Anssi Niskanen: Metsäkeskus – apua metsänomistajien päätöksentekoon
18.02.2021

Kirjoittaja työskentelee Metsäkeskuksen Lahden-toimistolla tietopalvelujohtajana. Työssä korostuvat kehittäminen, johtaminen ja verkostoissa toimiminen, vapaa-aikana puolestaan luonnossa liikkuminen.
Kysyimme hiljattain suomalaisilta metsänomistajilta, kuinka hyvin he tuntevat Metsäkeskuksen palveluja. Lähes 2 000 vastaajan mukaan tunnetuimmat palvelumme ovat neuvonta ja koulutus, jotka tunnisti palveluiksemme 82 prosenttia metsänomistajista. Metsätalouden tukien myöntäminen (73 prosenttia) ja metsälakien valvonta (70 prosenttia) olivat seuraavaksi tunnetuimpia palveluitamme metsänomistajien keskuudessa.
Vastaajista 74 prosenttia ilmoitti käyttäneensä Metsään.fi-palvelua. Yhtä moni vastaaja kertoi hakeneensa kemera-tukea. Lähes kaksi kolmannesta vastaajista oli puolestaan etsinyt tietoa Metsakeskus.fi-verkkosivuilta tai jättänyt metsänkäyttöilmoituksen. Näiden, pääasiassa sähköisten ja lakisääteisten, palveluiden suosio ei ollut yllätys. Yllätys sen sijaan oli, että peräti 40 prosenttia vastaajista ilmoitti osallistuneensa Metsäkeskuksen koulutuksiin tai tapahtumiin ja lähes yhtä moni saaneensa henkilökohtaista neuvontaa Metsäkeskuksesta.
Monipuolista neuvontaa ja koulutusta
Neuvonnassa päämäärämme on auttaa metsänomistajia tekemään tavoitteidensa mukaisia ja tietoisia päätöksiä. Pyrimme tasapuolisesti kertomaan metsien hoidosta, käytöstä ja luonnonhoidosta. Haluamme auttaa erityisesti sellaisten metsänomistajien päätöksentekoa, joille metsät ja metsätalous ovat vieraita. Päätös siitä, mitä metsille tehdään, vai tehdäänkö mitään, on lopulta omistajan.
Koulutuksissa opastamme ajankohtaisissa metsätalouden kysymyksissä. Tänä vuonna koulutusta järjestetään muun muassa talousmetsien luonnonhoidosta, ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja tuhoriskeistä. Hankkeissa koulutustarjontamme laajenee muun muassa luonnontuotteisiin, metsien energiakäyttöön sekä metsäkiinteistöjen sukupolvenvaihdoksiin.
Metsäkeskus tunnetaan laadukkaista ja käytännönläheisistä koulutuksista. Koulutuksiimme osallistuu vuosittain noin 15 000–20 000 metsänomistajaa ja noin 3 000–4 000 metsäalan ammattilaista. Koulutuspalaute on erinomaista, 1–5-asteikolla mitattuna keskimäärin 4,0–4,3.
Palvelut sähköistyvät
Monille asiakkaillemme ovat jo tuttuja metsänkäyttöilmoituksen tai kemera-hakemuksen tekeminen sähköisesti esimerkiksi Metsään.fi-palvelussa. Tuskin kukaan, joka on kerran käyttänyt sähköisiä palveluitamme, haluaa palata vaikeasti täytettäviin ja hitaammin käsiteltäviin paperisiin lomakkeisiin. Esimerkiksi nuoren metsän hoidon kemera-tuen maksaminen tapahtuu parhaimmillaan alle vuorokaudessa sähköisen toteutusilmoituksen jättämisen jälkeen.
Koronaepidemia siirsi suuren osan vuoden 2020 koulutuksista verkon välityksellä toteutettavaksi. Kun tapaamisia jouduttiin rajoittamaan, madaltui kynnys sekä järjestää neuvontaa tai koulutuksia että osallistua niihin verkon välityksellä. Epidemia sai aikaan asioinnin, neuvonnan ja koulutusten digiloikan, jollaista ei ole metsäneuvonnassa ennen koettu.
Me Metsäkeskuksessa toivomme, että metsänomistajat ja toimijat saavat jatkossakin tarpeidensa mukaista palvelua ajankohtaisista metsätalouden kysymyksistä. Lupaamme asiakkaillemme riippumatonta asiantuntija-apua metsätaloudesta, osin edelleen kasvokkain, mutta yhä laajemmin verkossa ja digitaalisesti.
Jätä kommentti
Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.
Kommentit
Metsäkeskuksen toiminta on melko tuntematonta minulle. Omistamani metsä on ollut nimissäni noin 20 vuotta. Olen kerran myynyt metsää kaupan hoiti metsänhoitoyhdistys. Vuonna 2018 ostettiin n. 7 hehtaaria ala peltoa ja tarkoitus on istuttaa pelto metsälle. Luultavasti nyt tarvitsen Metsäkeskuksen apua.
Hyvä kun olet jo tutustunut metsänhoitoyhdistyksen palveluihin. Metsäkeskukselta voit saada neuvonta-apua esimerkiksi soittamalla asiakastukeen. Asiakastuestamme saat suoraan apua, tai voit pyytää neuvojaamme olemaan yhteydessä sinuun.
Löydät omat metsäsi voit tutustua metsiesi mahdollisuuksiin turvallisesti vahvan tunnistautumisen kautta osoitteessa: www.metsaan.fi
SOITA ASIAKASTUKEEN
puh. 029 432 409 (pvm/mpm)
ma–ti klo 8–18
ke–pe klo 8–16
Metsän omistaminen puunmyyntitarkoituksessa on menttänyt
merkityksen taloydellisessa mielessä koska
puun hinta on ollut jo 30-vuotta samalla tasolla joten puusta saatava ostovoima on
romahtanut.
Metsät kannattaa säästää luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi eikä antaa puuta ilmaiseksi kanainvälisten sijoitusyhtiöiden käyttöön.
Mutta kuitenkin kasvoton asiointi takkuaa johonkin määrään asti ja pysäyttää siihen.
Mutta kuitenkin kasvoton asiointi pysäyttää johonkin määrään asti ja se toppaa siihen.
Omistuksessani olevalla metsäpalstalla on noin 20 hehtaaria vanhaa peltoa, jota viimeksi on viljelty 40 vuotta sitten. Vanhoista ojista harventamalla kasvavaa koivua tuli n. 400 kiintokuutiota energiapuuta.
Peltojen keskiosat ovat vettyneitä, koska alkuperäiset ojat ovat umpeenkasvaneet.
Käytin paikalla vanhan kansan metsäteknikkoa, joka oli samaa mieltä kanssani, että vanhat sarat tulee ojittaa, jolloin ne saadaan kasvukuntoon.
Metsäkeskus viisaudessaan teki päätöksen, ettei toimenpide ole toteuttamiskelpoinen ja tukea ei tule ojituksen uusintaan. Tällä hetkellä pellot kasvavat koivuryteikköä hirvien ruuaksi.
Parikkalan metsänhoitoyhdistys teki nuorenmetsän raivauksen. Olin sopinut että jätetään istutetun kuusen sekaan luonnon koivuja.
Raivaaja oli kaatanut kaikki koivut pois. Oli kuulemma tehty metsänhoidollisesti oikein. Eikö omistajalla ole mitään sananvaltaa jos haluaa kasvattaa sekametsää. Koivut oli 5-6 vuotiaita.???