Lisää kemera-tukivaroja nuoren metsän hoitoon

Nuoren metsän hoitotukea maksettiin tammi-elokuussa 2013 Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella yhteensä 7 451 hehtaarin pinta-alalle.

6.9.2013

Nuoren metsän hoitotukea maksettiin tammi-elokuussa 2013 Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella yhteensä 7 451 hehtaarin pinta-alalle. Ko. ajanjaksolla maksettu nuoren metsän hoidon pinta-ala oli noin 100 hehtaaria suurempi kuin edellisvuoden vastaavalla jaksolla maksettu pinta-ala. Samalla se on kahdeksanneksi suurin pinta-ala viimeisen 10 vuoden jaksolla.

 

Alkuvuonna 2013 maksetusta nuoren metsän hoidon pinta-alasta oli 37 % taimikonhoitoa ja 63 % nuoren metsän harvennusta. Nuoren metsän hoidon pinta-alatuen lisäksi on alkuvuonna maksettu energiapuun korjuu- ja kuljetustukea noin 144 000 m3:lle.

Korvamerkittyä energiapuurahaa on kemera-budjetissa varattu Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueelle vuodelle 2013 kaikkiaan 253 000 m3:lle, josta elokuun lopussa on käytetty 57 %. Elokuun lopussa kalenterivuodesta on kulunut 67 %, joten tasaisen vauhdin taulukon mukaan energiapuuvaroja jää käyttämättä. Kemera-varoilla tuetun energiapuun korjuuvauhti on Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ollut alkuvuonna edelleenkin maan paras suhteessa myönnettyihin energiapuutukiin, mutta saisi syyskaudella edelleen kiihtyä.

Suomen metsäkeskuksen keskusyksikkö on jakanut kemera-varoja uudelleen eri alueyksiköiden kesken elokuun aikana. Tuossa jaossa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö sai 200 000 euroa lisää kemera-tukea. Lisäksi maan hallitus on syksyn lisäbudjetissa lisäämässä kemera-tukia koko maahan 3 miljoonaa euroa, josta Etelä- ja Keski-Pohjanmaa tullee saamaan vähintään 300 000 €. Lisävaroja tarvitaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla lisää nuoren metsän hoidon pinta-alatukiin sekä metsätienrakennuksen, kunnostusojituksen ja juurikäävän torjunnan kemera-tukiin.

Antti Pajula
Metsänhoidon asiantuntija
Suomen metsäkeskus
Etelä- ja Keski-Pohjanmaa

 

Share/Save

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Muinaisjäännös ei ole este metsänhoidolle

Historia näkyy maastossa monin tavoin, menneistä ajoista kertovat hautaröykkiö, karsikkopuu tai I maailmansodan juoksuhauta. Muinaisjäännökset eivät kuitenkaan estä alueen metsänhoitoa. 

Puukuidut tulevat

Selluloosasta on opittu tuottamaan kangasta tekstiiliteollisuuteen ja monia öljyä korvaavia materiaaleja. Puumuuntokuitujen mahdollisuudet kiehtovat tekstiilisuunnittelija Pirjo Kääriäistä.

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Ilomantsilainen Timo Pesonen oppi isältään, että metsätyöt kannattaa tehdä kerralla hyvin. Näin ansaitaan metsänomistajien luottamus.

Tuomaanristi tuo joulun tunnelmaa

Veistäjätaituri Heikki Niskanen vuolee perinteisiä joulukoristeita. Kauniit tuomaanristit syntyvät hitaasti kasvaneiden haapojen puusta.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?