelyä purettu ja palvelumarkkinan tasapainoisuutta parannettu. Nämä kaikki toimenpiteet tähtäävät metsätalouden kannattavuuden parantamiseen ja puuta jalostavan teollisuuden toimintaedellytysten kehittämiseen. Lisäksi on samanaikaisesti lisätty puun energiakäyttöä.

Biometsätalouden kilpailukykyä on kuitenkin edelleen parannettava. Metsätalouden ja metsän omistamisen on oltava kannattavaa elinkeinotoimintaa. Puumarkkinan on toimittava tasapainoisesti niin, että se varmistaa raaka-aineen saannin pitkäjänteisesti. Uutta työvoimaa on koulutettava alalle, jotta puu saadaan liikkeelle ja metsät hoidettua. Työsarkaa siis riittää edelleen, ja alaa on kehitettävä määrätietoisesti. Biotalous luo kasvua ja työpaikkoja, jos onnistumme tässä työssä. Se vaatii hyvää yhteistyötä koko alalla.

Petteri Orpo
maa- ja metsätalousministeri

 

 

Share/Save

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Muinaisjäännös ei ole este metsänhoidolle

Historia näkyy maastossa monin tavoin, menneistä ajoista kertovat hautaröykkiö, karsikkopuu tai I maailmansodan juoksuhauta. Muinaisjäännökset eivät kuitenkaan estä alueen metsänhoitoa. 

Puukuidut tulevat

Selluloosasta on opittu tuottamaan kangasta tekstiiliteollisuuteen ja monia öljyä korvaavia materiaaleja. Puumuuntokuitujen mahdollisuudet kiehtovat tekstiilisuunnittelija Pirjo Kääriäistä.

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Ilomantsilainen Timo Pesonen oppi isältään, että metsätyöt kannattaa tehdä kerralla hyvin. Näin ansaitaan metsänomistajien luottamus.

Tuomaanristi tuo joulun tunnelmaa

Veistäjätaituri Heikki Niskanen vuolee perinteisiä joulukoristeita. Kauniit tuomaanristit syntyvät hitaasti kasvaneiden haapojen puusta.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?