Muinaismuistoja metsässä

Hautaröykkiöt, tervahaudat ja muut muinaisjäännökset ovat merkkejä menneisyydestä.

11.6.2014

Ryssänuuneja. Kivikautinen asuinpaikka. Mielenkiinnon herättävät merkinnät kartalla kertovat paikan olleen merkittävä menneillekin sukupolville. Osa muinaisjäännöksistä on hyvin nähtävissä, mutta monet ovat vähitellen peittyneet kasvillisuuden alle ja maan uumeniin.

Hiekkakankaat ja vesistöt olivat tärkeitä kulkureittejä ja niiden varret mieluisia asuinpaikkoja. Suurin osa kivikauden pyyntikulttuurin jäljistä on hautautunut näkymättömiin vuosituhansien kuluessa. Kivikautisia asuinsijoja tunnetaan kuitenkin kaikkialla maassa.

Pronssi- ja rautakautiset hautaröykkiöt ovat tavallisia Länsi- ja Etelä-Suomessa. Hiidenkiukaiksi tai lapinraunioiksikin kutsutut kivikasat koottiin usein mäille, ja ne erottuvat helposti maastosta. Osa rannikoiden kiviröykkiöistä on kasattu merkiksi merenkulkijoille. Ryssänuuneiksi nimitetyt rauniot puolestaan ovat jälkiä luultavimmin Venäjän laivaston sotaretkiltä 1700-luvulla.

Monet muutkin merkit liittyvät elinkeinoihin ja kertovat alueellisista kulttuurieroista. Tervanpoltto oli vuosisatojen ajan tärkeä elinkeino Suomessa. Siitä todistavat lukuisat tervahaudat Pohjanmaan, Perä-Pohjolan ja Kainuun mäntykankailla. Itä-Suomen metsissä voi tarkkasilmäinen törmätä kuonakasaan tai uunien pohjiin, jotka kielivät järvimalmin jalostuksesta. Myös laajalti harjoitettu kaskitalous näkyy edelleen maan itäosissa paitsi lehtipuuvaltaisina metsinä, myös maastossa kohoavina viljelysröykkiöinä.

Muinaismuistot on suojeltu lailla, ja kohteet on varjeltava esimerkiksi maanmuokkaukselta. Tieto löydetyistä muinaismuistoista on koottu kattavasti Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin. Suunnitteilla on myös rekisterin tietojen tuominen Metsään.fi-palveluun.

Teksti: Anna Salminen

Share/Save

Metsästä suoraan lautaselle

Metsästä suoraan lautaselle

Raija ja Jouko Kivimetsä innostavat tuhansia suomalaisia poimimaan syötäviä herkkuja metsästä. Villivihanneksia löytyy niin metsistä kuin aukeiltakin mailta.

Metsän suojelusta korvausta

Metsän suojelusta korvausta

Metsänomistaja Virpi Saarela on säästänyt kotitilansa lähdemetsikön ja puronvarren hakkuilta. Yllätys oli suuri, kun metsän suojelusta sai myös korvausta. METSO-ohjelman ympäristötuella rahoitetaan arvokkaiden luontoympäristöjen suojelua.

Metsänomistajaksi yllättäen

Metsänomistajaksi yllättäen

Anne Säteri peri isänsä metsät, minkä jälkeen hänelle avautui kokonaan uusi maailma.

Yläharvennus toi hyvät hakkuutulot

Auvo Alanteen mökkimetsikön harvennushakkuussa kaadettiin suurimpia tukkipuita. Yläharvennus pidentää metsän kiertoaikaa, mutta antaa metsänomistajalle hyvän tilin jo ennen päätehakkuuta.

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?