Juho Kokkonen: Toteutuvatko metsien käsittelyssä metsänomistajan tavoitteet?

Muuttuiko lähimaisema radikaalisti metsän uudistushakkuun seurauksena? Huolettavatko lähivesistön vedenlaatu, lähialueen lintulajien taantuminen tai tulevat säästöpuiden tuulenkaadot uudistusalalla? Jos vastasit kyllä, älä huoli – ratkaisuja on tarjolla. Ne vaativat kuitenkin aktiivisuutta sekä metsänomistajilta että metsäalan ammattilaisilta.

Metsää katsotaan monin eri silmin

Joillekin uudistushakkuuala voi näyttäytyä rujona maisemana, jossa ne yksittäisetkin säästöpuut kaatuvat vielä lopulta myrskytuulissa. Toisille uudistushakkuu on vain väliaikaisesti katsottuna rujo. Ajan kuluessa näkymä muuttuu paremmaksi taimikon kasvaessa ja metsikön palautuessa hiljalleen maisemaan.

Jonkun mielestä hienointa metsää on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen metsä, toiselle taas hienointa on hyvin hoidettu talousmetsä. Metsänomistaja todennäköisesti pitää monenlaisista metsistä, joista voi saada erilaisia hyötyjä.

Useimmat metsänomistajat katsovat metsäänsä ensisijaisesti taloudellisten silmälasien läpi, vaikka muutkin arvot, kuten monimuotoisuuden, vesistöjen tai maiseman vaaliminen, vaikuttavat taustalla. Yhteisenä tavoitteena on sovittaa näitä arvoja yhteen parhailla mahdollisilla tavoilla. Kukaan metsänomistajista ei halua heikentää tai pilata omaa talouttaan, vesistöjä, maisemaa tai taannuttaa eläin- ja kasvilajistoa tahallisesti.

Yhdessä suunnitellen parempiin tuloksiin

Metsänomistaja vaikuttaa omien tavoitteidensa ja arvojensa kautta metsissään tehtäviin päätöksiin ja toimenpiteisiin. Metsänhoitoa ja hakkuutoimenpiteitä suunniteltaessa metsänomistajan kannattaa tuoda omat tavoitteensa ja arvonsa esille metsäammattilaisille, jotka toteuttavat halutut toimenpiteet metsässä.

Hakkuissa huomioidaan metsänomistajan tavoitteet ja kohteen erityispiirteet. Jos metsänomistajan tavoitteet eivät ole tarkoin selvillä, metsäkoneenkuljettaja tekee toimenpiteet parhaaksi katsomallaan tavalla. Usein erilaisia metsien käytön tavoitteita tai metsien käsittelyvaihtoehtoja ei ole tuotu tarpeeksi esiin. Hakkuun toteuttajaan luotetaan ja toteutukseen ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä. Jälkeenpäin hakkuun toteutuksen tarkastelussa saatetaan kuitenkin todeta, että olisihan tuostakin voinut ottaa puita tai vesistön rantaan jättää leveämmän suojavyöhykkeen.

Hyvä ennakkosuunnittelu varmistaa tavoitteiden toteutumisen

Hakkuukohteen toimenpiteiden suunnitteluun osallistuvat ensisijaisesti puukaupasta vastaava henkilö ja metsänomistaja. Tieto metsänomistajan tavoitteista siirtyy puukaupasta vastaavalta henkilöltä metsäkoneenkuljettajalle. Metsäkoneenkuljettajalle jää suuri kokonaisvastuu toteutuksen onnistumisesta.

Miten hakkuiden toteutuksiin oltaisiin varmemmin tyytyväisiä? Metsäammattilaisten pitäisi aina muistaa kysyä metsänomistajan tavoitteita ja arvoja ja tiedustella esimerkiksi, millaisen suojavyöhykkeen omistaja haluaisi vesistön rantaan. Liian usein metsänomistajan tavoitteet suojavyöhykkeen leveydestä ja sijainnista ja säästöpuiden sijainnista jäävät huomioimatta, koska näistä asioista ei keskustella puukaupan yhteydessä tarpeeksi.

Metsänomistajan tavoitteiden toteutuminen voidaan parhaiten varmistaa hyvällä ennakkosuunnittelulla. Tavoitteiden mukaiset hakkuun rajaukset, vesistöjen suojavyöhykkeet ja säästöpuiden valinnat voidaan merkitä maastoon ennakkoon, jolloin metsäkoneenkuljettajankin työ voi olla tehokkaampaa. Näin myös kuljettajan kokonaisvastuu metsänkäsittelystä ja useiden vaatimusten huomioimisesta vähenisi.

Samalla varmistetaan ja hyödynnetään kohteiden erityispiirteet vesiensuojelun, luonnonhoidon ja maiseman kannalta. Huolellisella ennakkosuunnittelulla voidaan osoittaa metsänomistajalle useampia metsänkäsittelyvaihtoehtoja, joista hän voi valita omiin tavoitteisiinsa sopivimman.

Paikkatietoaineistoista hyötyä suunnitteluun

Vesiensuojelun suunnitteluun ja monimuotoisuuden huomioimiseen hakkuissa on olemassa useita erilaisia paikkatietoaineistoja. Näitä aineistoja, työkaluja ja sovelluksia tulisi voida hyödyntää vaivattomasti erityisesti vesistöjen lähellä toimittaessa. Paikkatietoaineistot ovat vapaasti käytettävissä ja ladattavissa esimerkiksi metsäammattilaisen paikkatietojärjestelmään. Paikkatietoaineistoja voi jo nyt helposti hyödyntää toimistossa tietokoneella, maastossa puhelimella tai tabletilla ja usein myös hakkuukoneen kopissa. Niiden käyttöä voisi kuitenkin vielä merkittävästi lisätä hakkuiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Mitä muutoksia tämä vaatisi? Metsäalan ammattilaisten pitäisi sisäistää paikkatietoaineistojen tuomat hyödyt toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen apuvälineenä ja ottaa paikkatietoaineistot aktiivisempaan käyttöön. Paikkatietoaineistot auttavat kohdistamaan maastokäynnit erityisesti huomioita vaativiin kohteisiin, sijoittamaan ajourat mahdollisimman kantavaan maastoon sekä rajaamaan vesistöjen suojavyöhykkeet kiintoainekuormitusriskin perusteella vaihtelevan levyisiksi.

Suunnittelemalla hakkuu paikkatietoaineistojen avulla ja huolellisesti metsänomistajan tavoitteiden mukaan voidaan parantaa vesiensuojelua ja monimuotoisuuden huomioimista sekä lisätä myös metsänomistajan tyytyväisyyttä lopputulokseen.

Lue lisää

Rantametsien hoito -esite (pdf, metsakeskus.fi)

Paikkatietoaineistojen hyödyntäminen pienvesi- ja vesistöelinympäristöjen rajauksessa (metsanhoidonsuositukset.fi)