Lakimies vastaa: Vahingonkorvaus metsätuhosta

Kuka on korvausvelvollinen, jos metsätuho leviää naapurin maalta?

23.10.2014

Uusi laki metsätuhojen torjunnasta korvasi tämän vuoden alusta aiemman ”ötökkälakina” tunnetun lain metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta. Vahingonkorvaussäännökset sekä niihin liittyvät vahingoittuneiden havupuiden ja havupuutavaran metsästä poistamista koskevat velvoitteet säilyivät pääperiaatteiltaan ennallaan.

Uuden metsätuholain mukaan puu­tavaran omistajan on huolehdittava siitä, että syyskuun ja toukokuun välisenä aikana kaadettu havupuutavara kuljetetaan pois hakkuupaikalta ja välivarastosta laissa säädettyihin määräaikoihin mennessä. Samoihin määräaikoihin mennessä on poistettava metsästä myös vahingoittuneet, esimerkiksi tuulen kaatamat ja katkomat havupuut, joista voi levitä metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä.

Vahingoittuneiden havupuiden poistamisesta vastaa niiden omistaja. Velvollisuus koskee 10 kuutiometriä hehtaarilla ylittävää osaa vahingoittuneista kuusipuista ja 20 kuutiometriä hehtaarilla ylittävää osaa männyistä. Havupuutavaran ja vahingoittuneiden puiden poistamisen sijaan voidaan tehdä myös muita laissa määriteltyjä toimenpiteitä, jotka estävät hyönteisten lisääntymisen ja leviämisen.

Jos puutavaran omistaja tai maanomistaja laiminlyövät velvollisuutensa ja jos tämän seurauksena toisen maanomistajan puustoa kuolee vähintään 20 kuutiometriä hehtaaria kohti tai puuston kasvu vähenee yli 10 kuutiometriä hehtaaria kohti enintään viiden vuoden aikana, syntyy vahingonkorvausvelvollisuus. Korvausvastuu koskee myös terminaali- ja tehdasvarastoihin varastoidun puutavaran omistajaa. Näitä pysyviä varastopaikkoja koskeva korvausvastuu on  tiukempi kuin metsissä ja välivarastoissa. Vahingoittuneista puista sekä metsässä ja välivarastossa olevasta puutavarasta leviävien metsätuhojen korvausvastuu on tuottamusperusteista eli se edellyttää laissa säädettyjen toimenpiteiden laiminlyömistä. Lisäksi korvattavien vahinkojen edellytetään olevan niin merkittäviä, että laissa säädetty vahinkojen vähimmäismäärä ylittyy. Terminaali- ja tehdasvarastoista levinneistä metsätuhoista vahinkoa kärsinyt maanomistaja voi saada korvauksen puutavaran omistajan tuottamuksesta ja vahingon määrästä riippumatta.

Valtion erityinen korvausvastuu koskee tilanteita, joissa metsätuho leviää luonnon­suojelualueelta, laissa mainitulta muulta suojellulta kohteelta, valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankitulta alueelta tai alueelta, jota hoidetaan Metsähallituksen suojelupäätöksen mukaisesti. Näiltä alueilta peräisin olevia tuhoja koskee syy-yhteyden niin sanottu alennettu näyttövaatimus; vahingonkärsijän on voitava osoittaa, että vahinko on toden­näköisesti aiheutunut luonnonsuojelualueelta tai muulta laissa mainitulta vastaavantyyppiseltä kohteelta levinneestä metsätuhosta. Muissa tapauksissa edellytetään vahingonkorvauslain mukaista ”täyttä näyttöä”, jolloin syy-yhteys on voitava osoittaa hyvin suurella todennäköisyydellä.

Käytännössä sen osoittaminen, että metsä­tuho on levinnyt toisen maanomistajan metsään juuri tietyltä sen lähellä sijaitsevalta kohteelta voi osoittautua vaikeaksi. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun saman tuhonaiheut­tajan aikaansaamia puustotuhoja esiintyy yleisesti samantyyppisissä metsiköissä kuin se, johon levinneen tuhon alkuperää yritetään selvittää. Helpoimmin vahingon alku­perä lienee osoitettavissa pitkään käytettyjen puutavaran terminaali- ja tehdasvarastojen lähiympäristöissä.

Korvauksen määrästä säädetään metsä­tuholaissa niissä tapauksissa, joissa korvataan luonnonsuojelualueilta ja muilta samantyyppisiltä kohteilta levinneitä puustotuhoja valtion varoista. Korvaus kattaa tällöin puuston metsä­taloudellisen arvon, johon sisältyy taimikkovaiheen ohittaneen puuston niin sanottu odotusarvo. Tuhoutuneesta taimikkovaiheen puustosta korvataan uudistamiskulut. Lisäksi korvataan tarpeelliset ja kohtuulliset vahingon arviointikulut.

Muissa tapauksissa vahingonkorvauksen määrä määräytyy vahingonkorvauslain perusteella. Lähtökohtana on täysi korvaus, joka tarkoittaa vahingonkärsijän saattamista samaan asemaan kuin jos vahinkoa ei olisi tapahtunut. Vahingonkärsijän tulee ryhtyä tarvittaviin toimiin vahingon rajoittamiseksi. Jos tällaiset toimenpiteet on laiminlyöty, vahingonkorvausta voidaan alentaa tai se voidaan joissakin tapauksissa evätä kokonaan.

Janne Uitamo
johtava metsälakiasiantuntija,
OTM, MMM,
Metsäkeskus

Share/Save

Kuolinpesä metsätila

Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.

Sahayrittäjä suurella sydämellä

Sahayrittäjyyttä suurella sydämellä

Rantasalmelainen Kolkonjoen Saha tuottaa sahatavaraa lähimetsien puusta ja sai käyttöönsä Suomen Sahayrittäjien Lähipuu-tuotemerkin. Puun alkuperä ja tuotteiden ekologisuus kiinnostavat piensahojen asiakkaita.

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Antti Asikainen ottaa kernaasti kantaa biotalouteen, kasvavaan puun tarpeeseen, ilmastoasioihin, metsänhoitoon ja teknologiaan. Metsänomistajia hän kannustaa kasvattamaan hyvälaatuista järeää tukkipuuta oppikirjan mukaisesti.

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus on taimikon perustamisen valmisteleva työ. Muokkauksen tarkoituksena on muuttaa maaperän ominaisuuksia niin, että puun siemenet itävät paremmin ja istutetut taimet kasvavat nopeammin.

Pajupillin teko

Pajupilli tehdään keväällä

Parasta aikaa pajupillin tekemiseen on toukokuusta keskikesään, jolloin pajun jälsisolukko on pehmeää ja kuori irtoaa helposti. Pajun katkominen ei ole jokamiehen oikeus, vaan siihen on oltava maanomistajan lupa.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?