Sata vuotta moottorisahoja

23.10.2014

Moottorisahoilla on Suomessa katkottu puita pian sata vuotta. Sadassa vuodessa moottorisahat ovat kehittyneet huimasti. Ensimmäiset puunkaatokoneet painoivat yli sata kiloa – silti niitäkin mainostettiin kevyiksi. Nykyaikaiset, metsurien käyttöön tarkoitetut moottorisahat painavat 5–6 kiloa. 

Kirveiden kalke hallitsi savotoiden äänimaailmaa 1950-luvulle asti. Maaseudulla oli tarjolla ylen määrin työvoimaa. Se piti hakkuumiesten palkat matalalla, joten koneellistaminen ei kannattanut. Vasta vuonna 1960 moottorisahoin kaadettiin ensi kertaa enemmän puita kuin käsityövälinein.

Vaikka sahojen tekninen kehitys on ollut huimaa, se on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivaista. Taipaleelle mahtuu omalaatuisia harha-askeleita. Eräs erikoisimmista – ja käyttökelvottomimmista – oli yhdysvaltalaisen Cummings-yhtiön varren päähän asennetulla pyöröterällä varustettu Sally-saha, joita niitäkin tuotiin Suomeen.

Sahan satavuotisen historian kunniaksi Metsäkustannuksen Moottorisaha-kirjaan on kerätty kuvat ja lyhyt selostus sadasta merkittävimmästä ja kiinnostavimmasta sahamallista, joilla Suomessa on puita kaadettu.

– Uskon, että sieltä löytyy useimpien sahurien lempisahat eri vuosikymmeniltä, lupaa kirjan kirjoittanut Mikko Riikilä.

 

Share/Save

Metsävakuutus kannattaa

Metsä kannattaa vakuuttaa kaiken varalta


Väinö Miettisen pojan metsään iski mustakoro, joka vei mennessään kymmeniä hehtaareja hyvää puustoa. Onni onnettomuudessa oli laajin mahdollinen metsävakuutus. 

Metsäreportteri somettaa nuorille metsistä

Laura Halvari innostaa nuoria metsäalalle sosiaalisessa mediassa. Hän haluaa kertoa metsäasioista rennosti ja ilon kautta.

Puunostoa tunteella ja taidolla

Puunostoa tunteella ja taidolla

Metsäasiantuntija Teija Hyytiäinen-Koskinen tunnistaa laatuleimikon ja puhuu avoimesti puun hinnasta.

Kuolinpesä metsätila

Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?