Kuntakohtaiset yhteismetsät kiinnostavat Etelä-Pohjanmaalla

Lappajärven kunnan ja Alavuden kaupungin tavoitteena on perustaa uusi yhteismetsä yhdessä yksityisten metsänomistajien kanssa.

29.8.2013

Lappajärven kunta ja Alavuden kaupunki ovat keväästä lähtien selvittäneet mahdollisuutta perustaa uusi yhteismetsä yhdessä yksityisten metsänomistajien kanssa. Tavoitteena on perustaa uusi iso yhteismetsä Lappajärvelle ja toinen Alavudelle. Yhteismetsään liittymismahdollisuutta tarjotaan kyseisissä kunnissa metsää omistaville. Molemmat kunnat liittävät perustettaviin yhteismetsiin myös omia metsiään. Yhteismetsäselvitystä tehdään yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen hallinnoiman Metsänomistus toimivaksi- hankkeen ja paikallisten metsänhoitoyhdistysten kanssa.

 

Yhteismetsään liittymismahdollisuudesta on tiedotettu metsänomistajia kirjeitse ja järjestämällä asiasta tiedotustilaisuuksia. Selvityksen tässä vaiheessa voidaan todeta, että mahdollisuus liittyä yhteismetsään kiinnostaa kovasti. Lappajärvellä 50 metsänomistajaa on ilmoittanut olevansa kiinnostunut liittymään uuteen yhteismetsään. Heidän yhteismetsään liitettäväksi tarkoitettujen palstojen yhteispinta-ala on noin 1 800 hehtaaria. Tästä kunnan osuus on 345 hehtaaria. Alavudella kiinnostuneita on 40 kappaletta ja heidän yhteismetsään liitettäväksi tarkoitettujen palstojen yhteispinta-ala on noin 1 300 hehtaaria. Alavuden kaupunki puolestaan on sitoutunut liittämään 270 hehtaaria omia metsiään perustettavaan yhteismetsään.

Alajärvellä ollaan pidemmällä

Alajärven kaupunki aloitti oman yhteismetsäselvityksensä viime syksynä. Alajärven yhteismetsästä kiinnostuneita metsänomistajia on tällä hetkellä 30 ja heidän tilojensa yhteispinta-ala on n. 900 hehtaaria. Alajärvellä tehdään parhaillaan tila-arvioita, joissa määritetään yhteismetsään liitettävien palstojen arvot. Tila-arvioiden teko on tärkeä vaihe yhteismetsän perustamisessa, sillä niiden pohjalta määritellään osakkaiden osuudet perustettavaan yhteismetsään.

Soinin yhteismetsä toteutuu 

Kuntakohtaisista yhteismetsäselvityksistä pisimpään vireillä ollut selvitys on tuottanut tulosta. Soiniin perustetaan uusi kuntakohtainen yhteismetsä, jonka pinta-ala tulee alussa olemaan noin 500 hehtaaria. Yhteismetsällä on 11 osakasta ja kunnan lisäksi mukana on myös Metsähallitus. Soinin yhteismetsän muodostamistoimitus alkaa lähiaikoina Pohjanmaan maanmittaustoimiston vetämänä. Yhteismetsä aloittanee toimintansa jo ensi talvena.

Yhteismetsä sopii monelle

Liittyessään yhteismetsään metsänomistaja jatkaa metsätalouden harjoittajana mutta hän on siirtänyt metsänhoitoon, puukauppaan ja hallintoon kuuluvat asiat yhteisesti valituille luottamushenkilöille ja metsäammattilaisille. Vastineeksi osakas saa metsäomaisuudelleen taloudellisesti hyvää tuottoa ja varmistaa säännöllisesti tulevan ja vakaan tulovirran.

Yhteismetsäosakkuus helpottaa usein sukupolvenvaihdosta tai perinnönjakoa. Liittämällä perikunnan palsta yhteismetsään, voidaan perinnönjako hoitaa metsää pirstomatta. Yhteismetsäosuuksien jakaminen perillisten kesken on helppoa ja tasapuolista. Myös metsätilan sukupolvenvaihdos on mahdollista hoitaa samaan tyyliin yhteismetsäosuuksien kautta. Yhteismetsä myös huolehtii osakkaan puolesta metsään kohdistuvat hoitotyöt ja maksaa niiden kustannukset.

Yhteismetsän tuotto jaetaan osakkaille heidän omistamiensa yhteismetsäosuuksien suhteessa. Yhteismetsän pääomatulojen vero on 28%, kun se yksityishenkilöillä on 30% tai 32%. Osakkaille jaettu tulos on saajille verovapaata tuloa. Yhteismetsä saa Kemera-tuet sekä monet muut edut vastaavalla tavalla kuin muutkin yksityiset metsänomistajat.

Liittymismahdollisuudet jatkossa

Soinin yhteismetsään ei toistaiseksi pääse enää mukaan. Seuraava mahdollisuus Soinin yhteismetsään liittymiselle avautuu yhteismetsän aloittaessa toimintansa. Alavuden, Lappajärven ja Alajärven yhteismetsiin puolestaan ehtii vielä mukaan, mikäli omistaa metsää kyseisten kuntien alueella.

Lisätietoja:

Jarmo Mulari
Projektipäällikkö   
Suomen metsäkeskus 
050 3140 424
jarmo.mulari@metsakeskus.fi

 

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?