Vesistöistä huolta Tornionjokilaaksossa

11.6.2014

Suomen ja Ruotsin yhteisessä TRIWA III -projektissa torjutaan metsätalouden vaikutuksia vesistöön. Metsäkeskus on mukana hankkeessa.

Projektin tarkoituksena on kartoittaa vaikutukset ja toimenpidetarpeet Tornionjoen sivujoissa ja tuottaa yhdessä toimenpidesuunnitelma ennallistamista varten. Samalla vertaillaan maiden välisiä eroja ja olemassa olevien säännösten noudattamista.

Kahdella pilottialueella kummassakin maassa tuotetaan yksityiskohtaisempi toimenpidesuunnitelma. Siinä ovat mukana muun muassa biotooppityyppien kartoitus, vaikutus ja tila, jolloin toimenpiteet voidaan aloittaa suunnitelman valmistuttua.

Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa vesistöjen kunnostamisesta ja toimenpidetarpeista. Kohderyhmänä ovat asukkaat, kunnat ja muut paikalliset organisaatiot. Toimenpidesuunnitelma tehdään paikallisesti: yhteistyötä kehitetään ja vahvistetaan toimijoiden välillä, jotka työskentelevät alueella kunnostamisen ja toimenpiteiden parissa.

Metsäkeskuksen Lapin alueen edistämispalvelujen päällikön Ulla Huuskon mukaan puhtaat vedet ovat välttämättömiä elämälle – sekä ihmisille­ että luonnolle. Jokien ja järvien tilanne ­Suomen puolella on pääosin erinomainen­ tai hyvä. Viisi jokea, kaksi ­järveä ja kaksi rannikkovesimuodostumaa on luokiteltu tilaltaan tyydyttäviksi. Pohjavesiin ei kummassakaan maassa kohdistu välittömiä riskejä.

Myös Ruotsin puolella vesialueista 90 prosenttia­ on tilaltaan hyviä ja kymmenessä prosen­tissa tila on huonompi. Näistä kahdeksassa prosentissa on riskinä, ettei niiden hyvää ekologista laatua ehditä parantaa ennen vuotta 2015. Rannikkoveden tila Haapa­rannan edustalla on tyydyttävä.

Share/Save

Metsään syntynyt menninkäinen

Saimaalainen alkuasukas. Metsänainen. Luontoliikuttaja. Melontaopas. Metsätalousinsinööri. Luontotrainer. Opas Guide-Tiina.

Riista viihtyy talousmetsässä

Riista viihtyy talousmetsässä

Riistan viihtymistä metsässä voi parantaa monella eri tavalla metsänhoitotöiden ja hakkuiden yhteydessä. Toimenpiteet tukevat myös metsän virkistyskäyttöä, maisemanhoitoa, vesiensuojelua, luonnon monimuotoisuutta ja varautumista metsätuhoihin.

Puu taipuu muotoihin

Ohuimmillaan alle puolen millimetrin paksuinen koivuvaneri on upea materiaali: taipuisa ja joustava, pinnaltaan satiininen ja saumaton.

Metsävaratietoa tarvitaan

Metsään.fi-palvelu ja tuttu ammattilainen auttavat metsän­omistaja Esko Lehtimäkeä metsä­töiden suunnittelussa. Kotimaan metsistä kerättyä tietoa on hyödynnetty jo sadan vuoden ajan.

Puu vaihtaa omistajaa verkossa

Kuutio.fi-puukauppapalvelu avautui keväällä metsänomistajien käyttöön. Millä tavalla verkossa sovitaan puukaupoista? Entä miten palvelusta saa parhaan mahdollisen hyödyn irti? Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä kertoo vinkkinsä metsänomistajille.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?