Muinaismuistoja metsässä

Hautaröykkiöt, tervahaudat ja muut muinaisjäännökset ovat merkkejä menneisyydestä.

11.6.2014

Ryssänuuneja. Kivikautinen asuinpaikka. Mielenkiinnon herättävät merkinnät kartalla kertovat paikan olleen merkittävä menneillekin sukupolville. Osa muinaisjäännöksistä on hyvin nähtävissä, mutta monet ovat vähitellen peittyneet kasvillisuuden alle ja maan uumeniin.

Hiekkakankaat ja vesistöt olivat tärkeitä kulkureittejä ja niiden varret mieluisia asuinpaikkoja. Suurin osa kivikauden pyyntikulttuurin jäljistä on hautautunut näkymättömiin vuosituhansien kuluessa. Kivikautisia asuinsijoja tunnetaan kuitenkin kaikkialla maassa.

Pronssi- ja rautakautiset hautaröykkiöt ovat tavallisia Länsi- ja Etelä-Suomessa. Hiidenkiukaiksi tai lapinraunioiksikin kutsutut kivikasat koottiin usein mäille, ja ne erottuvat helposti maastosta. Osa rannikoiden kiviröykkiöistä on kasattu merkiksi merenkulkijoille. Ryssänuuneiksi nimitetyt rauniot puolestaan ovat jälkiä luultavimmin Venäjän laivaston sotaretkiltä 1700-luvulla.

Monet muutkin merkit liittyvät elinkeinoihin ja kertovat alueellisista kulttuurieroista. Tervanpoltto oli vuosisatojen ajan tärkeä elinkeino Suomessa. Siitä todistavat lukuisat tervahaudat Pohjanmaan, Perä-Pohjolan ja Kainuun mäntykankailla. Itä-Suomen metsissä voi tarkkasilmäinen törmätä kuonakasaan tai uunien pohjiin, jotka kielivät järvimalmin jalostuksesta. Myös laajalti harjoitettu kaskitalous näkyy edelleen maan itäosissa paitsi lehtipuuvaltaisina metsinä, myös maastossa kohoavina viljelysröykkiöinä.

Muinaismuistot on suojeltu lailla, ja kohteet on varjeltava esimerkiksi maanmuokkaukselta. Tieto löydetyistä muinaismuistoista on koottu kattavasti Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin. Suunnitteilla on myös rekisterin tietojen tuominen Metsään.fi-palveluun.

Teksti: Anna Salminen

Share/Save

Maalaisjärki ja sisu auttavat puuauton ratissa

Porilainen Sarah Lindahl nauttii isojen asfalttiteiden ja pienten metsäteiden vaihtelusta, kun puuauton kuljettajan työ vie kuormalta toiselle. Välillä yllättävät tilanteet vaativat kuskilta kekseliäisyyttä.

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Suojeltu kotimetsikkö humisee jälkipolvillekin

Porilaiset Eeva Kalenoja ja Sergei Käki lahjoittivat lähimetsänsä suojeluun. Päätöksellä he halusivat kunnioittaa satavuotiasta Suomea ja sen luontoa.

Viihtyisä metsäpuutarha

Viihtyisä metsäpuutarha

Hyvässä metsäpuutarhassa on helppo liikkua ja se tarjoaa elämyksiä erilaisille vierailijoille. Lapsille voi olla seikkailumetsää, haaveilijoille ajatusten kukkulaa ja esteetikolle puroja ja lampia.

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Vuokrasopimus voi turvata mielimaiseman

Metsänomistajilla, alan ammattilaisilla, mökkiläisillä ja yrittäjillä voi olla hyvin erilainen käsitys kauniista maisemasta. Metsämaisema mieleiseksi -hanke levittää tietoutta maisemanvuokrauksesta, jossa osapuolet voivat sopia toivotusta metsänkäsittelystä.

Kirjanpainaja

Kirjanpainaja tuhoaa varttuneita kuusikoita

Kun kuusen rungolle ilmestyy ruskeita purukasoja, kannattaa metsänomistajan valpastua. Jäljet on saattanut jättää tuhoisa kaarnakuoriainen, kirjanpainaja. Millaisista otuksista oikeastaan on kyse? Entä voiko niiden iskuun mitenkään varautua?

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?