Kuntakohtaiset yhteismetsät kiinnostavat Etelä-Pohjanmaalla

Lappajärven kunnan ja Alavuden kaupungin tavoitteena on perustaa uusi yhteismetsä yhdessä yksityisten metsänomistajien kanssa.

29.8.2013

Lappajärven kunta ja Alavuden kaupunki ovat keväästä lähtien selvittäneet mahdollisuutta perustaa uusi yhteismetsä yhdessä yksityisten metsänomistajien kanssa. Tavoitteena on perustaa uusi iso yhteismetsä Lappajärvelle ja toinen Alavudelle. Yhteismetsään liittymismahdollisuutta tarjotaan kyseisissä kunnissa metsää omistaville. Molemmat kunnat liittävät perustettaviin yhteismetsiin myös omia metsiään. Yhteismetsäselvitystä tehdään yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen hallinnoiman Metsänomistus toimivaksi- hankkeen ja paikallisten metsänhoitoyhdistysten kanssa.

 

Yhteismetsään liittymismahdollisuudesta on tiedotettu metsänomistajia kirjeitse ja järjestämällä asiasta tiedotustilaisuuksia. Selvityksen tässä vaiheessa voidaan todeta, että mahdollisuus liittyä yhteismetsään kiinnostaa kovasti. Lappajärvellä 50 metsänomistajaa on ilmoittanut olevansa kiinnostunut liittymään uuteen yhteismetsään. Heidän yhteismetsään liitettäväksi tarkoitettujen palstojen yhteispinta-ala on noin 1 800 hehtaaria. Tästä kunnan osuus on 345 hehtaaria. Alavudella kiinnostuneita on 40 kappaletta ja heidän yhteismetsään liitettäväksi tarkoitettujen palstojen yhteispinta-ala on noin 1 300 hehtaaria. Alavuden kaupunki puolestaan on sitoutunut liittämään 270 hehtaaria omia metsiään perustettavaan yhteismetsään.

Alajärvellä ollaan pidemmällä

Alajärven kaupunki aloitti oman yhteismetsäselvityksensä viime syksynä. Alajärven yhteismetsästä kiinnostuneita metsänomistajia on tällä hetkellä 30 ja heidän tilojensa yhteispinta-ala on n. 900 hehtaaria. Alajärvellä tehdään parhaillaan tila-arvioita, joissa määritetään yhteismetsään liitettävien palstojen arvot. Tila-arvioiden teko on tärkeä vaihe yhteismetsän perustamisessa, sillä niiden pohjalta määritellään osakkaiden osuudet perustettavaan yhteismetsään.

Soinin yhteismetsä toteutuu 

Kuntakohtaisista yhteismetsäselvityksistä pisimpään vireillä ollut selvitys on tuottanut tulosta. Soiniin perustetaan uusi kuntakohtainen yhteismetsä, jonka pinta-ala tulee alussa olemaan noin 500 hehtaaria. Yhteismetsällä on 11 osakasta ja kunnan lisäksi mukana on myös Metsähallitus. Soinin yhteismetsän muodostamistoimitus alkaa lähiaikoina Pohjanmaan maanmittaustoimiston vetämänä. Yhteismetsä aloittanee toimintansa jo ensi talvena.

Yhteismetsä sopii monelle

Liittyessään yhteismetsään metsänomistaja jatkaa metsätalouden harjoittajana mutta hän on siirtänyt metsänhoitoon, puukauppaan ja hallintoon kuuluvat asiat yhteisesti valituille luottamushenkilöille ja metsäammattilaisille. Vastineeksi osakas saa metsäomaisuudelleen taloudellisesti hyvää tuottoa ja varmistaa säännöllisesti tulevan ja vakaan tulovirran.

Yhteismetsäosakkuus helpottaa usein sukupolvenvaihdosta tai perinnönjakoa. Liittämällä perikunnan palsta yhteismetsään, voidaan perinnönjako hoitaa metsää pirstomatta. Yhteismetsäosuuksien jakaminen perillisten kesken on helppoa ja tasapuolista. Myös metsätilan sukupolvenvaihdos on mahdollista hoitaa samaan tyyliin yhteismetsäosuuksien kautta. Yhteismetsä myös huolehtii osakkaan puolesta metsään kohdistuvat hoitotyöt ja maksaa niiden kustannukset.

Yhteismetsän tuotto jaetaan osakkaille heidän omistamiensa yhteismetsäosuuksien suhteessa. Yhteismetsän pääomatulojen vero on 28%, kun se yksityishenkilöillä on 30% tai 32%. Osakkaille jaettu tulos on saajille verovapaata tuloa. Yhteismetsä saa Kemera-tuet sekä monet muut edut vastaavalla tavalla kuin muutkin yksityiset metsänomistajat.

Liittymismahdollisuudet jatkossa

Soinin yhteismetsään ei toistaiseksi pääse enää mukaan. Seuraava mahdollisuus Soinin yhteismetsään liittymiselle avautuu yhteismetsän aloittaessa toimintansa. Alavuden, Lappajärven ja Alajärven yhteismetsiin puolestaan ehtii vielä mukaan, mikäli omistaa metsää kyseisten kuntien alueella.

Lisätietoja:

Jarmo Mulari
Projektipäällikkö   
Suomen metsäkeskus 
050 3140 424
jarmo.mulari@metsakeskus.fi

 

Share/Save

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Muinaisjäännös ei ole este metsänhoidolle

Historia näkyy maastossa monin tavoin, menneistä ajoista kertovat hautaröykkiö, karsikkopuu tai I maailmansodan juoksuhauta. Muinaisjäännökset eivät kuitenkaan estä alueen metsänhoitoa. 

Puukuidut tulevat

Selluloosasta on opittu tuottamaan kangasta tekstiiliteollisuuteen ja monia öljyä korvaavia materiaaleja. Puumuuntokuitujen mahdollisuudet kiehtovat tekstiilisuunnittelija Pirjo Kääriäistä.

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Ilomantsilainen Timo Pesonen oppi isältään, että metsätyöt kannattaa tehdä kerralla hyvin. Näin ansaitaan metsänomistajien luottamus.

Tuomaanristi tuo joulun tunnelmaa

Veistäjätaituri Heikki Niskanen vuolee perinteisiä joulukoristeita. Kauniit tuomaanristit syntyvät hitaasti kasvaneiden haapojen puusta.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?