Vesistöistä huolta Tornionjokilaaksossa

11.6.2014

Suomen ja Ruotsin yhteisessä TRIWA III -projektissa torjutaan metsätalouden vaikutuksia vesistöön. Metsäkeskus on mukana hankkeessa.

Projektin tarkoituksena on kartoittaa vaikutukset ja toimenpidetarpeet Tornionjoen sivujoissa ja tuottaa yhdessä toimenpidesuunnitelma ennallistamista varten. Samalla vertaillaan maiden välisiä eroja ja olemassa olevien säännösten noudattamista.

Kahdella pilottialueella kummassakin maassa tuotetaan yksityiskohtaisempi toimenpidesuunnitelma. Siinä ovat mukana muun muassa biotooppityyppien kartoitus, vaikutus ja tila, jolloin toimenpiteet voidaan aloittaa suunnitelman valmistuttua.

Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa vesistöjen kunnostamisesta ja toimenpidetarpeista. Kohderyhmänä ovat asukkaat, kunnat ja muut paikalliset organisaatiot. Toimenpidesuunnitelma tehdään paikallisesti: yhteistyötä kehitetään ja vahvistetaan toimijoiden välillä, jotka työskentelevät alueella kunnostamisen ja toimenpiteiden parissa.

Metsäkeskuksen Lapin alueen edistämispalvelujen päällikön Ulla Huuskon mukaan puhtaat vedet ovat välttämättömiä elämälle – sekä ihmisille­ että luonnolle. Jokien ja järvien tilanne ­Suomen puolella on pääosin erinomainen­ tai hyvä. Viisi jokea, kaksi ­järveä ja kaksi rannikkovesimuodostumaa on luokiteltu tilaltaan tyydyttäviksi. Pohjavesiin ei kummassakaan maassa kohdistu välittömiä riskejä.

Myös Ruotsin puolella vesialueista 90 prosenttia­ on tilaltaan hyviä ja kymmenessä prosen­tissa tila on huonompi. Näistä kahdeksassa prosentissa on riskinä, ettei niiden hyvää ekologista laatua ehditä parantaa ennen vuotta 2015. Rannikkoveden tila Haapa­rannan edustalla on tyydyttävä.

Share/Save

Puunostoa tunteella ja taidolla

Puunostoa tunteella ja taidolla

Metsäasiantuntija Teija Hyytiäinen-Koskinen tunnistaa laatuleimikon ja puhuu avoimesti puun hinnasta.

Kuolinpesä metsätila

Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.

Sahayrittäjä suurella sydämellä

Sahayrittäjyyttä suurella sydämellä

Rantasalmelainen Kolkonjoen Saha tuottaa sahatavaraa lähimetsien puusta ja sai käyttöönsä Suomen Sahayrittäjien Lähipuu-tuotemerkin. Puun alkuperä ja tuotteiden ekologisuus kiinnostavat piensahojen asiakkaita.

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Metsätalouden tutkimukselle on kysyntää

Antti Asikainen ottaa kernaasti kantaa biotalouteen, kasvavaan puun tarpeeseen, ilmastoasioihin, metsänhoitoon ja teknologiaan. Metsänomistajia hän kannustaa kasvattamaan hyvälaatuista järeää tukkipuuta oppikirjan mukaisesti.

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus vauhdittaa kasvua

Maanmuokkaus on taimikon perustamisen valmisteleva työ. Muokkauksen tarkoituksena on muuttaa maaperän ominaisuuksia niin, että puun siemenet itävät paremmin ja istutetut taimet kasvavat nopeammin.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?