Vesistöistä huolta Tornionjokilaaksossa

11.6.2014

Suomen ja Ruotsin yhteisessä TRIWA III -projektissa torjutaan metsätalouden vaikutuksia vesistöön. Metsäkeskus on mukana hankkeessa.

Projektin tarkoituksena on kartoittaa vaikutukset ja toimenpidetarpeet Tornionjoen sivujoissa ja tuottaa yhdessä toimenpidesuunnitelma ennallistamista varten. Samalla vertaillaan maiden välisiä eroja ja olemassa olevien säännösten noudattamista.

Kahdella pilottialueella kummassakin maassa tuotetaan yksityiskohtaisempi toimenpidesuunnitelma. Siinä ovat mukana muun muassa biotooppityyppien kartoitus, vaikutus ja tila, jolloin toimenpiteet voidaan aloittaa suunnitelman valmistuttua.

Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa vesistöjen kunnostamisesta ja toimenpidetarpeista. Kohderyhmänä ovat asukkaat, kunnat ja muut paikalliset organisaatiot. Toimenpidesuunnitelma tehdään paikallisesti: yhteistyötä kehitetään ja vahvistetaan toimijoiden välillä, jotka työskentelevät alueella kunnostamisen ja toimenpiteiden parissa.

Metsäkeskuksen Lapin alueen edistämispalvelujen päällikön Ulla Huuskon mukaan puhtaat vedet ovat välttämättömiä elämälle – sekä ihmisille­ että luonnolle. Jokien ja järvien tilanne ­Suomen puolella on pääosin erinomainen­ tai hyvä. Viisi jokea, kaksi ­järveä ja kaksi rannikkovesimuodostumaa on luokiteltu tilaltaan tyydyttäviksi. Pohjavesiin ei kummassakaan maassa kohdistu välittömiä riskejä.

Myös Ruotsin puolella vesialueista 90 prosenttia­ on tilaltaan hyviä ja kymmenessä prosen­tissa tila on huonompi. Näistä kahdeksassa prosentissa on riskinä, ettei niiden hyvää ekologista laatua ehditä parantaa ennen vuotta 2015. Rannikkoveden tila Haapa­rannan edustalla on tyydyttävä.

Share/Save

Metsä siirtyi suvussa seuraaville

Harri ja Paula Viilo ovat ostaneet metsämaata ja peltoa vanhemmiltaan. Metsätilan sukupolvenvaihdosta kannattaa suunnitella ajoissa. Vaihtoehtoja siihen on useita, ja ammattilaisilta saa apua.

Avoin metsävaratieto tuo uutta metsäalalle

Avoin metsävaratieto tuo uutta metsäalalle

Yksityismetsistä kerätyt metsävaratiedot tulivat julkisiksi alkuvuodesta. Avoimen metsätiedon pohjalta on syntynyt uusia sovelluksia, joista on hyötyä puunostajille ja metsänomistajille.

Perhe lomailee ekohirsitalossa

Perhe lomailee ekohirsitalossa

Perinteiset hirsirakennukset kiinnostavat jälleen. Erityisesti loma-asuntoja valmistetaan paljon hirrestä.

Puuta sähkö- ja vetyautojen tekniikkaan

Päästöongelmien kanssa painivassa autoteollisuudessa kysytään nyt kevyitä mutta vahvoja ja kierrätettäviä materiaaleja. Nanosellulle saattaa avautua maailmanlaajuisia markkinoita.

Mielenrauhaa metsäjoogasta

Mielenrauhaa metsäjoogasta

Puun runko antaa tukea, kun on tarkoitus nostaa jalkaa ja rentoutua. Metsäjooga sopii hyvin suomalaiselle mielelle. 

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?