Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?

8.4.2015

Yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi ensi-sijaisesti kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Yhteismetsän osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat, jotka muodostavat osakaskunnan. Osakaskunta tekee keskeisimmät yhteismetsää koskevat päätökset, ja  käytännön toiminnasta huolehtii hoitokunta tai toimitsija. Yhteismetsän osakkaaksi pääsee perustamalla yhteismetsän, liittämällä omistamansa metsän yhteismetsään tai ostamalla yhteismetsäosuuden tai kiinteistön, johon kuuluu yhteismetsäosuus.

Yhteismetsä mahdollistaa metsän säilyttämisen yhtenä kokonaisuutena tai sen liittämisen laajempaan metsäalueeseen. Puun myynnissä ja hoitotöissä yhteismetsän muodostama suurempi kokonaisuus voi tuottaa taloudellista hyötyä. Uutta yhteismetsää perustettaessa on kuitenkin syytä muistaa, että se on lähtökohtaisesti tarkoitettu pysyväksi ratkaisuksi. Yhteismetsän purkaminen on mahdollista, mutta varsin työlästä. Osakkaalla ei myöskään ole oikeutta saada osuuttaan vastaavaa aluetta erotetuksi yhteismetsästä. Erottamisesta päättää osakaskunnan kokous, jonka ei ole pakko suostua osakkaan pyyntöön.

Yhteismetsän osakkuus on vaivaton tapa omistaa metsää ja ainakin suurissa yhteismetsissä ylijäämä antaa osakkaille tasaista ja jatkuvaa tuottoa omaisuudesta. Samalla tämä kuitenkin tarkoittaa, että yhteismetsästä ei yleensä ole saatavissa hetkellisesti suurta tuloa omistuksesta luopumatta.  Yhteismetsän laissa säännelty hallintomalli mahdollistaa enemmistöpäätökset toisin kuin yhtymissä ja jakamattomissa kuolinpesissä. Toisaalta yhteismetsän hallinto aiheuttaa lisätyötä ja kustannuksia. Tästä syystä kovin pienistä metsälöistä ei ole järkevää muodostaa yhteismetsää.

Uuden yhteismetsän muodostamistoimituksen kustannukset maksetaan kokonaan valtion varoista. Osakkaiden maksettaviksi jäävät yleensä samassa yhteydessä mahdollisesti tehtävien muiden kiinteistötoimitusten, kuten lohkomisten ja rajankäyntien kustannukset. Myös liittämistoimitus, jossa olemassa olevaan yhteismetsään liitetään uusi alue, tehdään valtion varoin. Liittämistoimituksessa  myös yhteismetsään liitettävän alueen lohkomis-kustannukset katetaan valtion varoista.

Verotuksellisesti yhteismetsä on yhteis-etuus, jota verotetaan erillisenä verovelvollisena. Yhteisetuuden verokanta on yleistä pääomatulojen verokantaa alhaisempi. Kun yhteismetsän osakkaille jaettavaa ylijäämää ei veroteta osakkaiden tulona, saavat yhteismetsän osakkaat verotuksellista etua verrattuna tilanteeseen, jossa yhteismetsää ei olisi olemassa.

Yhteismetsä saa metsätalouden pääomatulojen verotuksessa samat edut kuin luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät: yhteismetsä voi muun muassa tehdä metsävähennyksen ja menovarauksen. Yhteismetsän perustamista tai lisämaan liittämistä olemassa olevaan
yhteismetsään ei pidetä kiinteistön luovutuksena, joten niistä ei peritä varainsiirtoveroa eikä luovutusvoiton veroa. Perustettaessa yhteismetsä ja liitettäessä siihen alue yhteismetsäosuuksia vastaan siirtyy mahdollinen käyttämätön metsävähennysoikeus yhteis-metsän osakaskunnalle.

Yhteismetsän osakaskunta voi saada kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista rahoitusta. Osakaskuntaa pidetään rahoituslaissa tarkoitettuna yksityisenä maanomistajana. Nykyisen vuonna 2003 voimaan tulleen yhteismetsälain aikana perustettujen yhteismetsien osalta tämä kuitenkin edellyttää, että yhteismetsän osuuksista vähintään puolet on luonnollisten henkilöiden omistuksessa. Yhteismetsät säilyvät rahoituksensaajina myös uudessa rahoituslaissa, joka tulee todennäköisesti voimaan vuoden 2015 aikana.

 

Janne Uitamo
johtava metsälakiasiantuntija,
OTM, MMM,
Metsäkeskus

Share/Save

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Muinaisjäännös ei ole este metsänhoidolle

Historia näkyy maastossa monin tavoin, menneistä ajoista kertovat hautaröykkiö, karsikkopuu tai I maailmansodan juoksuhauta. Muinaisjäännökset eivät kuitenkaan estä alueen metsänhoitoa. 

Puukuidut tulevat

Selluloosasta on opittu tuottamaan kangasta tekstiiliteollisuuteen ja monia öljyä korvaavia materiaaleja. Puumuuntokuitujen mahdollisuudet kiehtovat tekstiilisuunnittelija Pirjo Kääriäistä.

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Ilomantsilainen Timo Pesonen oppi isältään, että metsätyöt kannattaa tehdä kerralla hyvin. Näin ansaitaan metsänomistajien luottamus.

Tuomaanristi tuo joulun tunnelmaa

Veistäjätaituri Heikki Niskanen vuolee perinteisiä joulukoristeita. Kauniit tuomaanristit syntyvät hitaasti kasvaneiden haapojen puusta.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?