Sata vuotta moottorisahoja

23.10.2014

Moottorisahoilla on Suomessa katkottu puita pian sata vuotta. Sadassa vuodessa moottorisahat ovat kehittyneet huimasti. Ensimmäiset puunkaatokoneet painoivat yli sata kiloa – silti niitäkin mainostettiin kevyiksi. Nykyaikaiset, metsurien käyttöön tarkoitetut moottorisahat painavat 5–6 kiloa. 

Kirveiden kalke hallitsi savotoiden äänimaailmaa 1950-luvulle asti. Maaseudulla oli tarjolla ylen määrin työvoimaa. Se piti hakkuumiesten palkat matalalla, joten koneellistaminen ei kannattanut. Vasta vuonna 1960 moottorisahoin kaadettiin ensi kertaa enemmän puita kuin käsityövälinein.

Vaikka sahojen tekninen kehitys on ollut huimaa, se on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivaista. Taipaleelle mahtuu omalaatuisia harha-askeleita. Eräs erikoisimmista – ja käyttökelvottomimmista – oli yhdysvaltalaisen Cummings-yhtiön varren päähän asennetulla pyöröterällä varustettu Sally-saha, joita niitäkin tuotiin Suomeen.

Sahan satavuotisen historian kunniaksi Metsäkustannuksen Moottorisaha-kirjaan on kerätty kuvat ja lyhyt selostus sadasta merkittävimmästä ja kiinnostavimmasta sahamallista, joilla Suomessa on puita kaadettu.

– Uskon, että sieltä löytyy useimpien sahurien lempisahat eri vuosikymmeniltä, lupaa kirjan kirjoittanut Mikko Riikilä.

 

Share/Save

Metsään syntynyt menninkäinen

Saimaalainen alkuasukas. Metsänainen. Luontoliikuttaja. Melontaopas. Metsätalousinsinööri. Luontotrainer. Opas Guide-Tiina.

Riista viihtyy talousmetsässä

Riista viihtyy talousmetsässä

Riistan viihtymistä metsässä voi parantaa monella eri tavalla metsänhoitotöiden ja hakkuiden yhteydessä. Toimenpiteet tukevat myös metsän virkistyskäyttöä, maisemanhoitoa, vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja varautumista metsätuhoihin.

Puu taipuu muotoihin

Ohuimmillaan alle puolen millimetrin paksuinen koivuvaneri on upea materiaali: taipuisa ja joustava, pinnaltaan satiininen ja saumaton.

Metsävaratietoa tarvitaan

Metsään.fi-palvelu ja tuttu ammattilainen auttavat metsän­omistaja Esko Lehtimäkeä metsä­töiden suunnittelussa. Kotimaan metsistä kerättyä tietoa on hyödynnetty jo sadan vuoden ajan.

Puu vaihtaa omistajaa verkossa

Kuutio.fi-puukauppapalvelu avautui keväällä metsänomistajien käyttöön. Millä tavalla verkossa sovitaan puukaupoista? Entä miten palvelusta saa parhaan mahdollisen hyödyn irti? Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä kertoo vinkkinsä metsänomistajille.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?