Muinaismuistoja metsässä

Hautaröykkiöt, tervahaudat ja muut muinaisjäännökset ovat merkkejä menneisyydestä.

11.6.2014

Ryssänuuneja. Kivikautinen asuinpaikka. Mielenkiinnon herättävät merkinnät kartalla kertovat paikan olleen merkittävä menneillekin sukupolville. Osa muinaisjäännöksistä on hyvin nähtävissä, mutta monet ovat vähitellen peittyneet kasvillisuuden alle ja maan uumeniin.

Hiekkakankaat ja vesistöt olivat tärkeitä kulkureittejä ja niiden varret mieluisia asuinpaikkoja. Suurin osa kivikauden pyyntikulttuurin jäljistä on hautautunut näkymättömiin vuosituhansien kuluessa. Kivikautisia asuinsijoja tunnetaan kuitenkin kaikkialla maassa.

Pronssi- ja rautakautiset hautaröykkiöt ovat tavallisia Länsi- ja Etelä-Suomessa. Hiidenkiukaiksi tai lapinraunioiksikin kutsutut kivikasat koottiin usein mäille, ja ne erottuvat helposti maastosta. Osa rannikoiden kiviröykkiöistä on kasattu merkiksi merenkulkijoille. Ryssänuuneiksi nimitetyt rauniot puolestaan ovat jälkiä luultavimmin Venäjän laivaston sotaretkiltä 1700-luvulla.

Monet muutkin merkit liittyvät elinkeinoihin ja kertovat alueellisista kulttuurieroista. Tervanpoltto oli vuosisatojen ajan tärkeä elinkeino Suomessa. Siitä todistavat lukuisat tervahaudat Pohjanmaan, Perä-Pohjolan ja Kainuun mäntykankailla. Itä-Suomen metsissä voi tarkkasilmäinen törmätä kuonakasaan tai uunien pohjiin, jotka kielivät järvimalmin jalostuksesta. Myös laajalti harjoitettu kaskitalous näkyy edelleen maan itäosissa paitsi lehtipuuvaltaisina metsinä, myös maastossa kohoavina viljelysröykkiöinä.

Muinaismuistot on suojeltu lailla, ja kohteet on varjeltava esimerkiksi maanmuokkaukselta. Tieto löydetyistä muinaismuistoista on koottu kattavasti Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin. Suunnitteilla on myös rekisterin tietojen tuominen Metsään.fi-palveluun.

Teksti: Anna Salminen

Share/Save

Puunostoa tunteella ja taidolla

Puunostoa tunteella ja taidolla

Metsäasiantuntija Teija Hyytiäinen-Koskinen tunnistaa laatuleimikon ja puhuu avoimesti puun hinnasta.

Kuolinpesä metsätila

Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.

Sahayrittäjä suurella sydämellä

Sahayrittäjyyttä suurella sydämellä

Rantasalmelainen Kolkonjoen Saha tuottaa sahatavaraa lähimetsien puusta ja sai käyttöönsä Suomen Sahayrittäjien Lähipuu-tuotemerkin. Puun alkuperä ja tuotteiden ekologisuus kiinnostavat piensahojen asiakkaita.

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Antti Asikainen ottaa kernaasti kantaa biotalouteen, kasvavaan puun tarpeeseen, ilmastoasioihin, metsänhoitoon ja teknologiaan. Metsänomistajia hän kannustaa kasvattamaan hyvälaatuista järeää tukkipuuta oppikirjan mukaisesti.

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus on taimikon perustamisen valmisteleva työ. Muokkauksen tarkoituksena on muuttaa maaperän ominaisuuksia niin, että puun siemenet itävät paremmin ja istutetut taimet kasvavat nopeammin.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?