Metsäsertifiointi

Share/Save

Lisää videoita

Eri-ikäisrakenteisen metsän hoito

Eri-ikäishakkuissa on sekä hyötyjä että haasteita. Kärsämäkeläinen metsänomistaja Timo Flankkila kertoo omista kokemuksistaan.

Metsä kulkee suvussa

Suomen metsistä 60 % on yksityisten henkilöiden ja perheiden omistamia. Perhemetsätalous vaatii malttia. Tapio Nurmela, metsänomistaja Rovaniemeltä, kertoo omista kokemuksistaan.

Metsään.fi -toimijapalvelu

Metsään.fi -palvelu on metsäalan kohtaamispaikka. Palvelun avulla pysyt ajan tasalla metsäsi tulevista töistä. Palvelussa on myös helppo ottaa yhteyttä palveluntarjoajiin ja pyytää tarjouksia. Metsään.fi ja sen toimijapalvelu uudistavat metsäpalvelujen markkinat.

Uudistushakkuu

Kun metsän kasvu hidastuu tai se on riittävän vanhaa, se voidaan uudistaa. Uudistushakkuussa korjataan satoa ja samalla hakkuutulot kasvavat. Metsälain mukaan poistetun puuston tilalle pitää perustaa uusi taimikko. Asiantuntijana koulutusasiantuntija Minna Rautalin.

Ensiharvennus

Ensimmäisessä harvennushakkuussa valitaan kasvatettavaksi laadultaan parhaat puut, ja annetaan niille kasvutilaa. Asiantuntijana metsänomistaja-yrittäjä Tiina Morri.

METSO, Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma

METSOn avulla metsänomistaja voi turvata maillaan uhanalaisille lajeille tärkeitä elinympäristöjä. Suojelusta voi saada korvausta. Asiantuntijana metsäluontoneuvoja Jukka Ruutiainen, Metsäkeskus Pirkanmaa.

Männyn luontainen uudistaminen

Juurikääpä lahottaa kuusikoita Etelä-Suomessa. Sen torjuntaan voi saada tukea valtiolta. Asiantuntijoina metsätaloustarkastaja Lassi Hakulinen Metsäkeskus Pirkanmaasta ja koneyrittäjä Hannu Rautio.

Taimikon varhaisperkaus

Varhaisperkauksessa poistetaan taimikon kasvua haittaavaa lehtipuuvesakkoa. Asiantuntijana hankintaesimies Taina Sairio.

Heinän torjunta

Viljavilla metsämailla heinä ja muu pintakasvillisuus saattavat tukehduttaa puuntaimien kasvun. Helpompaa metsätyötä ei juuri ole, kuin polkea uhkaava heinä taimien ympäriltä kumisaappailla.

Männyn kylvö

Männyn kylvöä voidaan tehdä keväällä karuille ja karkeajakoisille maapohjille, jotka on muokattu valmiiksi. Asiantuntijana metsuri Markku Niittynen.

Metsän istutus

Metsänviljely kannattaa, ja sen voi tehdä myös itse. Asiantuntijana metsuri Markku Niittynen.

Maamuokkaus

Maapojohjan muokkaus uutta kasvua varten. Asiantuntijana Raimo Rantanen.

Jatkuva kasvatus

Professori Kari Mielikäinen kertoo jatkuvasta kasvatuksesta.

Juurikäävän torjunta

Kuusikoita lahottavan juurikäävän torjuntaan voi saada tukea valtiolta. Asiaa valottavat metsätaloustarkastaja Lassi Hakulinen sekä koneyrittäjä Hannu Rautio.

Säästopuut

Mitä puita jätetään ja minne? Asiantuntijana metsäluonnonhoidon asiantuntija Timo Vesanto.

Varhaisperkaus

Taimikon kasvua haittaavan lehtipuuvesakon poistaminen. Asiantuntijana hankintaesimies Taina Sairio.

Raivaussahan käyttö

Metsäkeskuksen metsäneuvoja Matti Äijön vinkit.

Puun iänmääritys

Puun ja metsikön ikä pitää tietää, jotta voidaan määritellä, milloin sitä voidaan hakata ja uudistaa.

Metsän aapinen tiheyden mittaus

Taimikon tiheyttä voidaan mitata varsin yksinkertaisin konstein.

Metsän aapinen relaskooppi

Puuston tilavuuden eli kuutiomäärän arviointi tapahtuu relaskoopin avulla.

Metsälannoitus helikopterilla

Metsälannoitus kannattaa. Helikopteri on hyvä isoissa useamman metsänomistajan yhteisessä lannoitushankkeessa.

Puun pituuden mittaus

Puun ja metsikön keskipituutta tarvitaan, kun määritellään puuston kuutiomäärä.

Metsävakuutus kannattaa

Metsä kannattaa vakuuttaa kaiken varalta


Väinö Miettisen pojan metsään iski mustakoro, joka vei mennessään kymmeniä hehtaareja hyvää puustoa. Onni onnettomuudessa oli laajin mahdollinen metsävakuutus. 

Metsäreportteri somettaa nuorille metsistä

Laura Halvari innostaa nuoria metsäalalle sosiaalisessa mediassa. Hän haluaa kertoa metsäasioista rennosti ja ilon kautta.

Puunostoa tunteella ja taidolla

Puunostoa tunteella ja taidolla

Metsäasiantuntija Teija Hyytiäinen-Koskinen tunnistaa laatuleimikon ja puhuu avoimesti puun hinnasta.

Kuolinpesä metsätila

Kuolinpesät tarvitsevat sysäyksen muutokseen

Metsätilojen kuolinpesien osakkaita on Suomessa tuhansia. Metsätalousinsinööriopiskelija Minttu Junnola selvitti opinnäytetyössään syitä, miksi metsätilat jäävät kuolinpesien omistukseen ja millaisia suunnitelmia niiden osakkailla on tulevaisuutta varten.

Korjattu Hoitokoulu-juttu kasvupaikkatyypeistä julkaistu verkossa

20.4.2015

Painetussa Metsään-lehdessä julkaistun Hoitokoulu-jutun "Mikä tyyppi?" yksi sivu oli virheellisesti ruotsinkielinen. Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan suomeksi verkossa.

Lakimies vastaa: Yhteismetsän edut

8.4.2015

Mitä hyötyä on yhteismetsään liittymisestä?