Muinaismuistoja metsässä

Hautaröykkiöt, tervahaudat ja muut muinaisjäännökset ovat merkkejä menneisyydestä.

11.6.2014

Ryssänuuneja. Kivikautinen asuinpaikka. Mielenkiinnon herättävät merkinnät kartalla kertovat paikan olleen merkittävä menneillekin sukupolville. Osa muinaisjäännöksistä on hyvin nähtävissä, mutta monet ovat vähitellen peittyneet kasvillisuuden alle ja maan uumeniin.

Hiekkakankaat ja vesistöt olivat tärkeitä kulkureittejä ja niiden varret mieluisia asuinpaikkoja. Suurin osa kivikauden pyyntikulttuurin jäljistä on hautautunut näkymättömiin vuosituhansien kuluessa. Kivikautisia asuinsijoja tunnetaan kuitenkin kaikkialla maassa.

Pronssi- ja rautakautiset hautaröykkiöt ovat tavallisia Länsi- ja Etelä-Suomessa. Hiidenkiukaiksi tai lapinraunioiksikin kutsutut kivikasat koottiin usein mäille, ja ne erottuvat helposti maastosta. Osa rannikoiden kiviröykkiöistä on kasattu merkiksi merenkulkijoille. Ryssänuuneiksi nimitetyt rauniot puolestaan ovat jälkiä luultavimmin Venäjän laivaston sotaretkiltä 1700-luvulla.

Monet muutkin merkit liittyvät elinkeinoihin ja kertovat alueellisista kulttuurieroista. Tervanpoltto oli vuosisatojen ajan tärkeä elinkeino Suomessa. Siitä todistavat lukuisat tervahaudat Pohjanmaan, Perä-Pohjolan ja Kainuun mäntykankailla. Itä-Suomen metsissä voi tarkkasilmäinen törmätä kuonakasaan tai uunien pohjiin, jotka kielivät järvimalmin jalostuksesta. Myös laajalti harjoitettu kaskitalous näkyy edelleen maan itäosissa paitsi lehtipuuvaltaisina metsinä, myös maastossa kohoavina viljelysröykkiöinä.

Muinaismuistot on suojeltu lailla, ja kohteet on varjeltava esimerkiksi maanmuokkaukselta. Tieto löydetyistä muinaismuistoista on koottu kattavasti Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin. Suunnitteilla on myös rekisterin tietojen tuominen Metsään.fi-palveluun.

Teksti: Anna Salminen

Share/Save

Riista viihtyy talousmetsässä

Riista viihtyy talousmetsässä

Riistan viihtymistä metsässä voi parantaa monella eri tavalla metsänhoitotöiden ja hakkuiden yhteydessä. Toimenpiteet tukevat myös metsän virkistyskäyttöä, maisemanhoitoa, vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja varautumista metsätuhoihin.

Puu taipuu muotoihin

Ohuimmillaan alle puolen millimetrin paksuinen koivuvaneri on upea materiaali: taipuisa ja joustava, pinnaltaan satiininen ja saumaton.

Metsävaratietoa tarvitaan

Metsään.fi-palvelu ja tuttu ammattilainen auttavat metsän­omistaja Esko Lehtimäkeä metsä­töiden suunnittelussa. Kotimaan metsistä kerättyä tietoa on hyödynnetty jo sadan vuoden ajan.

Puu vaihtaa omistajaa verkossa

Kuutio.fi-puukauppapalvelu avautui keväällä metsänomistajien käyttöön. Millä tavalla verkossa sovitaan puukaupoista? Entä miten palvelusta saa parhaan mahdollisen hyödyn irti? Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä kertoo vinkkinsä metsänomistajille.

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?