Anssi Niskanen: Metsien hiilinielu on yksi keino hillitä ilmastonmuutosta
25.05.2023

Kirjoittaja työskentelee Metsäkeskuksen Lahden-toimistolla tietopalvelujohtajana. Työssä korostuvat kehittäminen, johtaminen ja verkostoissa toimiminen, vapaa-aikana puolestaan luonnossa liikkuminen.
Suomen metsillä ei ole koskaan historiassa ollut niin suurta kysyntää kuin nyt. Teollisuus tarvitsee kotimaasta puuta ennätysmääriä, kun Venäjältä ei tuoda puuta enää Suomeen. Metsiä tarvitaan myös sitomaan hiilidioksidia, jotta voidaan hillitä ilmaston lämpenemistä. Suojelualueita ja talousmetsiä tarvitaan monimuotoisuuden lisäämiseksi.
Kysyntää on enemmän kuin mihin metsiä riittää.
Metsien hiilinielu on pienentynyt
Maankäyttösektorin hiilitaseen laskentaan sisältyvät viljelysmaasta, ruohikkoalueista ja metsäkadosta aiheutuvat haitalliset päästöt ja metsien hyödylliset nielut. Koska metsiin ja puutuotteisiin on sitoutunut enemmän hiiltä kuin sitä vapautuu muusta maankäytöstä, on nettonielu ollut pitkään merkittävästi negatiivinen.
Negatiivinen nielu on hyvä asia. Hiiltä sitoutuu enemmän kuin sitä vapautuu.
Negatiivinen nielu on kuitenkin supistunut viime vuosina. Vuonna 2021 ensimmäistä kertaa maankäyttösektorin nettopäästöt olivat positiiviset. Metsien nielu ei riittänyt kompensoimaan muun maankäytön päästöjä.
Ilmastositoumusten taustaoletukset ovat muuttuneet
Metsien hakkuita on syytetty siitä, että maankäyttösektori on muuttunut päästölähteeksi. Osin näin, mutta vielä noin viisi vuotta sitten arvioitiin, että Suomen metsien hiilinielu on riittävä, vaikka hakkuut olisivat saman suuruiset kuin ne olivat vuonna 2022, eli 75 miljoonaa kuutiometriä.
Muutoksen taustalla on kaksi asiaa. Metsien kasvu on pienentynyt vuosien aikana 3,7 prosenttia noin 103 miljoonaan kuutiometriin. Lisäksi ojitettujen soiden hiilinieluarvioinnissa on hyödynnetty uutta, ilmaston lämpenemisen vaikutuksen huomioivaa ja tarkempaa mittaustietoa. Mikä aiemmin arvioitiin ilmastositoumukset ja hiilinielut huomioivaksi kestäväksi hakkuumääräksi, ei enää pidä paikkaansa.
Suomen tavoitetaso pitäisi päivittää
Karttuvan tutkimustiedon aiheuttamat muutokset laskentatavassa tulisi huomioida hiilinielutavoitteissa. Käytännössä Suomen sitoumus 21 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin nieluun maankäytössä tulisi laskea usealla miljoonalla tonnilla. Samalla tulisi ymmärtää, että metsien hiilensidonta on riippuvainen niiden kasvukyvystä ja tuhojen kestävyydestä.
Maankäytön hiilinielujen kasvattamisen rinnalla tulisi etsiä keinoja päästöjen vähenemiseen muun muassa energiantuotannossa, rakentamisessa ja liikenteessä. Teknisten nielujen eli hiilidioksidin sitominen ja varastointi tehtaiden piipuista toisi myös helpotusta selvitä ilmastovelvoitteistamme.
Aktiivisuus ilmastonmuutoksen hillitsemisessä kirittää vihreää siirtymää. Edelläkävijät saavat teknologista ja kaupallista etua muihin maihin verrattuna. Suomella on hyvät edellytykset pärjätä tässä kilpailussa. Meillä on runsaasti metsiä, päästötöntä energiaa ja osaamista.
Jätä kommentti
Lähetä kommenttisi alla olevalla lomakkeella. Kaikki kentät vaaditaan.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.