Ensiharvennus

Share/Save

Lisää videoita

Eri-ikäisrakenteisen metsän hoito

Eri-ikäishakkuissa on sekä hyötyjä että haasteita. Kärsämäkeläinen metsänomistaja Timo Flankkila kertoo omista kokemuksistaan.

Metsä kulkee suvussa

Suomen metsistä 60 % on yksityisten henkilöiden ja perheiden omistamia. Perhemetsätalous vaatii malttia. Tapio Nurmela, metsänomistaja Rovaniemeltä, kertoo omista kokemuksistaan.

Metsään.fi -toimijapalvelu

Metsään.fi -palvelu on metsäalan kohtaamispaikka. Palvelun avulla pysyt ajan tasalla metsäsi tulevista töistä. Palvelussa on myös helppo ottaa yhteyttä palveluntarjoajiin ja pyytää tarjouksia. Metsään.fi ja sen toimijapalvelu uudistavat metsäpalvelujen markkinat.

Uudistushakkuu

Kun metsän kasvu hidastuu tai se on riittävän vanhaa, se voidaan uudistaa. Uudistushakkuussa korjataan satoa ja samalla hakkuutulot kasvavat. Metsälain mukaan poistetun puuston tilalle pitää perustaa uusi taimikko. Asiantuntijana koulutusasiantuntija Minna Rautalin.

Metsäsertifiointi

Metsien sertifiointi kertoo puun ostajalle, että metsä on hyvin hoidettu, toimijat noudattavat lakeja, ja että metsien käyttö on taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Asiantuntijana viestintäpäällikkö Heli Mutkala-Kähkönen, Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi ry.

METSO, Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma

METSOn avulla metsänomistaja voi turvata maillaan uhanalaisille lajeille tärkeitä elinympäristöjä. Suojelusta voi saada korvausta. Asiantuntijana metsäluontoneuvoja Jukka Ruutiainen, Metsäkeskus Pirkanmaa.

Männyn luontainen uudistaminen

Juurikääpä lahottaa kuusikoita Etelä-Suomessa. Sen torjuntaan voi saada tukea valtiolta. Asiantuntijoina metsätaloustarkastaja Lassi Hakulinen Metsäkeskus Pirkanmaasta ja koneyrittäjä Hannu Rautio.

Taimikon varhaisperkaus

Varhaisperkauksessa poistetaan taimikon kasvua haittaavaa lehtipuuvesakkoa. Asiantuntijana hankintaesimies Taina Sairio.

Heinän torjunta

Viljavilla metsämailla heinä ja muu pintakasvillisuus saattavat tukehduttaa puuntaimien kasvun. Helpompaa metsätyötä ei juuri ole, kuin polkea uhkaava heinä taimien ympäriltä kumisaappailla.

Männyn kylvö

Männyn kylvöä voidaan tehdä keväällä karuille ja karkeajakoisille maapohjille, jotka on muokattu valmiiksi. Asiantuntijana metsuri Markku Niittynen.

Metsän istutus

Metsänviljely kannattaa, ja sen voi tehdä myös itse. Asiantuntijana metsuri Markku Niittynen.

Maamuokkaus

Maapojohjan muokkaus uutta kasvua varten. Asiantuntijana Raimo Rantanen.

Jatkuva kasvatus

Professori Kari Mielikäinen kertoo jatkuvasta kasvatuksesta.

Juurikäävän torjunta

Kuusikoita lahottavan juurikäävän torjuntaan voi saada tukea valtiolta. Asiaa valottavat metsätaloustarkastaja Lassi Hakulinen sekä koneyrittäjä Hannu Rautio.

Säästopuut

Mitä puita jätetään ja minne? Asiantuntijana metsäluonnonhoidon asiantuntija Timo Vesanto.

Varhaisperkaus

Taimikon kasvua haittaavan lehtipuuvesakon poistaminen. Asiantuntijana hankintaesimies Taina Sairio.

Raivaussahan käyttö

Metsäkeskuksen metsäneuvoja Matti Äijön vinkit.

Puun iänmääritys

Puun ja metsikön ikä pitää tietää, jotta voidaan määritellä, milloin sitä voidaan hakata ja uudistaa.

Metsän aapinen tiheyden mittaus

Taimikon tiheyttä voidaan mitata varsin yksinkertaisin konstein.

Metsän aapinen relaskooppi

Puuston tilavuuden eli kuutiomäärän arviointi tapahtuu relaskoopin avulla.

Metsälannoitus helikopterilla

Metsälannoitus kannattaa. Helikopteri on hyvä isoissa useamman metsänomistajan yhteisessä lannoitushankkeessa.

Puun pituuden mittaus

Puun ja metsikön keskipituutta tarvitaan, kun määritellään puuston kuutiomäärä.

Metsästä suoraan lautaselle

Metsästä suoraan lautaselle

Raija ja Jouko Kivimetsä innostavat tuhansia suomalaisia poimimaan syötäviä herkkuja metsästä. Villivihanneksia löytyy niin metsistä kuin aukeiltakin mailta.

Metsän suojelusta korvausta

Metsän suojelusta korvausta

Metsänomistaja Virpi Saarela on säästänyt kotitilansa lähdemetsikön ja puronvarren hakkuilta. Yllätys oli suuri, kun metsän suojelusta sai myös korvausta. METSO-ohjelman ympäristötuella rahoitetaan arvokkaiden luontoympäristöjen suojelua.

Metsänomistajaksi yllättäen

Metsänomistajaksi yllättäen

Anne Säteri peri isänsä metsät, minkä jälkeen hänelle avautui kokonaan uusi maailma.

Yläharvennus toi hyvät hakkuutulot

Auvo Alanteen mökkimetsikön harvennushakkuussa kaadettiin suurimpia tukkipuita. Yläharvennus pidentää metsän kiertoaikaa, mutta antaa metsänomistajalle hyvän tilin jo ennen päätehakkuuta.

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Metsäsuhde kumpuaa lapsuudesta

Punkaharjulaisen metsänomistajan Petteri Pulkkisen suhde metsään on vahva. Se rakentuu lapsuuden kokemuksista, luonnon kunnioituksesta ja metsän tuottamasta henkisestä hyvinvoinnista.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?