Juha Tuononen: Hiilinielusta päästölähteeksi – miten tilanne metsissä korjataan?

Tuoreet Luonnonvarakeskuksen (Luke) kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedot 2023 kertoivat, että metsät olivat kääntyneet päästölähteeksi (Luken uutinen 15.1.2025). Myös vuosien 2021 ja 2022 kokonaistilanne oli kääntynyt hiilinielusta päästöksi tarkentuneiden laskentamenetelmien myötä. Mitä metsänhoidon keinoja on olemassa tilanteen korjaamiseksi?

Mistä nykytilanne johtuu?

Puuston osalta suunta on ollut viime vuosina hyvä. Puuston hiilinielu on vuosien 2021–2023 välillä kasvanut. Sen sijaan maaperäpäästöt ovat lisääntyneet ja kääntäneet metsät kokonaisuutena päästölähteeksi. Tarvitaan siis puustolle enemmän kasvua eli suurempi nielu ja maaperälle nykyisen kasvavan päästökehityksen hillintää.

Metsien kasvaneiden maaperäpäästöjen taustalla on kivennäismaiden hiilinielun häviäminen ja muutos lieväksi päästölähteeksi, sekä ojitettujen suometsien maaperän hiilidioksidipäästöjen kasvu. Lisäksi tarkentuneet laskentamenetelmät ovat muuttaneet kasvihuonekaasutaseita myös takautuvasti.

Kivennäismaiden muuttumista lieväksi päästölähteeksi selittää osittain puuston latvusten supistuminen. Latvusten supistuminen suhteessa puun pituuteen on vähentänyt maaperään päätyvän karikkeen ja samalla hiilisyötteen määrää. Myös ilmaston lämpeneminen on vaikuttanut kasvaneisiin maaperäpäästöihin. Lämpeneminen on lisännyt orgaanisen aineksen hajoamista.

Ojitettujen suometsien maaperän hiilidioksidipäästöjen uudesta, tarkemmasta laskentamenetelmästä saimme lukea vuoden 2021 kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotietojen yhteydessä (Luken uutinen 14.12.2022). Aiemman laskevan päästökehityksen tilalle tuli tarkentuneiden tietojen myötä kasvava päästökehitys. Uusi menetelmä huomioi ilmaston lämpenemisen ja sitä kautta voimakkaamman turpeen ja karikkeen hajoamisen.

Lyhyen ja pitkän aikavälin keinoja tilanteen parantamiseksi

Tilanteen korjaamiseksi tulee siis vähentää kasvihuonekaasupäästöjen vapautumista sekä vahvistaa ilmakehää lämmittävän hiilidioksidin sitomista. Metsien osalta on hyvä muistaa metsän kasvatuksen pitkäjänteisyys, sekä muut eri näkökulmat metsiin ja niiden yhteensovittaminen. On myös hyvä huomioida ilmastonmuutos, jonka ennustetaan voimistavan ja luovan uusia metsiin kohdistuvia tuhoriskejä. Toteutuessaan tuhoriskit vähentävät metsien kykyä sitoa hiiltä.

Nopea ja lyhyen aikavälin keino hiilinielun vahvistamiseksi on harvennusvoimakkuuden lieventäminen.* Tiheä kasvuasento kuitenkin heikentää puuston elävän latvuksen osuutta ja elinvoimaisuutta sekä pienentää pitkäkestoisiin hiilivarastoihin hyvin soveltuvan tukkipuun tuotosta. Suositustiheyksiä harvemmaksi puustoa ei lähtökohtaisesti kannata harventaa.

Yhtä lailla nopea ja lyhyen aikavälin hiilinielun vahvistamiskeino on uudistushakkuiden myöhentäminen eli pidennetty kiertoaika. Tällöin pitkäkestoisiin hiilivarastoihin hyvin soveltuvan tukkipuun osuus kasvaa, mutta samalla puuston ikääntyessä tuhoriskit lisääntyvät. Myös puuston kasvukyky ja hiilensidonta heikkenevät puuston ikääntyessä.

