Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?

8.4.2015

Yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi ensi-sijaisesti kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Yhteismetsän osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat, jotka muodostavat osakaskunnan. Osakaskunta tekee keskeisimmät yhteismetsää koskevat päätökset, ja  käytännön toiminnasta huolehtii hoitokunta tai toimitsija. Yhteismetsän osakkaaksi pääsee perustamalla yhteismetsän, liittämällä omistamansa metsän yhteismetsään tai ostamalla yhteismetsäosuuden tai kiinteistön, johon kuuluu yhteismetsäosuus.

Yhteismetsä mahdollistaa metsän säilyttämisen yhtenä kokonaisuutena tai sen liittämisen laajempaan metsäalueeseen. Puun myynnissä ja hoitotöissä yhteismetsän muodostama suurempi kokonaisuus voi tuottaa taloudellista hyötyä. Uutta yhteismetsää perustettaessa on kuitenkin syytä muistaa, että se on lähtökohtaisesti tarkoitettu pysyväksi ratkaisuksi. Yhteismetsän purkaminen on mahdollista, mutta varsin työlästä. Osakkaalla ei myöskään ole oikeutta saada osuuttaan vastaavaa aluetta erotetuksi yhteismetsästä. Erottamisesta päättää osakaskunnan kokous, jonka ei ole pakko suostua osakkaan pyyntöön.

Yhteismetsän osakkuus on vaivaton tapa omistaa metsää ja ainakin suurissa yhteismetsissä ylijäämä antaa osakkaille tasaista ja jatkuvaa tuottoa omaisuudesta. Samalla tämä kuitenkin tarkoittaa, että yhteismetsästä ei yleensä ole saatavissa hetkellisesti suurta tuloa omistuksesta luopumatta.  Yhteismetsän laissa säännelty hallintomalli mahdollistaa enemmistöpäätökset toisin kuin yhtymissä ja jakamattomissa kuolinpesissä. Toisaalta yhteismetsän hallinto aiheuttaa lisätyötä ja kustannuksia. Tästä syystä kovin pienistä metsälöistä ei ole järkevää muodostaa yhteismetsää.

Uuden yhteismetsän muodostamistoimituksen kustannukset maksetaan kokonaan valtion varoista. Osakkaiden maksettaviksi jäävät yleensä samassa yhteydessä mahdollisesti tehtävien muiden kiinteistötoimitusten, kuten lohkomisten ja rajankäyntien kustannukset. Myös liittämistoimitus, jossa olemassa olevaan yhteismetsään liitetään uusi alue, tehdään valtion varoin. Liittämistoimituksessa  myös yhteismetsään liitettävän alueen lohkomis-kustannukset katetaan valtion varoista.

Verotuksellisesti yhteismetsä on yhteis-etuus, jota verotetaan erillisenä verovelvollisena. Yhteisetuuden verokanta on yleistä pääomatulojen verokantaa alhaisempi. Kun yhteismetsän osakkaille jaettavaa ylijäämää ei veroteta osakkaiden tulona, saavat yhteismetsän osakkaat verotuksellista etua verrattuna tilanteeseen, jossa yhteismetsää ei olisi olemassa.

Yhteismetsä saa metsätalouden pääomatulojen verotuksessa samat edut kuin luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät: yhteismetsä voi muun muassa tehdä metsävähennyksen ja menovarauksen. Yhteismetsän perustamista tai lisämaan liittämistä olemassa olevaan
yhteismetsään ei pidetä kiinteistön luovutuksena, joten niistä ei peritä varainsiirtoveroa eikä luovutusvoiton veroa. Perustettaessa yhteismetsä ja liitettäessä siihen alue yhteismetsäosuuksia vastaan siirtyy mahdollinen käyttämätön metsävähennysoikeus yhteis-metsän osakaskunnalle.

Yhteismetsän osakaskunta voi saada kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista rahoitusta. Osakaskuntaa pidetään rahoituslaissa tarkoitettuna yksityisenä maanomistajana. Nykyisen vuonna 2003 voimaan tulleen yhteismetsälain aikana perustettujen yhteismetsien osalta tämä kuitenkin edellyttää, että yhteismetsän osuuksista vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden omistuksessa. Yhteismetsät säilyvät rahoituksensaajina myös uudessa rahoituslaissa, joka tulee todennäköisesti voimaan vuoden 2015 aikana.

 

Janne Uitamo
johtava metsälakiasiantuntija,
OTM, MMM,
Metsäkeskus

Share/Save

Kuolinpesä metsätila

Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.

Sahayrittäjä suurella sydämellä

Sahayrittäjyyttä suurella sydämellä

Rantasalmelainen Kolkonjoen Saha tuottaa sahatavaraa lähimetsien puusta ja sai käyttöönsä Suomen Sahayrittäjien Lähipuu-tuotemerkin. Puun alkuperä ja tuotteiden ekologisuus kiinnostavat piensahojen asiakkaita.

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Antti Asikainen ottaa kernaasti kantaa biotalouteen, kasvavaan puun tarpeeseen, ilmastoasioihin, metsänhoitoon ja teknologiaan. Metsänomistajia hän kannustaa kasvattamaan hyvälaatuista järeää tukkipuuta oppikirjan mukaisesti.

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus on taimikon perustamisen valmisteleva työ. Muokkauksen tarkoituksena on muuttaa maaperän ominaisuuksia niin, että puun siemenet itävät paremmin ja istutetut taimet kasvavat nopeammin.

Pajupillin teko

Pajupilli tehdään keväällä

Parasta aikaa pajupillin tekemiseen on toukokuusta keskikesään, jolloin pajun jälsisolukko on pehmeää ja kuori irtoaa helposti. Pajun katkominen ei ole jokamiehen oikeus, vaan siihen on oltava maanomistajan lupa.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?