Lisää kemera-tukivaroja nuoren metsän hoitoon

Nuoren metsän hoitotukea maksettiin tammi-elokuussa 2013 Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella yhteensä 7 451 hehtaarin pinta-alalle.

6.9.2013

Nuoren metsän hoitotukea maksettiin tammi-elokuussa 2013 Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella yhteensä 7 451 hehtaarin pinta-alalle. Ko. ajanjaksolla maksettu nuoren metsän hoidon pinta-ala oli noin 100 hehtaaria suurempi kuin edellisvuoden vastaavalla jaksolla maksettu pinta-ala. Samalla se on kahdeksanneksi suurin pinta-ala viimeisen 10 vuoden jaksolla.

 

Alkuvuonna 2013 maksetusta nuoren metsän hoidon pinta-alasta oli 37 % taimikonhoitoa ja 63 % nuoren metsän harvennusta. Nuoren metsän hoidon pinta-alatuen lisäksi on alkuvuonna maksettu energiapuun korjuu- ja kuljetustukea noin 144 000 m3:lle.

Korvamerkittyä energiapuurahaa on kemera-budjetissa varattu Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueelle vuodelle 2013 kaikkiaan 253 000 m3:lle, josta elokuun lopussa on käytetty 57 %. Elokuun lopussa kalenterivuodesta on kulunut 67 %, joten tasaisen vauhdin taulukon mukaan energiapuuvaroja jää käyttämättä. Kemera-varoilla tuetun energiapuun korjuuvauhti on Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ollut alkuvuonna edelleenkin maan paras suhteessa myönnettyihin energiapuutukiin, mutta saisi syyskaudella edelleen kiihtyä.

Suomen metsäkeskuksen keskusyksikkö on jakanut kemera-varoja uudelleen eri alueyksiköiden kesken elokuun aikana. Tuossa jaossa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö sai 200 000 euroa lisää kemera-tukea. Lisäksi maan hallitus on syksyn lisäbudjetissa lisäämässä kemera-tukia koko maahan 3 miljoonaa euroa, josta Etelä- ja Keski-Pohjanmaa tullee saamaan vähintään 300 000 €. Lisävaroja tarvitaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla lisää nuoren metsän hoidon pinta-alatukiin sekä metsätienrakennuksen, kunnostusojituksen ja juurikäävän torjunnan kemera-tukiin.

Antti Pajula
Metsänhoidon asiantuntija
Suomen metsäkeskus
Etelä- ja Keski-Pohjanmaa

 

Share/Save

Puunostoa tunteella ja taidolla

Puunostoa tunteella ja taidolla

Metsäasiantuntija Teija Hyytiäinen-Koskinen tunnistaa laatuleimikon ja puhuu avoimesti puun hinnasta.

Kuolinpesä metsätila

Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.

Sahayrittäjä suurella sydämellä

Sahayrittäjyyttä suurella sydämellä

Rantasalmelainen Kolkonjoen Saha tuottaa sahatavaraa lähimetsien puusta ja sai käyttöönsä Suomen Sahayrittäjien Lähipuu-tuotemerkin. Puun alkuperä ja tuotteiden ekologisuus kiinnostavat piensahojen asiakkaita.

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Antti Asikainen ottaa kernaasti kantaa biotalouteen, kasvavaan puun tarpeeseen, ilmastoasioihin, metsänhoitoon ja teknologiaan. Metsänomistajia hän kannustaa kasvattamaan hyvälaatuista järeää tukkipuuta oppikirjan mukaisesti.

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus on taimikon perustamisen valmisteleva työ. Muokkauksen tarkoituksena on muuttaa maaperän ominaisuuksia niin, että puun siemenet itävät paremmin ja istutetut taimet kasvavat nopeammin.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?