On myös keinoja, jotka vahvistavat hiilinieluja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Niitä ovat nopeat uudistamistoimenpiteet uudistushakkuun jälkeen sekä jalostetun taimimateriaalin hyödyntäminen. Jalostettu taimimateriaali lisää kasvua kuusella 10–35 % ja männyllä 10–25 % kiertoajalla luontaiseen taimiainekseen verrattuna. Lyhyen ja pitkän aikavälin keino on myös metsien lannoittaminen. Tuhkalannoitus voi lisätä puuston kasvua jopa yli 30 vuotta. Terveyslannoituksilla voidaan korjata ravinteiden epätasapainosta johtuvia kasvuhäiriöitä ja palauttaa puuston kasvukyky sekä hiilensidonta. Säästöpuiden ja lahopuiden jättämisellä voidaan edistää maaperän hiilivaraston kertymistä.

Ojitettujen turvemaiden osalta ilmastohyötyjä voidaan saavuttaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä siten, että vältetään liian tehokasta kuivatusta ja suositaan peitteistä kasvatusta sille soveltuvilla kasvupaikoilla. Keskeinen keino on välttää uusien maaperäpäästöjen muodostumista. Turpeen kuivatuksen seurauksena turve maatuu ja vapauttaa hajotessaan hiilidioksidia ilmakehään. Ojitetut suometsät ovat merkittävässä roolissa, sillä turve on meillä maaperän merkittävin hiilivarasto: Rehevän ojitusalueen 10 cm turvekerroksessa on saman verran hiiltä kuin noin 300 m3/ha:n puustossa.

Osa toimenpiteistä vahvistaa metsien hiilinieluja vasta pitkällä aikavälillä. Niitä ovat puuttomien tai vähäpuustoisten alueiden metsitys sekä soveltuvien suoalueiden ennallistaminen. Metsityksessä etenkin päästölähteinä toimivat turvemaat ovat etusijalla. Soiden ennallistamisessa ensimmäisillä vuosikymmenillä voi olla ilmastoa lämmittävä vaikutus, ja paras lopputulos saavutetaankin ilmastonäkökulmasta silloin, kun lyhyen aikavälin metaanipäästöt ovat alhaiset. On hyvä muistaa, että ennallistamistoimenpiteillä voi olla useita eri tavoitteita. Usein tavoitellaan suoluonnon monimuotoisuuden tilan parantamista. Myös metsien suojelulla voidaan saavuttaa ilmastohyötyä. Etusijalla ovat kohteet, joissa voidaan yhteensovittaa monimuotoisuuden turvaaminen sekä hiilen varastointi.

Tukea päätöksentekoon

Metsänhoidon valikoimassa on siis runsaasti keinoja, joilla voidaan vahvistaa metsien hiilinieluja. Osa keinoista vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään nopeammin, osa hitaammin. Osa korostaa hiilen varastoinnin jatkamista metsissä, osa puupohjaisissa tuotteissa. Kasvatettavan puuston elinvoimaisuudesta ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtimalla voidaan turvata puuston hyvää kasvua sekä tarjota elinympäristöjä monipuoliselle lajistolle.

Metsänomistaja voi tehdä omia metsiään koskevia päätöksiä omien tavoitteiden ja oman metsän mahdollisuuksien mukaisesti. Metsään.fi-palvelun (metsakeskus.fi) avulla metsänomistaja voi tutustua omien metsiensä mahdollisuuksiin sekä metsäalan palveluntarjoajiin. Metsäammattilaiset tukevat metsänomistajia heidän tavoitteidensa saavuttamisessa.

Metsäkeskus järjestää etäyhteydellä Metsänomistajan päivän 15.3.2025, jossa on runsaasti luentoja useasta eri näkökulmasta. Tarkempi ohjelma ja ohjeet ilmoittautumiseen: Metsänomistajan päivä (metsakeskus.fi).

Metsäkeskuksen verkkosivuille on koostettu yleistietoa metsänhoidon eri teemoista, joihin on myös tallennettu erilaisia tukimateriaaleja itseopiskeluun. Metsäkeskuksen verkkosivuilla on myös tietoa tulevista tilaisuuksista ja tapahtumista sekä verkkokursseja itsenäiseen opiskeluun. Tervetuloa osallistumaan Metsänomistajan päivään sekä hyödyntämään myös muita tapahtumia ja tukimateriaaleja.

*) Tarkennettu ilmaisua, alun perin "Nopea ja lyhyen aikavälin keino hiilinielun vahvistamiseksi on harvennustiheyden nostaminen."