Vesistöistä huolta Tornionjokilaaksossa

11.6.2014

Suomen ja Ruotsin yhteisessä TRIWA III -projektissa torjutaan metsätalouden vaikutuksia vesistöön. Metsäkeskus on mukana hankkeessa.

Projektin tarkoituksena on kartoittaa vaikutukset ja toimenpidetarpeet Tornionjoen sivujoissa ja tuottaa yhdessä toimenpidesuunnitelma ennallistamista varten. Samalla vertaillaan maiden välisiä eroja ja olemassa olevien säännösten noudattamista.

Kahdella pilottialueella kummassakin maassa tuotetaan yksityiskohtaisempi toimenpidesuunnitelma. Siinä ovat mukana muun muassa biotooppityyppien kartoitus, vaikutus ja tila, jolloin toimenpiteet voidaan aloittaa suunnitelman valmistuttua.

Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa vesistöjen kunnostamisesta ja toimenpidetarpeista. Kohderyhmänä ovat asukkaat, kunnat ja muut paikalliset organisaatiot. Toimenpidesuunnitelma tehdään paikallisesti: yhteistyötä kehitetään ja vahvistetaan toimijoiden välillä, jotka työskentelevät alueella kunnostamisen ja toimenpiteiden parissa.

Metsäkeskuksen Lapin alueen edistämispalvelujen päällikön Ulla Huuskon mukaan puhtaat vedet ovat välttämättömiä elämälle – sekä ihmisille­ että luonnolle. Jokien ja järvien tilanne ­Suomen puolella on pääosin erinomainen­ tai hyvä. Viisi jokea, kaksi ­järveä ja kaksi rannikkovesimuodostumaa on luokiteltu tilaltaan tyydyttäviksi. Pohjavesiin ei kummassakaan maassa kohdistu välittömiä riskejä.

Myös Ruotsin puolella vesialueista 90 prosenttia­ on tilaltaan hyviä ja kymmenessä prosen­tissa tila on huonompi. Näistä kahdeksassa prosentissa on riskinä, ettei niiden hyvää ekologista laatua ehditä parantaa ennen vuotta 2015. Rannikkoveden tila Haapa­rannan edustalla on tyydyttävä.

Share/Save

Metsästä suoraan lautaselle

Metsästä suoraan lautaselle

Raija ja Jouko Kivimetsä innostavat tuhansia suomalaisia poimimaan syötäviä herkkuja metsästä. Villivihanneksia löytyy niin metsistä kuin aukeiltakin mailta.

Metsän suojelusta korvausta

Metsän suojelusta korvausta

Metsänomistaja Virpi Saarela on säästänyt kotitilansa lähdemetsikön ja puronvarren hakkuilta. Yllätys oli suuri, kun metsän suojelusta sai myös korvausta. METSO-ohjelman ympäristötuella rahoitetaan arvokkaiden luontoympäristöjen suojelua.

Metsänomistajaksi yllättäen

Metsänomistajaksi yllättäen

Anne Säteri peri isänsä metsät, minkä jälkeen hänelle avautui kokonaan uusi maailma.

Yläharvennus toi hyvät hakkuutulot

Auvo Alanteen mökkimetsikön harvennushakkuussa kaadettiin suurimpia tukkipuita. Yläharvennus pidentää metsän kiertoaikaa, mutta antaa metsänomistajalle hyvän tilin jo ennen päätehakkuuta.

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?