Muinaismuistoja metsässä

Hautaröykkiöt, tervahaudat ja muut muinaisjäännökset ovat merkkejä menneisyydestä.

11.6.2014

Ryssänuuneja. Kivikautinen asuinpaikka. Mielenkiinnon herättävät merkinnät kartalla kertovat paikan olleen merkittävä menneillekin sukupolville. Osa muinaisjäännöksistä on hyvin nähtävissä, mutta monet ovat vähitellen peittyneet kasvillisuuden alle ja maan uumeniin.

Hiekkakankaat ja vesistöt olivat tärkeitä kulkureittejä ja niiden varret mieluisia asuinpaikkoja. Suurin osa kivikauden pyyntikulttuurin jäljistä on hautautunut näkymättömiin vuosituhansien kuluessa. Kivikautisia asuinsijoja tunnetaan kuitenkin kaikkialla maassa.

Pronssi- ja rautakautiset hautaröykkiöt ovat tavallisia Länsi- ja Etelä-Suomessa. Hiidenkiukaiksi tai lapinraunioiksikin kutsutut kivikasat koottiin usein mäille, ja ne erottuvat helposti maastosta. Osa rannikoiden kiviröykkiöistä on kasattu merkiksi merenkulkijoille. Ryssänuuneiksi nimitetyt rauniot puolestaan ovat jälkiä luultavimmin Venäjän laivaston sotaretkiltä 1700-luvulla.

Monet muutkin merkit liittyvät elinkeinoihin ja kertovat alueellisista kulttuurieroista. Tervanpoltto oli vuosisatojen ajan tärkeä elinkeino Suomessa. Siitä todistavat lukuisat tervahaudat Pohjanmaan, Perä-Pohjolan ja Kainuun mäntykankailla. Itä-Suomen metsissä voi tarkkasilmäinen törmätä kuonakasaan tai uunien pohjiin, jotka kielivät järvimalmin jalostuksesta. Myös laajalti harjoitettu kaskitalous näkyy edelleen maan itäosissa paitsi lehtipuuvaltaisina metsinä, myös maastossa kohoavina viljelysröykkiöinä.

Muinaismuistot on suojeltu lailla, ja kohteet on varjeltava esimerkiksi maanmuokkaukselta. Tieto löydetyistä muinaismuistoista on koottu kattavasti Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin. Suunnitteilla on myös rekisterin tietojen tuominen Metsään.fi-palveluun.

Teksti: Anna Salminen

Share/Save

Puukuidut tulevat

Selluloosasta on opittu tuottamaan kangasta tekstiiliteollisuuteen ja monia öljyä korvaavia materiaaleja. Puumuuntokuitujen mahdollisuudet kiehtovat tekstiilisuunnittelija Pirjo Kääriäistä.

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Metsäkoneyrittäjyyttä laatu edellä

Ilomantsilainen Timo Pesonen oppi isältään, että metsätyöt kannattaa tehdä kerralla hyvin. Näin ansaitaan metsänomistajien luottamus.

Tuomaanristi tuo joulun tunnelmaa

Veistäjätaituri Heikki Niskanen vuolee perinteisiä joulukoristeita. Kauniit tuomaanristit syntyvät hitaasti kasvaneiden haapojen puusta.

Metsäinen juhlakakku

Leivo satavuotiaan Suomen metsien ja myös 100 vuotta täyttävän Metsäkeskuksen inspiroima, metsän makuinen juhlakakku.

Perintö- ja sijoitusmetsistä yhteismetsä

Olli ja Oskari Huttusen Timo-isä kuoli 2012. Veljekset ja heidän äitinsä Leena muodostavat kuolinpesän, jota he ovat nyt purkamassa. Kuolinpesän metsät on tarkoitus liittää perustettavaan yhteismetsään, johon tulevat myös veljesten metsäyhtymän tilat.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?