Sata vuotta moottorisahoja

23.10.2014

Moottorisahoilla on Suomessa katkottu puita pian sata vuotta. Sadassa vuodessa moottorisahat ovat kehittyneet huimasti. Ensimmäiset puunkaatokoneet painoivat yli sata kiloa – silti niitäkin mainostettiin kevyiksi. Nykyaikaiset, metsurien käyttöön tarkoitetut moottorisahat painavat 5–6 kiloa. 

Kirveiden kalke hallitsi savotoiden äänimaailmaa 1950-luvulle asti. Maaseudulla oli tarjolla ylen määrin työvoimaa. Se piti hakkuumiesten palkat matalalla, joten koneellistaminen ei kannattanut. Vasta vuonna 1960 moottorisahoin kaadettiin ensi kertaa enemmän puita kuin käsityövälinein.

Vaikka sahojen tekninen kehitys on ollut huimaa, se on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivaista. Taipaleelle mahtuu omalaatuisia harha-askeleita. Eräs erikoisimmista – ja käyttökelvottomimmista – oli yhdysvaltalaisen Cummings-yhtiön varren päähän asennetulla pyöröterällä varustettu Sally-saha, joita niitäkin tuotiin Suomeen.

Sahan satavuotisen historian kunniaksi Metsäkustannuksen Moottorisaha-kirjaan on kerätty kuvat ja lyhyt selostus sadasta merkittävimmästä ja kiinnostavimmasta sahamallista, joilla Suomessa on puita kaadettu.

– Uskon, että sieltä löytyy useimpien sahurien lempisahat eri vuosikymmeniltä, lupaa kirjan kirjoittanut Mikko Riikilä.

 

Share/Save

Metsästä suoraan lautaselle

Metsästä suoraan lautaselle

Raija ja Jouko Kivimetsä innostavat tuhansia suomalaisia poimimaan syötäviä herkkuja metsästä. Villivihanneksia löytyy niin metsistä kuin aukeiltakin mailta.

Metsän suojelusta korvausta

Metsän suojelusta korvausta

Metsänomistaja Virpi Saarela on säästänyt kotitilansa lähdemetsikön ja puronvarren hakkuilta. Yllätys oli suuri, kun metsän suojelusta sai myös korvausta. METSO-ohjelman ympäristötuella rahoitetaan arvokkaiden luontoympäristöjen suojelua.

Metsänomistajaksi yllättäen

Metsänomistajaksi yllättäen

Anne Säteri peri isänsä metsät, minkä jälkeen hänelle avautui kokonaan uusi maailma.

Yläharvennus toi hyvät hakkuutulot

Auvo Alanteen mökkimetsikön harvennushakkuussa kaadettiin suurimpia tukkipuita. Yläharvennus pidentää metsän kiertoaikaa, mutta antaa metsänomistajalle hyvän tilin jo ennen päätehakkuuta.

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?