Lisää kemera-tukivaroja nuoren metsän hoitoon

Nuoren metsän hoitotukea maksettiin tammi-elokuussa 2013 Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella yhteensä 7 451 hehtaarin pinta-alalle.

6.9.2013

Nuoren metsän hoitotukea maksettiin tammi-elokuussa 2013 Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella yhteensä 7 451 hehtaarin pinta-alalle. Ko. ajanjaksolla maksettu nuoren metsän hoidon pinta-ala oli noin 100 hehtaaria suurempi kuin edellisvuoden vastaavalla jaksolla maksettu pinta-ala. Samalla se on kahdeksanneksi suurin pinta-ala viimeisen 10 vuoden jaksolla.

 

Alkuvuonna 2013 maksetusta nuoren metsän hoidon pinta-alasta oli 37 % taimikonhoitoa ja 63 % nuoren metsän harvennusta. Nuoren metsän hoidon pinta-alatuen lisäksi on alkuvuonna maksettu energiapuun korjuu- ja kuljetustukea noin 144 000 m3:lle.

Korvamerkittyä energiapuurahaa on kemera-budjetissa varattu Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueelle vuodelle 2013 kaikkiaan 253 000 m3:lle, josta elokuun lopussa on käytetty 57 %. Elokuun lopussa kalenterivuodesta on kulunut 67 %, joten tasaisen vauhdin taulukon mukaan energiapuuvaroja jää käyttämättä. Kemera-varoilla tuetun energiapuun korjuuvauhti on Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ollut alkuvuonna edelleenkin maan paras suhteessa myönnettyihin energiapuutukiin, mutta saisi syyskaudella edelleen kiihtyä.

Suomen metsäkeskuksen keskusyksikkö on jakanut kemera-varoja uudelleen eri alueyksiköiden kesken elokuun aikana. Tuossa jaossa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö sai 200 000 euroa lisää kemera-tukea. Lisäksi maan hallitus on syksyn lisäbudjetissa lisäämässä kemera-tukia koko maahan 3 miljoonaa euroa, josta Etelä- ja Keski-Pohjanmaa tullee saamaan vähintään 300 000 €. Lisävaroja tarvitaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla lisää nuoren metsän hoidon pinta-alatukiin sekä metsätienrakennuksen, kunnostusojituksen ja juurikäävän torjunnan kemera-tukiin.

Antti Pajula
Metsänhoidon asiantuntija
Suomen metsäkeskus
Etelä- ja Keski-Pohjanmaa

 

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?