METSO-ohjelmaan etsitään uusia kohteita

11.6.2014

Metsäkeskus on kevään aikana etsinyt uusia metsien suojeluohjelma METSOon sopivia kohteita. Metsävaratietojärjestelmästä on poimittu jo tiedossa olevia arvokkaita luontokohteita kuten puronvarsia, reheviä korpia, lehtoja tai jyrkänteiden alusmetsiä. Metsänomistajat, joiden maalla luontokohteet sijaitsevat, ovat saaneet Metsäkeskukselta kirjeen, jossa kerrotaan mahdollisuudesta METSO-suojeluun.

Arvokas luontokohde voidaan suojella pysyvästi perustamalla yksityinen luonnonsuojelualue. Alue voidaan suojella myös määräajaksi, jolloin metsänomistajalle maksetaan ­ympäristötukea. Alueen luontoarvoja voidaan vahvistaa luonnonhoitohankkeella. Sopivin vaihtoehto löytyy metsänomistajan tavoitteiden ja alueen luontoarvojen perusteella. Metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntijat auttavat parhaan vaihtoehdon löytämisessä ja kertovat lisää METSO-ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista.

Lisätietoja: www.metsonpolku.fi, www.metsakeskus.fi/luonto

Share/Save

Metsästä suoraan lautaselle

Metsästä suoraan lautaselle

Raija ja Jouko Kivimetsä innostavat tuhansia suomalaisia poimimaan syötäviä herkkuja metsästä. Villivihanneksia löytyy niin metsistä kuin aukeiltakin mailta.

Metsän suojelusta korvausta

Metsän suojelusta korvausta

Metsänomistaja Virpi Saarela on säästänyt kotitilansa lähdemetsikön ja puronvarren hakkuilta. Yllätys oli suuri, kun metsän suojelusta sai myös korvausta. METSO-ohjelman ympäristötuella rahoitetaan arvokkaiden luontoympäristöjen suojelua.

Metsänomistajaksi yllättäen

Metsänomistajaksi yllättäen

Anne Säteri peri isänsä metsät, minkä jälkeen hänelle avautui kokonaan uusi maailma.

Yläharvennus toi hyvät hakkuutulot

Auvo Alanteen mökkimetsikön harvennushakkuussa kaadettiin suurimpia tukkipuita. Yläharvennus pidentää metsän kiertoaikaa, mutta antaa metsänomistajalle hyvän tilin jo ennen päätehakkuuta.

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?